Tasa-arvoista avioliittolakia edistävän Tahdon2013-kampanjan edustajat olivat torstaina 13.3. eduskunnan lakivaliokunnan kuultavana. Kuulemisen yhteydessä julkaistiin lain uudistuksen kannatusta selvittäneen kyselyn tulokset.
Lähes kaksituntiseksi venähtäneen kuulemistilaisuuden alussa aloitteen edustajista Senni Moilanen ja Milla Halme esittelivät kansalaisaloitetta: miksi muutos on tarpeellinen, millaisia muutoksia lakipykäliin olisi tehtävä ja millaisia muutosten käytännön vaikutusten on katsottu olevan.
Milla Halmeen ja Senni Moilasen lisäksi aloitteen edustajina paikalla olivat Helleke Heikkinen, Saara Järvelä ja Nitin Sood.
Aloitteen edustajien mukaan aloitetta on ollut valmistelemassa oikeustieteen opiskelijoita ja yksi jo valmistunut juristi. Valmisteluprosessin yhteydessä tekstiä on useaan otteeseen Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas. Aloitteeseen kerrotaan saadun näkökulmia myös esimerkiksi Amnestylta, Setalta, Satenkaariperheet ry:ltä ja Trasekilta, ja kommentteja on saatu myös joiltakin kansanedustajilta.
Tausta-aineistona aloitteen edustajien mukaan on käytetty esimerkiksi oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön laatimia selvityksiä, julkaisuja ja hallituksen esityksiä. Aloitteen edustajien mukaan aloite on kirjoitettu hallituksen esityksen muotoon.
Aloitetta valmisteltaessa on tekijöiden mukaan on myös selvitetty kansainvälistä tilannetta, erityisesti muiden Pohjoismaiden osalta, ja Ruotsin lainsäädäntöä on käytetty mallina.
Aloitteen todettiin olevan erittäin huolellisesti valmisteltu, ja sen kerrottiin saaneen kiitosta esimerkiksi Lakimiesuutisissa. Aloitetta edustavien mukaan vaaditut lakitekniset muutokset olisivat vähäisiä, mutta lakivaliokunnalta ja oikeusministeriöltä vaadittaisiin kuitenkin merkittävää panosta lain kirjoittamiseen.
Suurimpia lakiuudistuksen käytännön vaikutuksia
Myös samaa sukupuolta oleville pareille tulisi mahdollisuus ilmoitusmenettelyllä ottaa käyttöön yhteinen sukunimi tai kaksoisnimi. Nykyisin yhteistä nimeä varten on tehtävä erillinen hakemus, ja siihen liittyvä prosessi on maksullinen ja hidas. Samaa sukupuolta oleville pareille kaksoisnimen käyttäminen ei nykyisin ole mahdollista.
Toinen merkittävä muutos on se, että samaa sukupuolta olevat parit voivat yhdessä hakea adoptiota. Kampanjan edustajat korostivat, että adoptiolakia ei olla muuttamassa, ja jatkossakin adoptioprosessiin liittyvä viranomaisharkinta ja lapsen etu lakisääteisenä prioriteettina pysyisivät ennallaan. Kampanjan edustajat muistuttivat, että jo nykyisin yksittäinen henkilö voi aloittaa adoptiohakuprosessin.
Lakiuudistuksen myötä rekisteröityä parisuhdetta ei voisi enää jatkossa solmia, mutta vanhat rekisteröidyt parisuhteet yhä tunnustettaisiin, kuten myös ulkomailla solmitut rekisteröidyt parisuhteet.
Lakiuudistus vaikuttaisi myös sukupuolensa korjaavien asemaan parantavasti. Jatkossa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävän ei enää tarvitsisi vaihtaa parisuhdemuodosta toiseen, kun sukupuoli vahvistetaan.
Moilanen otti esiin myös käsitykset, joiden mukaan nykytilanteessa avioliittolaki olisi muodollisesti yhdenvertainen, koska avioliiton voi solmia kuka tahansa, kunhan kumppani on vastakkaista sukupuolta. Hänen mukaansa tosiasiallisesti yhdenvertaisuus ei kuitenkaan nyt toteudu. Hän sanoi, että lähtökohta ei voi olla se, että ihmisen pitää piilottaa identiteettinsä. Aloitteen edustajien näkökulmasta avioliittolaki ei tosiasiassa turvaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden yhdenvertaisuutta.
