Hallitsematon rakennemuutos

Seuraava

Pientä askaretta

Kaksi yötä jouluaattoon. Uskomatonta, miten pian aika on taas juossut vuoden verran. Juurihan oli viime joulu, missä välissä on ehtinyt olla talvi, kevät, kesä ja syksy? Aika juoksee selvästi nopeammin kuin pikkupoikana…

Laitoin karjalanpaistin uuniin pari tuntia sitten. Hyvä tuoksu leijailee tänne koneen äärelle, nam :). Kunhan puoliskoni tulee töistä, niin täytyy istahtaa maistelemaan.

Kävin vielä kaupassa. Lähdin ostamaan ruisleipää ja voita, sekä kurkkukuutioita rosollia varten. Sorruin ostamaan liköörikonvehteja jouluksi, vaikka olimme päättäneet olla ostamatta yhtään karkkia. No, olenpa huomannut puoliskonikin tuoneen erinäisiä suklaakonvehtirasioita tuonne kaappiin ;-).

Sain ihanan tekstiviestin:

Näin aidan takaa tänäänkin,
vilkkuvat kirkkaat silmät ja nenänkin.
Ensin pelästyin, sitten hymyilin.
Tontun saattaa nähdä missä vaan,
lähetin sen sinuakin katsomaan.
Jos kuulet pakkasessa kuiskauksen,
saat samalla minulta halauksen sekä joulunalustervehdyksen. Jouluiloa!

Pari lahjaa on vielä paketoimatta. Ne saavat kyllä kääreensä vielä tänä yönä. Huomiseksi ei saa jäädä mitään ylimääräistä!!! Siivouksetkin on tehty muuten, mutta lattia on vielä pesemättä. Se tehdään huomenna, ennen joulusaunaa.

Töissä oli rauhallista tänään. Eilinen palvelinhässäkkä ja siitä aiheutunut kiire oli taakse jäänyttä. Sähköposti, johon normaalipäivänä tulee kymmeniä viestejä, oli hiljainen. Muutama viesti tuli, ja nekin joulutervehdyksiä. Päästimme opiskelijat pois klo 14 joululomalle, joimme kahvit ja lähdimme itse kukin tahollemme joulun viettoon tai kuka mihinkin. Ihanaa, kun ei tarvitse olla luokan edessä ennen kuin ensi vuonna vasta ;-).


Seuraava