Suomen valtakirkon ulkopuoliset kristilliset yhteisöt suhtautuvat yhä jyrkästi seksuaalivähemmistöihin. STT päivitti aihetta kysymyksin kirkkoyhteisöjen johtaville henkilöille. Haastattelukierros osoittaa, etteivät kirkot myöskään julkisuuskuvassaan yritä salata asenteitaan. Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja Mikko Väisänen katsoo nyt elettävän murroskohtaa, jossa uskonyhteisöt joutuvat ottamaan kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Väisänen muistutti STT:lle, että myös pienempien kristillisten liikkeiden sisällä on kuitenkin monenlaisia kantoja.
Suomessa "Vapaisiin suuntiin" kuuluvissa kirkkokunnissa katsotaan yleisesti, että homoseksuaalisuus ei ole kristinuskon mukaista. Vaikka homoseksuaalisuus ei suoraan johda yhteisöstä erottamiseen, yleensä ihmiseltä edellytetään pyrkimystä muuttua. Esimerkiksi helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen pitää homoseksuaalisuutta moraalikysymyksenä.
- Ihmisen on ratkaistava, haluaako hän nähdä itsensä toisenlaisena tai päättääkö pidättäytyä tällaisista suhteista, Matikainen sanoo.
Helluntailaisuus on Suomessa toimivista liikkeistä suurin. Osa seurakunnista kuuluu Suomen helluntaikirkkoon, osa on ulkopuolella. Pienempiä liikkeitä ovat mm vapaakirkko ja metodistikirkko. Kansainvälisesti katsottuna helluntailaisuus ylittää luterilaisten määrän huomattavasti.
- Kaikissa vapaissa suunnissa opetetaan perinteistä, kristillistä avioliittonäkemystä. Homoseksuaalisia työntekijöitä ei hyväksytä, sanoo Suomen vapaakristillisen neuvoston puheenjohtaja Pasi Runonen, joka kuuluu myös metodistikirkon johtoon.
Pirkanmaan Setan toiminnanjohtajan Mikko Väisäsen mukaan järjestö saa yhteydenottoja esimerkiksi ihmisiltä, jotka miettivät kaapista ulos tulemista omassa yhteisössään.
- Usein ihmiset kaipaavat lähelleen muita sateenkaari-ihmisiä, joille usko on tärkeä. He haluaisivat olla vilpittömiä uskonnollisen vakaumuksensa näkökulmasta, mutta myös olla sitä mitä ovat, Väisänen sanoo.
Äärimmillään kyse on ollut eheytyspyrkimyksistä, jotka tähtäävät seksuaalisen suuntautumisen muuttamiseen. Seta näkee toiminnan henkiseksi väkivallaksi.
- Tiedän, että joitain ihmisiä on koetettu eri toimenpiteillä ikään kuin eheyttää. Kuulemani mukaan ne ovat olleet kiusallisia kokemuksia. Jotkut ovat myös kertoneet painostuksesta jättää tällainen elämä eli ettei esimerkiksi voisi seurustella, Väisänen sanoo.
- Vaikka henkilöä ei erotettaisi, yhteisön paine on niin voimakas, että yleensä vedetään itse johtopäätökset ja lähdetään pois. Näitä tarinoita on monia, Väisänen sanoo.
Seta tarjoaa kristillisiä ryhmiä niille, jotka ovat jääneet henkistä kotia vaille. Väisäsen mukaan ryhmille on nähty suuri tarve, ja niitä toimii eri puolilla Suomea.
STT:n uutinen MTV3:n verkkosivuilla
Mikko Väisäsen haastattelu STT:lle, MTV3:n sivuilla