Olikohan baari-kahvilan nimi mietitty aivan loppuun asti? Se tuntuu minusta jotenkin keinotekoiselta, eikä erityisesti luokseen kutsuvalta.
Onnea ja menestystä kuitenkin Queer Group Oy:n aloittamalle projektille. Toivottavasti mukana on alan ammattilaisia niin talouden kuin ravitsemusliikkeen hoidossa. Menomestojen tarjonnan monimuotoisuutta tämä joka tapauksessa lisää.
Eipä tuo nimi minuakaan puhuttele, mutta... enpä kuulukaan baari-kahvilan kohderyhmään.
Jos oikein olen ymmärtänyt, niin nimen pohjalla on (usein adjektiivina) käytetty käsite "queer", josta on tuunattu sana "kväär" tai "kvääri". Kollektiivijohdoksen (i)stO avulla siitä on sitten luotu paikkaan tai kollektiiviin viittava nimi. Kohderyhmänä on queer-sateenvarjon alle itsensä mieltävät - ja minulla on käsitys, että ajatus jostain erityisestä yhteisöstä (kollektiivista) on tässä (tiedostavassa) viiteryhmässä isossa asemassa. Tämän tarinan kautta luokseenkutsuvuus voi näyttäytyä eri tavoin kuin vaikkapa minulle, joka en identifioidu viiteryhmään queer kuuluvaksi.
Kallion seudulla asustaa hyvin kirjavaa väkeä, joten oletan, että tässä maassa jos jossain, niin juuri näillä main on asiakaskuntaa tällaiselle konseptille. Toki kassavirran on oltava positiivinen, koska vuokrat ja muut pakolliset kulut on maksettava, vaikka toimintaa käytännössä pyörittävät tinkisivätkin omasta palkastaan.
Kaiken kaikkiaan sateenkaarivähemmistö ei ole asiakaskuntana kovinkaan suuri. Liiketoimintaa ja kannattavuutta ajatellen lisäksi vähemmistön sisällä tapahtuva rajaaminen ei kasvata asiakaskuntaa.
Paikan liikeideaan kuuluva turvallinen tila on tietenkin tärkeä tälle odotetulle asiakasjoukolle, mutta se ei sinällään lisää kassakoneen kilinää. Toivottavasti sponsorit jaksavat olla mukana jatkossakin.
Minä en suhtaudu sinänsä ollenkaan noin epäilyksellä tiukkaankaan asiakaskunnan rajaamiseen. Esimerkkinä olkoon vaikka kivijalkojen yhteen asiaan keskittyneet erikoiskaupat: niillä on rakonsa toimia jättimarkettien olemassaolosta huolimatta. Sen sijaan pienet sekatavarakaupat ovat mennyttä aikaa.
Kapeassa kohderyhmässä toki on riskinsä (etenkin jos kohderyhmä ei liity suoranaisesti johonkin tiettyyn tuoteryhmään), mutta... mitä paremmin tuntee asiakaskuntansa, sen paremmin sille pystyy tarjoamaan tarvittavan, ja kapean segmentin syvä tunteminen on helpompaa kuin laveamman. Silloin juuri tätä ominta asiakaskuntaa pystyy palvelemaan siten, ettei tällä ole mitään tarvetta mennä hakemaan vastaavaa muualle. Mitä laveampaa asiakaskuntaa yritetään palvella, sitä vähäisempi on ydinasiakaskunta. Tarvitaan strategista punnintaa sen välillä, että palveleeko harvempia erinomaisesti vai useampia hyvin.
Näen kyllä muutaman vaaranpaikan: kohderyhmän koko ja/tai ostovoima vain ei ole riittävä (joskin pikaisella laskennalla tässä tapauksessa puhutaan jopa tuhansista potentiaalisista vakiasiakkasita), kapeaan kohderyhmäänkin mahtuvat ristiriidat (esim. sovitaanko sittenkään saman katon alle tai saako kohderyhmään kuulumattomia ystäviä tuoda muassaan), asiakaskunnan tarpeita ei sittenkään ostata täyttää oikein tai riittävästi ja täysin vastaavan kilpailijan olemassaolo voi viedä maton alta.