Aloitteen edustajat totesivat, että kansalaisaloite lähtee siitä, että samaa ja eri sukupuolta olevien parien erilaiselle kohtelulle ja erottelulle ei ole enää perusteluita.
Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat uudistusta
Aloitteen edustajat esittelivät myös tuoreen kyselytutkimuksen tulokset. Niiden mukaan tasa-arvoisen avioliittolainsäädännön kannatus on 65 prosenttia.
Kyselyyn oli selvitetty erikseen myös adoptio-oikeuden kannatus: 57 prosenttia vastanneista. Aloitteen edustajien mukaan näin oli haluttu välttää edelliseen kyselyyn kohdistunut kritiikki. Joidenkin näkemysten mukaan vastaajat eivät edellisen tutkimuksen yhteydessä olleet ymmärtäneet, että oikeus hakea adoptiota yhdessä on kiinteä osa kokonaisuutta.
Eniten kysymyksiä herätti adoptio
Esittelypuheenvuoron jälkeen lakivaliokunnan jäsenet esittivät aloitteen edustajille omia huomioitaan ja kysymyksiä, ja aloitteen edustajat vastasivat ja kommentoivat niihin.
Kansalaisaloitteen mukaisena toteutuva avioliittolain uudistaminen antaisi myös samaa sukupuolta oleville aviopareille mahdollisuuden hakea yhdessä adoptiota.
Kokoomuksen Kari Tolvanen toi esiin huolen siitä, että suomalaisten heteroparien mahdollisuus adoptioon ulkomailta saattaisi heiketä homoavioliittojen sallimisen myötä heikentyä. Aloitteen edustajista Saara Järvelä totesi, että se voi olla mahdollista.
Venäjällä korkein oikeus on suositellut, ettei adoptiolapsia annettaisi niihin maihin, joissa samaa sukupuolta olevien avioliitot ovat hyväksyttyjä. Järvelä näki kuitenkin mahdottomaksi, että Suomessa mentäisiin sellaisten maiden tasolle, joissa homoseksuaalisuutta ei hyväksytä.
- Mutta mun mielestä me ei voida määritellä meidän ihmisoikeuksia sen mukaan, sanoi Järvelä.
Aloitteen edustajat torjuivat ajatuksen siitä, että adoptiolakia muutettaisiin siten, että se rajaisi adoption vain heteropareille.
Aloitteen edustajista Senni Moilanen muistutti, että parisuhteessa elävä ihminen voi yksin hakea lasta, mutta yhdessä sitä ei olisi mahdollista tehdä, vaikka tosiasiallisesti lapsi kasvatettaisiin näiden kahden ihmisen voimin. Moilasen mukaan tällainen tilanne tuntuisi hullulta.
Aloitteen edustajat myös muistuttivat, ettei avioliittolain muutos vaikuta viranomaisten adoptiopäätöskriteereihin, joissa lähtökohtana on lapsen paras. Uudistus vain avaisi myös homopareille oikeuden hakea yhdessä adotiota.
Lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Stefan Wallin (rkp) katsoi lain muutoksen olevan "marginaalinen tai jopa epädramaattinen".
Avioliitto-nimitys ja tasa-arvoisuus
Aiemmin perussuomalaisiin, nykyään Muutos 2011-ryhmään kuuluva James Hirvisaari tarttui puolestaan avioliitto-käsitteeseen. Hänen mielestään sen ulottaminen samaa sukupuolta oleviin pareihin loukkaa suurta osa kansalaisista. Hän tarjosi samaa sukupuolta oleville pareille "pariliitto"-nimitystä.
Aloitteen edutajien mielestä se ei kuitenkaan poistaisi ihmisten luokittelua sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Lisäksi edelleen siviilisäädyn ilmaiseminen kielisi samalla seksuaalisen suuntautumisen.
Perussuomalaisten Mika Niikko katsoi, että "yhteiskunnassa sotketaan nykyisin tasa-arvo ja samanlaisuus". Niikon mielestä kansalaisaloite edistää pienen ryhmän oikeuksia, mutta vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Hän verasi vuosittain solmittavaa noin 30 000 avioliittoa noin 200 vuosittain solmittavaan rekisteröityyn parisuhteeseen.
Arja Juvonen (ps) halusi tietää, miten kampajan edustajat toimivat, mikäli aloite ei nyt mene eduskunnassa läpi.
