Süld: Sopisiko skandinaavinen malli
Meelis Süld kirjoitti 24.8.2009 vironkieliseen Delfiin kolumnin, joka on julkaistu myös Viron evankelisluterilaisen kirkon sanomalehdessä Eesti Kirik. Artikkelissa Meeldis Süld kysyy: miten kirkon perhearvot ja siveysnormit sopivat nyky-yhteiskuntaan, jossa jokaisessa kodissa suunnitellaan omat perhemallit ja eletään pankkilainojen puristuksessa.
Kirkon suhdetta homoseksuaalisuuteen on leimannut Raamatun kertomus Sodomasta ja Gomorrasta. Raamatusta löytyy kohtia, joissa miesten välinen seksi kielletään. Mutta kirkot eivät ole tässä kysymyksessä yksimielisiä. Ruotsin kirkko on mennyt jo niin pitkälle homouden sallimisessa, että Baltian luterilaisten kirkkojen johtajat lähettivät Ruotsiin kolme vuotta sitten paheksumiskirjeen. Tieto meni myös Luterilaiselle maailmanliitolle, ja toivottiin, että polulta eksynyt Ruotsin kirkko palaisi oikeille linjoille.
Raamatulla voi perustella vaikka mitä: demokratian , diktatuurin, oikeiston ja vasemmiston poliittiset kannat, jne. Raamatussa on sillä tavoin katto korkealla. Homot tuovat esiin mielellään Daavidin ja Joonatanin ystävyyden. Kun raamattu sanoo, että miehet luopuvat "luonnollisesta suhteestaan" naiseen, homoseksuaalisuuden tutkijat voivat sanoa, että homon muuttaminen heteroksi merkitsisi, että hänen on luovuttava "luonnollisesta suhteestaan" samaa sukupuolta olevaan ihmiseen.
Raamattu ei ole seksin oppikirja eikä keittokirja. Monista Raamatun ohjeista on jo kauan sitten luovuttu. Raamatun mukaan verimakkaran syöntikin olisi synti. Raamattuun on suhtauduttava kriittisesti ja ymmärrettävä, että se on aikakauden tuotos. Ihmetyttää se valikoivuus, jolla raamattua luetaan. Jotkut määräykset pidetään voimassa, toisista ohjeista luovutaan.
Tieteen ja uskonnon ristiriitakin voitaisiin jo unohtaa. Jos joku hakeutuu sairautensa vuoksi papin puheille, papin tehtävä on ohjata ihminen lääkärin luo. Pappi voi tarjota toivoa, joka löytyy Jumalasta. Kirkko on kuitenkin valmis tuomitsemaan homoseksuaalisuuden, vaikka sitä ei pysty "parantamaan" edes ammattitaitoinen psykiatri eikä seksologi. Kirkko tarjoaa vain selibatiaa ja oman seksuaalisuuden torjumista. Unohdetaan ihmisen halu rakastaa ja olla toisen ihmisen läheisyydessä.
Kirkon pitäisi muistaa maailman terveysjärjestön kanta: sukupuolinen suuntautuminen tuo mukanaan itsetuhoista käyttäytymistä, koska tällaista ihmistä pelotellaan helvetillä ja kirkon jyrkillä julkilausumilla. Kirkon tulisi tarjota turvapaikka ja antaa toivoa. Viron yhteiskunta on konservatiivinen, ja kirkko on siinä mukana korostamassa perinteisiä perhearvoja.
Kun Ruotsin mallin mukaan arvioidaan uudelleen perhearvoja, niin voidaan saada homoseksuaaliset ihmisetkin mukaan. Myös suvaitsevaisuus on kristillinen arvo. Kirkon tulisi tunnustaa kestävän parisuhteen tarjoamat vahvuudet. Kirkko voisi antaa mallia myös Viron yhteiskunnalle, jotta saataisiin rekisteröity parisuhde.
Suomessa on hyväksytty rekisteröity parisuhde. Se on johtanut kirkon piirissä joidenkin parien siunaamiseen tai uskollisuuden lupaukseen.
Jos kirkko tässä suhteessa kehittyy, se voi johtaa joidenkin fundamentalistien eroamiseen omaksi kirkokseen. Virossa on jo nyt rekisteröity kymmeniä kirkkoja. Mutta menisikö kirkon maine, jos se suhtautuisi avoimemmin homoseksuaalisiin ihmisiin. Nuorempien sukupolvien piirissä ilmeisesti kirkon kannattajien määrä kasvaisi.
Viilmaa: Homot tehkööt oman seurakunnan
Tänään Urmas Viilmaa ottaa kanta samaan aiheeseen. Viron luterilainen kirkko ei ole muuttanut kantaansa homokysymyksessä. Kanta on esitetty mm. asiakirjassa: "Kirkon yhteiskunnallinen viesti", ja siinä selkeästi määritellään ,että perhe on miehen ja naisen monogaminen yhteisö, joka kasvattaa lapsia. On muitakin kannanottoja, joissa selkeästi ilmaistaan, että homoseksuaalisuus on synti.
Yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka henkilökohtaisista tai muista syistä haluaisivat, että kirkon asenne muuttuisi sallivammaksi. Esimerkkinä ovat Skandinavian kirkot. Tällaista perustellaan mm. sillä, että kirkon jäsenmäärä ei enää vähenisi.
Meeldis Süld esitti, että kirkko muuttuisi suopeammaksi ja fundamentalistit tekisivät oman kirkon. Mutta miksi samaa sukupuolta olevien avioliittojen puolustajat eivät itse perusta omaa kirkkoa. Siellä heitä ei tuomitaisi. Kirkolla on vanhat uskolliset jäsenensä. Pitäisikö heistä luopua ja tilalle tulisi pieni homo- ja lesbo-vähemmistöjoukko.
Kirjoittaja muistuttaa Jeesuksen sanoista, joiden mukaan "eivät terveet tarvitse parannusta vaan syntiset". Synnintunto ja katumus on tie, joka vie erehtyneet Jumalan yhteyteen.
Skandinaviassa ja Amerikassa on hyväksytty homoseksuaaleja kirkon piiriin ja papeiksi. Se ei ole oikea tie Viron evankelisluterilaiselle kirkolle. Paljon tärkeämpää on, että Viron, Latvian ja Liettuan kirkot ajavat samanlaista linjaa.