Yrittäjänä tunnen tietenkin sympatiaa, kun uutta yritystoimintaa luodaan sateenkaari-ihmisten maailmaan. On toivottavaa, etteivät jalat irtoa maasta, eli toimintamalli ja taloudenhoito ovat kunnossa. Yritystoiminta ei ole hyväntekeväisyyttä. Viivan alle pitäisi jäädä plus-merkkinen numero.
Tietääkseni tuon paikan taustalla oleva ihmis-yhteisöryhmä on toiminut jo vuosikausia ja ovat järjestäneet aiemmin mm. Kampissa että Kalliossa "kahvila"tapaamisia.
Nyt tuossa ymmärtääkseni ryhmän oman paikan evoluutio etenee askeleen pidemmälle. Ja varmasti heille hyvä niin. Onhan Pääkaupunkiseudulla sentään asukkaita puolitoista miljoonaa, joten eiköhän siinä queer-väkeä riitä uutisen paikallekin, vähintäänkin jonkin aikaa.
Toki, kuten edeltävissä kommenteissakin todettu, taloudelliset realiteetit astuvat samalla isommin kuvioon mukaan, joten se vaatii toiminnalta intensiteetin ja yhteisövuorovaikutuksen, informoinnin yms. tärkeyteen panostusta lisääkin.
Se translakiuudistus-tarve ja erityisesti naisten yleis-baareissa kohtaama seksuaalinen ahdistelu - naisiin suuntautuneitten (humalikko)miesten tahoilta eritoten, etenkin alkoholi-anniskelupaikoissa, ovat varmasti hyviä perusteita tuollaisen heille oman paikan avaamiselle myös.
Mitä sitten tulee erilaisten ryhmittymien tai ylipäätään yritystoimintojen taloudelliseen kestävyyteen, niin ensinnäkin minkäänhän ei tarvitse sortua olemaan mitään "iänikuista" ja toisekseen onhan sitä mennyt hlbtiq-piireissä ns. yleispaikkojakin taloudellisesti nurin Helsingissäkin useampiakin, vuosikymmenten myötä; Stonewallia, Roban deeteeämmää, Lostaria, Forumin kattopaikkaa ja useita muitakin.
Mutta elämä jatkuu ja uutuuksia pukkaa, aika-ajoin :)
Yleensä yrityksiä (niitäkin on eri muotoisia) perustetaan tuottamaan voittoa omistajilleen, ja yritystoimintaan liittyvä lainsäädäntö on viritetty tätä silmälläpitäen. Yrityksellä voi olla myös muita tarkoituksia, vaikka useimmiten jokin muu oikeushenkilön muoto on käyttökelpoisempi ja/tai perustellumpi muunlaiseen toimintaan. Toisaalta yritysmuoitoisuus voi olla asioiden hoitumisen kannalta kätevin vaihtoehto, vaikka toiminnan idea on jokin muu kuin suoranainen voiton tavoittelu.
Yrityksenkin ensisijainen tehtävä voi olla esimerkiksi tuottaa palvelua määrätylle taholle (omakustannushintaan). Siinä mielessä käsite "hyväntekeväisyydestäkin" voi puhua, vaikka yritystoimintaan pätee se, että ei voi syödä (tai jakaa) tuloja enemmän - myös yleensä sama koskee muunmuotoistakin toimintaa. Nollatulos riittää.
Minä ajattelen, että Helsingin kaltaisessa paikassa "homobaarit" edustavat mennyttä aikaa, yleisesti avarakatseiset baarit nykyaikaa. Varmaan pari leimallista paikka vielä mahtuu, mutta tarve taitaa jatkuvasti vähetä.
Asiatonta käytöstä kuitenkin esiintyy siinä määrin, että varsinkin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien näkökulmasta moninaisuuden erityisellä alleviivaamisella voi olla iso merkitys sen suhteen, kokeeko paikan omakseen. Paikan nimenomainen queer-olemus voi joillekin synnyttää samanlaisen kokemuksen kuin itselleni ensivisiitti homobaariin ( https://ranneliike.net/blogit/homosattumuksia/kun+homobaarin+kynnys+katosi/27781 ) neljännesvuosisata sitten: täällä minunlaisuuteni on oletus.