Aloitteen edustajiin kuuluva Milla Halme ei halunnut spekuloida asialla, vaan totesi luottamuksen kansanedustiin olevan vahvan. Hän myös muistutti suomalaisten enemmistön myönteisestä kannasta.
Lopulta Halme totesi, että jos avioliittolaki ei mene tämän vaalikauden aikana läpi, niin sitä on käsiteltävä hallitusneuvotteluissa.
- Luulen, että epäilevin taho on tämän talon sisällä. Tuolla ulkopuolella kaikki kannattavat tätä aloitetta, totesi Halme.
Kaj Turunen (ps) puolestaa kyseenalaisti esitettyjen mielipidekyselyiden tulokset. Turusen mielestä viimeisen vuoden aikana käyty keskustelu osoittaa, että media on tämän asian takana. Aloitteen tekijät puolestaan totesivat, että Turusen pitää osoittaa kritiikkinsä selvitystä kohtaan sen tehneelle puolueettomalle tutkimuslaitokselle, ei aloitteen edustajille.
Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund (kok) taas oli sitä mieltä, että lakimuutoksen taloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi.
Seuraavaksi moniavioisuus?
Kalle Jokinen (kok) ja Peter Östman (kd) kysyivät, voitaisiinko samaa sukupuolta olevien avioliittoa puolustavilla argumenteilla perustella myös moniavioisuuden sallimista. Aloitteen edustajat pitivät kuitenkin moniavioisuus-keskustelua oman näkökulmansa kannalta hiukan irrelevanttina.
Aloitteen edustajista Tahdon 2013-kampanjan poliittisen vaikuttamisen koordinaattori Milla Halme totesi, että Suomen nykyiset kaksi tunnustettua parisuhdemuotoa ovat kahden eri sekä kahden samaa sukupuolta olevien aikuisten parisuhteet, ja näiden kohdalla kaivataan yhdenvertaista kohtelua.
Halme totesi, että moniavioisuutta koskeva keskustelu olisi käytävä erikseen. Hänen mukaansa niissä valtioissa joissa tasa-arvoinen avioliittolaki on tullut voimaan, ei ole lähdetty edistämään moniavioisuutta.
Perussuomalaisten Mika Niikko puolestaan esitti huolensa siitä, että avioliittolain uudistuksen myötä toisin ajattelevien sananvapaus heikkenisi, ja kielteinen suhtautuminen samaa sukupuolta oleviin pareihin johtaisi ongelmiin.
Aloitteen edustajien puolesta vastannut Senni Moilanen totesi, ettei aivan hahmottanut, miten sananvapaus lain hyväksymisen myötä heikkenisi.
- Vihapuhe on asia erikseen, ja siitä onkin sananvapaudessa ihan omat määritelmät, ja se tulee säilyttää sellaisenaan, eikä sekään meidän aloitteemme myötä muutu, sanoi Moilanen.
Niikko otti esiin myös sen, että Ruotsissa kirkko alkoi nopeasti lain hyväksymisen jälkeen vihkimään homopareja ja arveli Suomessa suuntauksen olevan saman. Hän kysyi, että "eikö tässä aseteta silloin nämä 30 000 suomalaista vuosittain avioituvaa heteroparia eriarvoiseen asemaan, että heiltä riistetään oikeus mennä kirkossa viralliseen avioliittoon, jos tämä vihkimisoikeus lähtee luterilaisesta kirkosta pois".
Aloitteen edustajista Saara Järvelä totesi, että lain mukaan kirkolla on yksiselitteisesti oikeus päättää siitä, vihkiikö se samaa sukupuolta olevia pareja vai ei.
Loppupuheenvuorossa Senni Moilanen lupasi, että lakivaliokunnalle toimitetaan tarvittavia tietoja muutamaan taustaselvityksiin liittyvään kysymykseen, joihin aloitteen edustajilla ei ollut antaa välittömästi yksityiskohtaisia vastauksia.
Moilanen sanoi myös, että lakialoitteelle toivotaan ripeää käsittelyä. Hän totesi, että Suomen kansalta on tullut vahva viesti siitä, että tasa-arvoiselle avioliittolaille löytyy enemmistön tuki.
Eduskunta: Videotallenne lakivaliokunnan kuulemistilaisuudesta
Eduskunta, Asioiden valiokuntakäsittely: M 10/2013 vp: Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta
Tutkimus: Kaksi kolmesta kannattaa Suomessa tasa-arvoista avioliittolakia