ILGA Europe julkaisi vuosivertailunsa - Suomi edelleen kuudennella sijalla

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
Vuoden 2025 Rainbow index -vuosivertailu (kuva: ILGA Europe)

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaista asemaa edistävien toimijoiden eurooppalainen kattojärjestö ILGA Europe on julkaissut Rainbow index -vuosivertailunsa sekä sateenkaarikartan 49 eri Euroopan maan ihmisoikeustilanteesta.

Vertailu on julkaistu vuodesta 2012 lähtien 17.5. vietettävän kansainvälisen homofobian, bifobian, transfobian ja intersukupuolisuusfobian vastaisen päivän (IDAHOBIT) aikaan.

Vuoden 2025 vertailu

Kymmenettä vuotta kärkipaikalla on Malta, jonka lainsäädännössä ja käytännöissä toteutuu 89 prosenttia ILGA Europen kriteeristöstä. Sitä seuraavat Belgia (85), Islanti (84), Tanska (80) ja Espanja (78).

Suomi pysyy edelleen 6. sijalla, täyttäen 70 prosenttia ILGA Europen kriteeristöstä. 

Suomea seuraavat Kreikka (69), Saksa (69), Norja (69), Luxemburg (68), Portugal (67), Ruotsi (66), Alankomaat (64), Irlanti (63), Itävalta (54), Slovenia (50) ja Sveitsi (50).

Alle 50 prosentin rajan jäävät Montenegro (49), Kroatia (49), Viro (46), Iso-Britannia (46), Andorra (43), Bosnia ja Herzegovina (40), Moldova (38), Albania (35), Serbia (35), Kosovo (35), Kypros (34), Tšekki (33), Pohjois-Makedonia (29), Liechtenstein (29), Slovakia (27) ja Latvia (26).

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Alle 25 prosentin jäävät Italia (24), Liettua (24), Unkari (23), Bulgaria (21), Puola (21), Ukraina (19), Romania (19), San Marino (15), Monaco (14), Georgia (12), Valkovenäjä (10), Armenia (9), Turkki (5), Azerbaizan (2) ja Venäjä (2).

Euroopan unionin maiden keskiarvo on 51 prosenttia ja kaikkien vertailun maiden 42 prosenttia.

Järjestyksessään 16. raportti

Vuodesta 2009 lähtien tehtyssä maavertailussa pisteytetään 49 maata sen mukaan, miten näissä toteutuvat lainsäädännössä ILGA Europen määrittelemät kriteerit seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia koskettavassa lainsäädännössä. Pisteytykseen vaikuttavia eri kriteerejä on kaikkiaan 76. Kriteerit on ryhmitelty seitsemään eri aihekokonaisuuteen: yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, perhe, vihateot, sukupuolen moninaisuus, intersukupuolisuus, kansalaisyhteiskunta ja turvapaikkakäytännöt.

Maakohtaisten prosenttimäärien muutokset ajan mittaan eivät ole suoraan vertailukelpoisia, sillä kriteeristöön on tehty lisäyksiä ja painopisteiden muutoksia säännöllisesti. Sijoittuminen listalla kuitenkin antaa kuvaa maan yhdenvertaisuuteen liittyvästä kehityksestä suhteessa muihin maihin. 

Myönteistä kehitystä nähdään Puolassa, jossa hlbti-vähemmistöjen asema on ollut pitkään vertailussa EU-maiden hännillä. Uusi hallinto on saanut purettua valtion asettamia rajoituksia sateenkaaritapahtumille ja asiallisen tiedon välittämiselle.

Latviassa laillistettiin samaa sukupuolta olevien parisuhteet.

Itävallassa kohennettiin sukupuoli-identiteettiin liittyvää syrjintäsuojaa ja Saksassa juridinen sukupuoli pohjautuu nyt itsemäärittelyyn.

Tšekissä rekisteröidyssä parisuhteessa elävien asemaa on merkittävästi parannettu. 

Joukko maita on heikentänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa.

Georgiassa hyväksyttiin lainsäädäntö, joka heikentää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asemaa merkittävästi. Esimerkiksi ulkomailla solmitut samaa sukupuolta olevien avioliitot mitätöitiin ja sukupuolen korjaaminen tuli kielletyksi. Samalla asiallisen tiedon levittäminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä estettiin.

Unkari jatkoi hlbti-vähemmistöjen asemaa heikentäviä toimiaan: pride-tapahtumat kiellettiin ja tasa-arvolaista poistettiin sukupuoli-identiteettiin liittyvä suojelu.

Isossa-Britanniassa taas oikeus linjasi, että maan tasa-arvolain tarkoittama sukupuoli tarkoittaa vain syntymässä määritettyä sukupuolta.

ILGA Europe nostaa esiin sen, että muuallakin Euroopassa sateenkaarivähemmistöjen oikeudet ovat uhattuna, ja käynnissä on määrätietoista liikehdintää, joilla vähemmistöjen asemaa pyritään heikentämään.

Avainlukuja

Raportissa luetellaan myös avainnumeroita vertailuksi siihen, että tarkasteltavia maita on 49.

  • - Ns. eheytyshoidot ovat kiellettyjä kymmenessä maassa
  • - Kuudessa maassa ei hlbti-vähemmistöihin kuuluville ole mitään syrjintäsuojaa
  • - Yhdeksässä maassa on kattava syrjintäsuoja (yksi näistä on Suomi)
  • - Vihapuheen kieltävä lainsäädäntö on kuudessa maassa
  • - Yhdenvertainen avioliittolainsäädäntö on 22 maassa
  • - Samaa sukupuolta olevien parisuhteita ei tunnusteta mitenkään 18 maassa
  • - Transvanhemmuus on täysin tunnustettu kahdeksassa maassa
  • - Vain kuudessa maassa intersukupuolisten lasten lääketieteellisesti tarpeettomat leikkaukset on kiellettyjä
  • - Yhdessätoista maassa ei ole käytäntöjä sukupuolen vahvistamiseen
  • - Kolmessa maassa sukupuolen vahvistaminen on täysin mahdotonta
  • - 12 maassa transsukupuolisen sukupuoli tunnustetaan itsemäärittelyperustaisesti
  • - Hlbti-vähemmistöihin kuuluvien ilmaisu- ja kokoontumisvapautta loukataan vähintään 14 maassa
  • - Seksuaalinen suuntautuneisuus ja sukupuoli-identiteetti ovat turvapaikan myöntämiseen vaikuttavia asioita 27 maassa, intersukupuolisuus vain kuudessa.

17.5.

Kansainvälinen homofobian, bifobian, transfobian ja intersukupuolisuusfobian vastainen päivä 17.5.

Maailman terveysjärjestön (World Health Organization / WHO) yleiskokous puolestaan poisti homoseksuaalisuuden psykologisten häiriöiden luettelosta 17.5.1990, ja yli vuosisadan kestäneen lääketieteellisen patologisoinnin päättymisen muistamiseksi luotiin vuonna 2005 kansainvälinen homofobian vastainen teemapäivä. Myöhemmin 17.5. vietettävän teemapäivän nimi laajeni kattamaan muitakin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia. 
 

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!