Minulla oli aikanaan oppilas (silloin 4.luokkalainen), joka opetti minulle otsikossa mainitusta laulusta sen version, jossa kerrotaan kuinka "joulupukki hirtettynä ompi kuusen oksilla".
Reilut 20-vuotinen tuo laulun opettanut Jussi (nimi muutettu) ajoi ojaan kolme kilometríá ennen kotiaan ja menehtyi. Olen useasti käynyt hänen haudallaan - jossa nyttemmin on toinenkin nimi. Veli kuoli vuotta nuorempana häkään. Surullista, kovin surullista!
Mutta tuohon Jussiin. Tuo joululaulu toi hänet ja hänen perheensä mieleeni kun näin kaksi hirtettyä joulupukkia. Jollakulla toisellakin on samankaltainen käsitys joulusta kuin minulla.
Niin, täällä on sellainen villitys, että seinillä ja parvekkeilla roikkuu noita pukkeja koteihin menossa (pussit tietysti pullollaan).
Joku oli protestiksi mennyt astetta pitemmälle.
Päivä meni rannalla leppoisasti. Tutustuin sympaattiseen skottiin. Se lienee tämän päivän kalenteriluukku. Tämän päiväisen kokemuksen myötä huominen jännittää. Tokkopa saan unta.
Lähdin ostamaan kakkua. Nyt on kaiketi parempi mennä ostamaan se ja nauttimaan iltakahvista...
1 kommentti
martin
16.12.2007 02:12
Pidät lukuisia rukoushetkiä siellä, eikö niin?!
Äläkä unohda P. Nikolausta - osallisena hänen esirukouksestaan Valon Herran luona: cum sanctis tuis in aeternum: quia pius est!!!