Joku lienee 1980-luvun Helsingissäkin ajatellut, että erityisesti seksuaalivähemmistöille kohdentaminen ei ole kannattavaa. Kysyntää voi kuitenkin olla, vaikka itse ei sitä hahmota. Joillekin kumartaminen väistämättä tarkoittaa pyllistämistä toiseen suuntaan.
Just tuossa vähä aikaa sitten kysyin paikallisesta S-ryhmän kahvilasta että miksi niiden toinen kahvila muuttaa ihan viereen nykyiseltä paikaltaa. Vastaus oli suora. Nykyisellä paikallaan se ei tuota tarpeeksi. Ihmiset istuu siellä pitkään (tekevät mm. töitä läppärin kanssa) mutta eivät osta tarpeeksi. Itselläkin joskus jäänyt käymättä kaffella kun paikka on ollut täynnä. Muuttaakohan ne samalla konseptiakin. Se jää nähtäväksi.
Joo, on viestitetty, että kaikki ovat yhtäläisesti tervetulleita paikkaan. Asia ilmaistaan Facebook-sivulla näin: Kvääristö on sateenkaarevien naisten ja sukupuolivähemmistöjen ja heidän ystäviensä baari-kahvila Helsingissä. On viestitty kaikkien olevan tervetulleita, kunhan tiedostaa paikan luonteen ja kunnioittaa muita. Oma arveluni kuitenkin on, että tämän ympärillä keskustellaan.
En taida mieheni kanssa kuulua paikan kohderyhmään, mutta toivotamme onnea yrittäjille.
Nimi on kyllä hirvitys. Onneksi joku avasi sen etymologiaa. Kaipa se käyttäjien joukossa sitten vääntyy joksikin toiseksi. Ihana isoäitini puhuu aina sateenkaari-ihmisistä, joka on minusta kaunis ilmaisu satavuotiaalta, toki sopii muidenkin suuhun.
Olisivat laittaneet vaikka ” salakapakka ” kun eivät uskaltaneet laittaa Queer-sanaa näkyville ilmeisesti turvallisuussyistä - tai vaikka ” silakka ” tai ” pikkumusta ” tai ” majava”. Entäpä ” Aasi ”? Kukaan itseään kunnioittava hetero mies ei menisi Aasi - nimiseen baariin. Siellä saisi olla ihan omassa rauhassa.
Aika jännittävä keskustelu, jossa ilmeisesti jokainen siihen osallistunut ilmoittaa ettei kuulu "Kvääristön" asiakaskuntaan, muuta pohtii millä nimelle soisi sen asiakaskuntaan kuuluvien kokoutumispaikkaa kutsuttavan (puhumattakaan rahavirroista). Tästä vakuuttuneena olen yhä varvempi siitä, että "homonormatiivisuden" rinnalle tarvitaan turvallisia paikkoja niille, jotka eivät sen "sateekaarenkaan" alle mahdu.
Itse olen oppinut jo aikoja sitten valitsemaan illanrientoni musiikkimakuni enkä seksuaalisen suuntautumisen mukaan. Musiikki on yhdistävä voima varsinkin ulkopuolisille.
Noh... omalta kohdaltani en itse asiassa taida (enää nykyisin) oikein kuulua minkään baarin tai illanviettopaikan asiakaskuntaan. Koen niissä riennoissa itseni ulkopuoliseksi.
Jatkan omalta osaltani hieman vielä tätä "jännittävää" keskustelua ja sen markkinointiin liittyvää näkökulmaa. Menestymisen mahdollisuuksia voi parantaa huomattavastikin se, että joukkorahoituskampanjaan osallistuneet oletettavasti ovat hyvinkin sitoutuneita palvelun käyttäjiä, koska kokevat suhteensa palveluun huomattavan läheiseksi.
Sukupuolivähemmistöille ja naisille suunnattu baari? Millä perusteella tällainen jako on tehty?
En tulisi tällaiseen baariin sukupuolivähemmistöön kuuluvana miehenä mistään hinnasta. Pidän tällaisia tiloja, joissa sukupuolivähemmistöihin kuuluvat miehet lasketaan joihinkin naisten ja muunsukupuolisiksi identifioituvien tiloihin kuuluviksi naurettavina.
