Ruotsissa jalkapalloliigassa pelannut Patrick Mulyanti on joutumassa karkotetuksi Ugandaan.
Mulyanti joutui Red Pepper -tabloidilehden outtaamaksi vuonna 2014 ja nyt hän pelkää henkensä puolesta. Tapauksen jälkeen Mulyanti haki 16-vuotiaana turvapaikkaa Ruotsista, kun hänen edustamansa ugandalaisjoukkue oli pelaamassa Göteborgissa Gothia Cup -junioriturnauksessa heinäkuussa 2014.
Ruotsin maahanmuuttovirasto ei ole myöntänyt nyt 20-vuotiaalle Mulyantille turvapaikkaa. Ruotsalaiset viestimet kertovat, että maahanmuuttovirasto ei usko Mulyantin olevan homoseksuaali, eikä katso, että tämän henki olisi uhattuna Ugandassa. Asiasta ensin kertoneen ruotsalaisen QX-lehden mukaan Ruotsin maahanmuuttovirasto pitää Mulyantin esittämää tarvetta turvapaikkaan epämääräisinä, eikä se pidä Mulyantin selvitystäkään seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan uskottavana.
Aftonbladet kertoo Mulyantin kuvaavan tilannetta painajaismaiseksi. Hän kertoo maahanmuuttoviraston katsovan, ettei paluu Ugandaan johtaisi ongelmiin. Hän kertoo selvittäneensä viranomaisille sen, mitä on tapahtunut, mutta katsoo, että viranomaiset eivät kuuntele. Sen lisäksi, että hän on ollut esillä homoseksuaalisuuteen liittyvässä paljastusjutussa lehdessä, kertoo hän aiemman poikaystävänsä joutuneen Ugandassa murhatuksi.
He tappavat minutkin samalla tavoin kuin poikaystäväni. Poliisi Kampalassa jahtaa minua, kuten tavalliset ihmisetkin. Homoseksuaalisuus nähdään sairaana, ja kun he saavat minut kiinni, minut tapetaan.
Hän kertoo, ettei hänellä ole mitään suunnitelmaa jatkoa ajatellen. Hän kertoo vain haluavansa jäädä Ruotsiin ja elää vapaana.
Olen syntynyt tällaiseksi enkä ole tehnyt mitään väärää. Haluan vain elää tavallisen ihmisen tavoin.
Ugandassa seksuaalivähemmistöt uhan alla
Ugandalainen ihmisoikeusjärjestö kertoi alkukesästä 2014, että maassa on menossa suoranainen vaino seksuaalivähemmistöjä kohtaan, ja media kertoo seikkaperäisesti pidätyksistä, toimii poliisin apurina ja kiihottaa väestöä. Maassa valtaa käyttävät tuovat ilmi kielteisiä käsityksiä homoseksuaalisuudesta. Vaikutusvaltainen helluntaikirkko on myös äänekkäästi lietsonut kielteisiä ennakkoluuloja homoseksuaaleja kohtaan.
Alkuvuodesta 2014 ugandalaislehti Red Pepper julkaisi kahdensadan ihmisen kuvan ja nimen, ja kirjoitti näiden olevan homoja. Myöhemmin keväällä lehti jatkoi tekemällä lisää paljastuksia. Jo vuonna 2006 Red Pepper ja vuonna 2010 Rolling Stone -lehtivat oli julkaisseet vastaavia paljastusjuttuja.
Homoseksuaaleiksi nimetyistä suuren osan kohdalla julkaisut olivat tehneet omia päätelmiään. Käytännössä tällainen homoseksuaaliksi nimeäminen leimasi henkilön riippumatta siitä, onko tämä todellisuudessa homoseksuaali vai ei. Monet leimatuista pyrkivät pakenemaan tai piiloutumaan väkivallan ja jopa tapetuksi joutumisen uhan alla.
Ugandassa homoseksuaalisesta suhteesta voidaan nykyisen lainsäädännön mukaan tuomita seitsemän vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Maassa on käyty kädenvääntöä lainsäädännön tiukentamisesta. Vuonna 2009 säädetyn lain mukaan joissain tapauksissa nimenomaan homoseksuaalisuuteen liittyen joistain teoista olisi voitu langettaa kuolemanrangaistus, mutta laki kumottiin pääasiassa kansainvälisen painostuksen vuoksi. Loppuvuodesta 2013 hyväksytyssä laissa oli rangaistuksena elinkautinen vankeus, mutta laki kumottiin perustuslakituomioistuimessa seuraavana vuonna. Tässäkin tapauksessa taustalla oli kansainvälistä painostusta. Tämänkin jälkeen lainsäädännön kiristämistä on väläytelty.
Yleisesti asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat Ugandassa kielteisiä ja väkivallan kohteeksi joutuminen on jatkuvasti olemassa oleva uhka. Syrjintä esimerkiksi työelämässä ja terveydenhuollossa on yleistä.
Maahanmuuttoviranomaisten taitamattomuus hlbti-kysymyksissä esillä
Niin Ruotsissa kuin Suomessakin maahanmuuttoviraston heikoksi arvioitua osaamista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvissä asioissa on kritisoitu. Suomessa esimerkiksi vaatimuksista erityisesti todistaa jollain tavoin oma homoseksuaalisuutensa on kerrottu. Esiin on nostettu myös se, ettei homoseksuaalisuutensa kätkeneellä välttämättä ole hallussaan keinoja kuvata sanallisesti tai muutenkaan omaan seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyviä tuntemuksia tai identiteettiä, ja viranomaiset kokevat tarinat vaillinaisina epäilyttäviksi.
Myös esimerkiksi Itävallasta kerrottiin aiemmin elokuussa, että viranomaiset eivät pitäneet erästä afganistanilaista turvapaikanhakijaa homona, koska tämän kävelytyyli, tapa toimia tai pukeutua eivät anna viitettä siitä. Toisaalta viranomaiset samalla kyseenalaistivat turvapaikanhakijan kertomuksen siitä, että tämä olisi 12-vuotiaana tiedostanut homoutensa. Viranomaisten mukaan se on epätodennäköistä, koska afganistanilaisessa yhteiskunnassa ei sen mukaan ole muodin tai mainosten kautta tulevia "seksuaaliärsykkeitä".