Joidenkin mielestä QAF oli suorastaan sukupolvikokemus. Ehkä niin. Omalla kohdallani olin ehtinyt jo suunnilleen pureskella seksuaalisen suuntautuneisuuteni valmiiksi, ainakin siinä vaiheessa kun brittiversio nähtiin Suomessa. Brittiversion kohdalla koin jotain etäisiä samastumisen tuntemuksia, mutta omalla kohdallani se ei ollut iso juttu. Toki katsoin sen, ja tiedostin sarjan uraauurtavaa merkitystä televisioviihteen saralla. Merkittäviä "homoelämää" myönteisellä otteella käsitteleviä draamasarjoja ei aiemmin ollut nähty. Muutama vuosi sitten norjalaisen Skam-sarjan kolmas tuotantokausi toi aivan erillä tapaa elettäväkseni silloin kauan sitten tavallaan ajallaan tyystin väliin jääneen teini-iän. QAF:n Amerikan-versiota en sitten tainnut katsoa muutamaa ensimmäistä jaksoa pidemmälle. En ole täysin vakuuttunut tästä uusimmasta lämmittelykierroksesta. Vaan saa nähdä.
Ehkä, ja toivon mukaankin, tuo sarjan 3. inkarnaation paikka New Orleans tuo mukaan afro-amerikkalais-, latino-, aasialaistakin ja muutakin queer-maailmaa, aiempien versioiden haaleanruskeiksi typistyneiden näyttelijäkaartien lisäksi.
Mutta toivon mukaan ei liikaa paatosta eikä kliseitäkään.
Absolutely Fabuloushan olisi jos tuo sarjan 3. inkarnaatio olisi kyennyt astumaan länsimaalaisuus-kaapista ulos queer-ihmisten maailmaankin.
Sarjan jälkeen mm. youtubeen on vuosien varrella ilmestynyt useitakin gay- tai queer-realitymaisia sarjoja, erinäisten ihmisporukoitten tekeminä.
Joo, tuo etnisyys-kulma on kiinnostava, ja sen suhteen New Orleans tietysti paikkana kohdillaan. Sitä voi ajatella perusteena ohjelmakonseptin/nimen kierrättämiselle kyllä.
