Klo 17 Juhla on jo päässyt alkuun. 250 ihmistä ympäri maata. Hyvä tunnelma. Paljon myös paikallisia. Ohjelmaa on myöhäiseen yöhön saakka. Ääninäytteissä on tunnelmia juhlan alkupuolelta. KUUNTELE
*****
Perinteinen, joka toinen vuosi järjestettävä Sateenkaarijuhla on jälleen sunnuntaina Riihimäellä. Juhla järjestetään Daddys Pubin terassilla, Hämeenkatu 28, Riihimäellä, kuten viimeksi. Ilmaiseksi esiintymään on lupautunut jo: Anita Hirvonen, Liisa Akimof, Marja Tyrni, Miss Divet ja tapahtuman juontaa Janne Kataja. Tapahtumaa säestää LaStrada.
Turistiopas Riihimäelle
Riihimäki on n. 70 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Se oli aikoinaan tärkeä junaliikenteen solmukohta. Nyt junamatka Helsingistä Riihimäelle kestää lähijunissa n. 50 minuuttia (hinta n. 10 euroa yhteen suuntaan). Asemalla on laitureiden puolella muistolaatta, jossa kerrotaan junaradan valmistumisesta Pietariin 1860-luvulla, suurten nälkävuosien aikaan..
Laiturialueen toisella puolella on pellolle rakennettu tiivis asuma-alue, Peltosaari. Se on ollut epäsuosiossa, jopa niin, että edes opiskelijat eivät halua sinne asumaan opiskeluaikanaan. Helsingin yksiön hinnalla sieltä saa kolme huonetta ja keittiön. Siellä asuvat eivät aina ymmärrä huonoa mainetta. Peltosaaren etelälaitaa kulkee kapea puro, Vantaanjoki. Ollaan Vantaan alkulähteillä.
Rautatieasema on kaunis, mutta arkkitehtuuriltaan vaiettu rakennus. Juuri nyt asemaravintola on korjattavana, mutta 1990-luvulla se oli sunnuntai-iltapäivisin kotiin palaavien homomiesten mieluinen pysähdyspaikka ennen Helsinkiin tuloa. Kun VR poisti matkalipuistaan oikeuden poiketa väliasemalla, myös asemaravintola hiljeni. Asemarakennuksen pääoven molemmin puolin on kaksi vanhaa rautateiden omenapuuta.
Vielä 1950-luvulla Riihimäen asemalta lähti kohti Lopen keskustaa kapearaiteinen rautatie. Yksi vetureista, "Pikku-Päkä" on nähtävänä paloaseman edessä.
Asema-aukion toisella puolella mäellä alkaa puinen kaupunginosa, joka on rakennettu rautatien kulta-aikoina Maantien varrelle. Aukion reunalla on vanha puinen hotellirakennus, joka nykyään on muussa käytössä. Mäen laella oikealla on mm. asemapäällikön komea puinen talo, joka nykyisin on yksityisomistuksessa, kuten kaikki muutkin sen kaupunginosan kauniit puutalot. Puiston keskellä on Riihimäen museo. Mäen etelärinteessä on muistokivi kohdassa, jossa väitetään olleen se kuuluisa riihi.
Kun lähtee asemalta kohti keskustaa, oikealle jäävät vanhat junahallit. Ne olivat tärkeitä risteysasemalle ja höyryjunaliikenteelle. Nyt junahalleille on kehitelty kulttuurikäyttöä. Kadun vasemmalla puolella on kuuluisa rautatieläisten punainen talo, jossa on kokeiltu ravintolaa, huutokauppaa, ym. ym. ym. Punaisesta talosta seuraavana on vanhoja kivitaloja, joita rakennettiin rautatieläisille. "Valtion talo" Piippukujalla on kaupungin vanhin kivitalo, vuodelta 1925. Vastapäätä on puisto ja ankkalammikko ja puiston toisella puolella on toiseksi vanhin kivitalo "Västäräkki" (1926).
Keskusta on aika pieni. Sen kävelee ympäri varttitunnissa. Keskuskadun päässä näkyy lasinpuhaltajapatsas. Riihimäen Lasi oli suuri suomalainen lasitehdas. Sekin on lopetettu jo 1980-luvun lopulla. 1960-luvulla monet nuoret miehet saivat koulutuksen lasinpuhaltajiksi. Lasitehtaasta muistuttaa enää lasimuseo.
Kauempana lasinpuhaltajan takana näkyy Riihimäen kaunis, harmoninen vesitorni. Se on vuodelta 1952 (Erik Bryggman), ja kokonaisuuteen kuuluu myös maauimala. Kesäisin liehuva lippu kertoo, onko vesitornin kattoterassin baari auki. Sinne noustaan hissillä.
Riihimäen keskustan valtaväylä on Hämeentie. Alkupäässä on hotelli ja teatteri. Sitten on kirkko ja erilaisia putiikkeja ja sen jälkeen sateenkaarijuhlan juhlapaikka, Daddy's pub. Se sijaitsee ydinkeskustassa, vanhan omakotitalon sisäpihalla.
Riihimäellä ei ole homobaareja. Ne on hajasijoitettu Helsinkiin ja Tampereelle. Päivi Räsänen on riihimäkeläinen. Hänen tukijoukkoihinsa kuului Riihimäellä myös ihmiskilpi Teijo Virolainen.
Sateenkaarijuhlan esiintyjä- ja juontajakaarti koostuu pääasiassa riihimäkeläisistä.
Hämeenkadun viimeinen puutalo
Sateenkaarijuhlan paikasta kerrotaan Riihimäen kaupungin sivuilla näin:
"Hämeenkatu raivattiin 1906 ja rakennettiin kaduksi noin 1919. Sen viimeinen säilynyt puutalo on tiettävästi veturinkuljettaja Johan Åkerfeltin talo vuodelta 1911. Perimätiedon mukaan 1940-luvulla talossa asui Riihimäen Kiskon 10-ottelija Yrjö Mäkelä, joka osallistui Lontoon olympialaisiin 1948 sijoittuen 13:nneksi.Rakennusta peruskorjattiin ja laajennettiin 1959–60. Tällöin kivijalkaan avattiin maineikas anniskeluravintola Hämeen Baari. Sisäpihan punainen tiilirakennus on toiminut aikoinaan leipomona. Vieressä oli myös kaivo.Vuonna 1994 kiinteistön omistajaksi tuli yksityishenkilö, joka halusi säilyttää vanhan rakennuksen. Vuosina 2000–08 vuokralaisena oli Marjan TähtiPubi, jonka terassi valittiin usean otteeseen Riihimäen viihtyisimmäksi. Marjan jäätyä eläkkeelle aloitti talossa uusi Daddy’s Pub. Kesäisin pyörii Varsin Iloisen Teatterin räväkkä revyy".
****
Museoviraston sivuilla on kuvia ja tietoa Riihimäen rautatieasemasta ja rautatienpuistosta (Maantien varrelta)
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1920
Lisää asemasta ja rautatienpuistosta ja Daddys Pubista
http://www.riihimaki.fi/Tiedostot/RIIHIM%C3%84KI_tiedostot/RmkKuvala/Kotikaupunkipolku.pdf
Seuraavassa äänikuvia vuoden 2010 sateenkaarijuhlasta.
