Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) kertoo STT:lle pitävänsä uuden translainsäädännön etenemättömyyttä harmillisena, mutta hän antaa samalla ymmärtää, että joillekin hallitusyhteistyön sujumisen kynnyskysymyksenä on se, että hallitus ei edistä translakiuudistusta. Keskustan ja kokoomuksen kanssa hallituksessa istuvan perussuomalaisista irronneen ryhmittymän tiedetään vastustavan translain uudistusta.
Suomi on Pohjoismaista nykyään ainoa, jossa transihmiseltä vaaditaan steriliteettiä, mikäli tämä haluaa saada vahvistetuksi sukupuolensa.
Useat kansainväliset toimijat ovat todenneet Suomen translainsäädännön ja erityisesti sen sukupuolen vahvistamiseen liittyvän lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen olevan ihmisen perusoikeuksien vastainen. Viimeisimpänä kesällä 2017 EU-komissio totesi Suomen nykyisen translainsäädännön rikkovan ihmisten perusoikeuksia. Keväällä 2017 YK:ssa ihmisoikeustilanteen arvioinnissa Suomi sai suosituksen korjata sukupuolivähemmistöjen asemaa. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että steriliteetin vaatimus sukupuolen korjauksen ehtona on ihmisoikeussopimuksen vastainen.
Suomessa sekä tasa-arvovaltuutettu että yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat todenneet steriliteettivaatimuksen rikkovan transsukupuolisten henkilön oikeutta tasa-arvoon, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämään.
Setan puheenjohtaja Viima Lampinen sanoo, että Transsukupuolisten ja muunsukupuolisten keskuudessa on paljon pahoinvointia, joka tulee tästä rakenteellisesta sorrosta, jota Suomen valtio harjoittaa esimerkiksi vaatimalla pakkosterilisaatiota transihmisiltä.
Translain uudistamista varten olemassa valmis esitys
Sosiaali- ja terveysministeriö on jo valmistellut esityksen translaiksi edellisellä vaalikaudella, mutta tuolloin hallituksessa mukana olleet kristillisdemokraatit eivät hyväksyneet esityksen antamista eduskunnalle, eikä nykyhallituskaan ole translakiuudistusta edistänyt.
Eduskunnassa yli 80 kansanedustajaa pyrkii saamaan esityksen uudesta translaista syksyksi valiokunnan käsittelyyn.
Myös Äitiyslakia koskeva kansalaisaloite jumissa hallitusyhteistyön sujumisen vuoksi?
Kansalaisaloite äitiyslaista on jumiutunut valiokuntaan ainakin kesän yli. Lakivaliokunta kuuli asiassa keväällä asiantuntijoita ja valiokunnan oli tarkoitus päättää viivästysten jälkeen asian jatkokäsittelystä 13. kesäkuuta järjestettävässä istunnossa, mutta useita päiviä ennen kyseistä kokousta asia oli kadonnut esityslistalta. Asian poistuminen sattuu ajallisesti yksiin perussuomalaiset jakaneeseen puheenjohtajavalintaan ja siitä syntyneeseen hallituskriisin uhkaan.
Panttaako lakivaliokunta Äitiyslaki-aloitetta hallitusyhteistyön sujumisen vuoksi?