Joukko suomalaisjärjestöjä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä. Yle puolestaan kirjoittaa hlbti-vähemmistöihin kuuluvista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista.
Järjestöjen mukaan pakolaiskiintiötä nostamalla Suomi voi auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten kidutuksen ja väkivallan uhreja, vammaisia, lapsia ja yksinhuoltajaäitejä.
Järjestöt muistuttavat, että myös Suomella on vastuu auttaa historiallisen pakolaistilanteen ratkaisemisessa.
- Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Heistä suurin osa on kehittyvissä maissa. Suomi voi omalta osaltaan tehdä enemmän poikkeuksellisen tilanteen ratkaisemiseksi, perustellaan vaatimusta 25 kansalaisjärjestön tiedotteessa.
Amnestyn tiedotteen mukaan maailmalla on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Järjestöt toteavat, että köyhät maat kantavat suhteettoman vastuun pakolaisista rikkaan Euroopan sulkiessa rajojaan: 86 prosenttia kaikista pakolaisista oleskelee kehittyvissä maissa. Esimerkiksi väkiluvultaan noin Suomen kokoisessa Libanonissa elää yli miljoona syyrialaista pakolaista.
Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 lähes koko 2000-luvun ajan. Kiintiötä nostettiin Syyrian kriisin takia 1050:een vuosina 2014 ja 2015. Järjestöt toteavat, että vaikka humanitaarinen hätä Syyriassa vain pahenee, laskettiin kiintiö tänä vuonna takaisin 750 paikkaan.
Suurin osa kiintiöpakolaisista vastaanotetaan EU:n yhteisten sitoumusten kautta, mutta Suomen tulee pitää kiinni myös kansallisesta pakolaiskiintiöstään.
Järjestöt muistuttavat, että muutamat maat ovat jo nostaneet pakolaiskiintiöitään. Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120. Kanada puolestaan on vastaanottanut vajaassa vuodessa yli 33 000 syyrialaista pakolaista. Kanadan viranomaiset käsittelevät vielä 25 000 kiintiöpakolaisen vastaanottamista. Myös Ruotsi on luvannut kasvattaa pakolaiskiintiötään lähiaikoina 1 900:sta 5 000:een, vaikka Ruotsiin on saapunut jo pitkään Euroopan mittakaavassa paljon turvapaikanhakijoita.
Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössään tänä vuonna pelkästään syyrialaisia. Järjestöt katsovat, että Suomen on autettava myös niitä pakolaisia, jotka pakenevat muita pitkittyneitä konflikteja ja muualla esiintyvää vainoa.
- Pakolaiskiintiön ohella valtioiden on turvattava myös turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet ja kunnioitettava oikeutta hakea turvapaikkaa. Pakolaiskiintiö ei voi korvata sotaa ja vainoa pakenevien turvapaikanhakijoiden oikeutta hakea turvaa, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.
Vaatimuksen ovat allekirjoittaneet Amnesty International Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen UN Women, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Plan International Suomi, SOS-Lapsikylä, Väestöliitto, Suomen Mielenterveysseura, Seta, Naisasialiitto Unioni, Naisten Linja, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Pro-tukipiste ry, Suomen somalialaisten liitto, Suomen Setlementtiliitto, Kehys ry, Raster-verkosto, Changemaker-verkosto ja Refuhome ry.
Pakolaisina ja turvapaikanhakijoina myös hlbti-vähemmistöihin kuuluvia
Pakolaisina ja turvapaikanhakijoina Suomeen saapuu myös hlbti-vähemmistöihin kuuluvia. Yle kertoo, että Irakista kotoisin oleva, nyt oleskeluluvan Suomeen saanut Zaid-nimisenä esitelty mies lähti kotimaastaan vainoa pakoon, ja yhtenä syynä oli homoseksuaalisuus. Hän kertoo, että Irakissa avoimesti homoseksuaaleja on vangittu ja tapettu.
Zaid ei ole perheelleen suuntautuneisuudestaan avoin; hänen samaan aikaan lähteneet veljensä eivät tiedä Zaidin homoudesta. Hän kertoo, ettei pelkää suomalaisten kanssa, mutta maanmiehiään hän pelkää; hän kertoo tulleensa vastaanottokeskuksessa raiskatuksi. Tapauksen jälkeen sosiaalityöntekijä ymmärsi tilanteen ja Zaid pääsi Helsinkiin muiden seksuaalivähemmistöön kuuluvien turvapaikanhakijoiden joukkoon.
Ylen haastateltuihin kuuluu myös Ali-nimisenä esitelty mies, joka kertoo ystävänsä surmanneen itsensä syksyllä vastaanottokeskuksessa sen jälkeen, kun muut keskuksen asukkaat olivat uhanneet vuotaa tietoa tämän seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. Hän toivoo lisää apua ja tukea hlbti-vähemmistöihin kuuluville turvapaikanhakijoille. HeSetan järjestämiä tapaamisia hän pitää tärkeinä.
Kolmas Ylen haastattelemista on Tunisiasta paennut Hassen Hanini, joka nykyisin organisoi HeSetassa hlbti-henkilöiden tapaamisia ja kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Hän kertoo, että kuluvan vuoden aikana tapaamisissa on kohdattu yli 150 hlbti-vähemmistöihin kuuluvaa; turvallisessa tilassa jokainen saa olla oma itsensä. Hän kritisoi Maahanmuuttovirastoa hlbti-turvapaikanhakijoiden tilanteen huonosta hoidosta. Hän katsoo, että erilaisten uhkien takia seksuaalivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat tarvitsevat oman, erillisen yksikkönsä edelleen.
Amnesty: 25 järjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä
Yle: Drogad och våldtagen - flera HBT-personer som sökt asyl trakasseras i Helsingfors
Yle: ´En pelkää suomalaisia, mutta pelkään täällä eläviä irakilaisia´ – Turvapaikanhakijan on vaikeaa olla avoimesti homo
Homopakolaisten tukala asema