Kukkeinta kesää..

Onpa kesä korkeimmillaan. Tätähän sitä on odotettu; talvikaudet kaivattu. Ja mikä jottei, onhan se hienoa kulkea paljain jaloin pihalla, ja pukeutua kevyesti. Mutta sittenkään en käsitä, miksi sitä pitää aina kaivata jotain sellaista, mitä ei ole. Kun on helle, sitä kaipaa sadetta, kun on sade, niin hellettä. Talvella kesää ja lämmintä; kesällä kylmää ja lunta.
Voikohan ihminen päättää, että on iloinen siitä, mitä on juuri nyt?