Oscar Wilde -kirjakauppa lopettaa
Maailman vanhin edelleen toimiva kirjakauppa, New Yorkin Oscar Wilde Bookstore lopettaa 29. maaliskuuta 2009. Kirjakaupan omistaja Kim Brinster lähetti eilen kiitoksensa vakituisille asiakkailleen. Kirjakauppa on ollut ulkomaisten turistien ”pyhiinvaelluskohde”. Jopa kaksi kolmasosaa asiakkaista on ollut turisteja. Mutta nyt euron hinta, kirjakauppaverkot ja netti ovat tehneet bisneksen kannattamattomaksi.
Myös Frankfurtissa on Oscar Wilde -niminen gay-kirjakauppa, ehkä muuallakin.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
6 kommenttia
Tulee mieleeni se sarjan Will & Grace jakso, jossa Will kampanjoi homokirjakaupan säilyttämisen puolesta niin kauan, kunnes kuuli, että tilalle tulisi kuntosali. Kaikki kunnia homokirjakaupoille, ne ovat varmasti olleet todella tärkeitä informaatioväyliä, mutta kenties tätänykyä keskivertohomoa hyödyttää enemmän laadukas gym. Vallankumous söi omat lapsensa.
Niinhän siinä kävi. Oscar Wilde ehti olla olemassa 41 vuotta. Se perustettiin vuonna 1967 ja se oli pitkään ainoa gay-kirjakauppa, vaikka homokulttuuri alkoi juuri noina vuosina nopeasti kehittyä. Kerrotaan, että ajatus ensimmäisestä gay pride -marssista 1970 kehiteltiin tässä kirjakaupassa. 70- ja 80-luvuilla siellä organisoitiin monenlaisia tasa-arvomarsseja.
Kirjakauppa sijaitsi strategisesti hyvällä paikalla, Christpher Streetillä. Kirjakaupan perusti aktivisti Craig Rodwell ja hän piti sitä kuolemaansa asti vuoteen 1993. Sen jälkeen omistaja on vaihtunut useaan kertaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana alueelle on muuttanut uudenlainen varakas väki, pääasiassa heteroita. Kirjakaupan kuukausivuokra on 3000 dollaria, joten talousvaikeudet voi ymmärtää.
Tämänpäiväinen lopettamisuutinen on saanut miettimään myös sitä, miten gaykulttuuri on muuttunut näinä vuosina. Euroopassakin monet kirjakaupupat ovat sulkeutuneet. Helsingissä oli vain lyhyen aikaa Baffin Booksilla oma liike Eerikinkadulla. Amerikassa monet muutkin projektit ovat kärsineet verenvähyydestä ja lopetettu. 1980-luvulla syntyi vahva yhteisyydentunne ja monenlaisia aids-projekteja. Kaikki ne loppuivat yli 10 vuotta sitten. Nyt kuitenkin samantyyppisiä projekteja kaipaillaan taksiin. Homo- ja lesbovanhusten määrä lisääntyy ja HIV-positiivisten vanhuuden vaivat alkavat vasta vähitellen näkyä.
Myös monet homo- ja lesbojärjestöjen palvelupisteet kärsivät vapaaehtoisten puutteesta ja monet ovat sulkeneet oviaan. Onko HLBTIQ-yhteisöllisyys katoamassa ja kaikki, mitä järjestetään, perustuu kaupallisuudelle?