Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) vastasi perjantaina eduskunnan täysistunnon suullisella kyselytunnilla kansanedustaja Jani Toivolan (vihr) kysymykseen translain uudistuksesta. Kansanedustaja Silvia Modig (vas) esitti aiheeseen lisähuomioita. Saarikko totesi, ettei voi kiistää esitettyjä huomioita. Hän kuitenkin totesi, että asia ei ole nykyhallituksen työlistalla.
Toivola aloitti kysymyksensä toteamalla Ruotsin valtiopäivien tehneen torstaina päätöksen siitä, että valtio maksaa pakkosteriloiduille transsukupuolisille henkilöille korvauksia. Toivola kuvasi pakkosterilisaatiossa olevan kyseessä raskaimman luokan ihmisoikeusloukkauksen ihmisten kehollista koskemattomuutta kohtaan. Hän muistutti, että Suomessa pakkosterilisaatio on yhä lain sanelema ehto.
Toivola kysyi ministeriltä, että mitä hallitus aikoo tehdä transihmisten oikeuksien turvaamiseksi ja sukupuolen moninaisuuden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi?
Saarikko totesi vastauksessaan Suomella olevan asian suhteen taustallaan kansainvälisiä huomautuksia. Hän kuitenkin muistutti, että meneillään olevalla vaalikaudella naimattomuuspakko on muutettu.
- Epäkohtia on siis historian valossa ollut paljon, eikä meidänkään historiamme juuri kunniallisempi ole kuin tuo, miten naapurimaamme Ruotsi tästä väestöryhmästä on nyt ääneen lausunut, sanoi Saarikko.
Saarikko katsoo myös transsukupuolisten aseman kohentuneen ja yhteiskunnallisen keskustelun muuttuneen asian suhteen avoimemmaksi.
- Translainsäädännön uudistusta tällä vaalikaudella ei ole sinällään odotettavissa. Sinällään valmius ministeriössä siihen kyllä on olemassa, sanoi Saarikko.
Tämän jälkeen Toivola totesi olevan surullista kuulla hallitukselta, ettei hallitus aio tarttua asiaan. Toivola otti esiin myös translasten ja -nuorten kohtaamat pelossa ja epävarmuudessa elämisen, sekä heidän osakseen saaman epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen, häirinnän ja uhkailun.
Saarikko totesi, ettei pelkkä lainsäädäntö välttämättä korjaisi asenteita.
Modig tarttui Saarikon viittaukseen Suomen ja Ruotsin historian kunniallisuudesta. Modig totesi eron olevan siinä, että Ruotsissa transsukupuolisten huono kohtelu on nyt historiaa ja Suomessa tätä päivää.
- Siis translaki vaatii uudistusta kokonaisuudessaan, ja juuri se, että on sotkettu juridinen ja lääketieteellinen prosessi, on ongelma. Jos se transnuori, jonka hyvinvoinnista te kannoitte huolta, ei saa sellaista henkilöllisyystodistusta, jossa sukupuolimerkintä vastaisi sitä, keneksi hän itsensä kokee ja jolta hän ehkä näyttää — tähän vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyspakko — niin tämä on nyt se syy, minkä takia nämä ihmiset kärsivät ja ovat henkisesti erittäin vakavassa tilanteessa, muistutti Modig.
- Henkilökohtaisesti en voi kiistää niitä huomioita, joita esitätte huolena tähän lisääntymiskyvyttömyysvaateeseen, liittyen näiden ihmisten asemaan ja heidän kokemuksiinsa henkisistä kärsimyksistä. Totean kuitenkin, että kysymys ja yhteiskunnallisen hyväksymisen ilmiö ja tarve on ehkä lainsäädäntöä laajempikin ja on oleellista, että tämänkaltaiset, ehkä erityisiksi vielä luonnehdittavat, tilanteet otetaan huomioon vaikkapa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä, kun ihmiset lapsuudessa ja nuoruudessa ja heidän vanhempansa etsivät vastauksia tämänkaltaisten ihmisten kunnialliseen ja oikeudenmukaiseen huomiointiin, vastasi Saarikko.
Hänen mukaansa hallituksen kokonaisnäkemys asiassa on kuitenkin ollut se, että tätä lainsäädäntöä ei tämän hallituksen työlistalta löydy.
Suomessa translain uudistus on jumissa
Nykyinen lainsäädäntö pakottaa sukupuoltaan korjaavan henkilön lisääntymiskyvyttömiksi, mutta Suomessakin on keskusteltu translain uudistamisesta. Pakkosterilointilaki on herättänyt ulkomaita myöten huomioita Suomen lainsäädännön syrjivyydestä. Esimerkiksi YK:n Kidutuksen vastainen komitea on kiinnittänyt huomiota Suomen lainsäädännön ongelmiin asiassa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut lakiesityksen translain kokonaisuudistuksesta, mutta edellisellä vaalikaudella hallituksessa mukana olleet kristillisdemokraatit estivät esityksen tuomisen eduskunnan käsiteltäväksi, ja tällä hallituskaudella perussuomalaiset ja myöhemmin siniset ovat olleet esityksen eduskuntakäsittelyn tulppana.
Loppuvuodesta 2017 ulkoministeri Timo Soini (sin) totesi blogissaan, ettei translaki etene nykyisellä hallituskaudella. Joidenkin arvioiden mukaan Soinin kanta estää hallitusta edistämästä translakiasiaa.
Vetoomus translain uudistamisesta luovutettiin hallitukselle perjantaiaamuna
Perjantaiaamuna Amnestyn Suomen osasto luovutti 347 865 henkilön allekirjoittaman vetoomuksen pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäelle. Pääministeri Juha Sipilälle osoitettuun vetoomukseen pääviestinä on se, että Suomen nykyinen lainsäädäntö loukkaa transihmisten perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, ja vaaditaan translaki on uudistettava ihmisoikeuksia kunnioittavaksi.
#Translaki nyt! @amnestyfinland pic.twitter.com/RNk2y341C1
— Translaki (@translaki) March 23, 2018
Lauantaina 24.3. translain uudistamista vaativa mielenosoitus Helsingissä
Lauantai-iltapäivänä järjestetään Helsingissä mielenosoitus. Mielenosoittajat kokoontuvat lauantaina 24.3. kello 14 Kiasman edessä. Mielenosoituskutsussa todetaan, että sukupuolemme ja kehomme ovat meidän ja meille kuuluu itsemääräämisoikeus.
Eduskunta: Suullinen kysymys translain uudistuksesta (Jani Toivola vihr)
Soini: ´Translaki ei tämän hallituksen aikana etene´
Ruotsin valtiopäivät päätti: pakkosteriloidut transsukupuoliset saavat valtiolta korvauksia