Tutkimus: homokielteisyyden ja matalan älykkyyden välillä yhteys (juttukommentit)

  • 1 / 8
  • Mikko.T
  • 15.2.2021 12:55
Samalla tavalla kun uskovaiset omaavat alhaisemman älykkyystason kuin ateistit monien tutkimusten mukaan. Ja homofobiset ovat pääasiassa juurikin uskovaisia.

Tieteen kuvalehti: Tästä syystä ateistit ovat älykkäämpiä kuin uskonnolliset ihmiset

Uusi tutkimus esittää selityksen sille, miksi ateistit ovat älykkäämpiä kuin uskonnollisuutensa avoimesti tunnustavat.

https://tieku.fi/kulttuuri/uskonto/tasta-syysta-ateistit-ovat-alykkaampia-kuin-uskonnolliset-ihmiset
Mainittu tutkimus muutaman vuoden takaa ei enää ole aivan uusi, mutta yhtä kaikki, sitä ei liene kumottukaan. Voisin kyllä vähän kyseenalaistaa Tieteen kuvalehden lähestymistä asiaan (otsikko julistaa, että ateistit ovat älykkäämpiä kuin uskonnolliset ihmiset - joskin jutun lopussa tuodaan kyllä esiin se, että puhutaan keskimääräisyydestä). Mutta sinänsähän perustelut ovat johdonmukaisia.

Monasti älykkyyden ja uskonnollisuuden kuvatunlaista suhdetta käsitellään syynä ja seurauksena - ja sitä käytetään sitten leimaamaan uskovia. Kaiketikaan uskonnollisuus ei johda matalampaan älykkyyteen tai matalampi älykkyys ei johda uskonnollisuuteen. Sen sijaan uskonnolliselle maailmankatsomukselle vähemmän alttiit käsittelevät asioita pohtien logiikan kautta sen sijaan että ottaisivat asiat annettuna. Siis hallitsevat vaistojaan (joihin uskonnollisuus liitetään) ja toimivat rationaalisesti.

Saman mallin voi nähdä tässä älykkyyden ja asenteiden suhteessa. Kun asioita kykenee pohtimaan juurta myöten rationaalisesti, niin musta tuntuu -ajattelun synnyttämät ennakkoluulot on helpompi jättää omaan arvoonsa. Musta tuntuu -ajatteluun takertumista taas saattaa hyvinkin lisätä vaikkapa pelko kaikenlaista sellaista kohtaan, jolle ei hahmota loogista selitystä.
  • 3 / 8
  • JuhaniV
  • 15.2.2021 14:29
Kun meillä on nyt tiedossa tutkimuksen tulos, niin mihin taikka millä tavalla voisimme tuota tietoa hyödyntää?
Ehkä tätä voi hyödyntää pohdittaessa, miten kannattaa pyrkiä lisäämään ymmärrystä seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden moninaisuudesta.
smo meni harhapoluille tuomitsemalla "musta tuntuu -ajattelun", sillä asioista itsekin ajatteleminenhan - eikä jostain humpuuki-uskomuksesta, itse ajattelematta, toisten äänillä toitottaen - on juurikin ihan hyväksi ja tarpeellista, kehittämään omaakin ajattelua, viisauden kartuttamista. Syvältä uskovaisethan eivät juurikin monesti ajattele ihan itse. Tarvitaan siis yhtä lailla "susta tuntuu", "musta tuntuu", "muista tuntuu" .... ajatteluita, yhtä kaikki.

Onkohan tuota australialaistutkimusta vertaisarvioitu, sillä uutisen kuvaus sen kysymyksistä (esim. yhdenvertaisen avioliiton suhteen) ei sinällään kerro mitenkään viisaudesta, vaan asenteista, omaksutuista asenteista.

Ja onhan meilläkin koko joukko näennäisesti kouluttautuneita homofobeja, joilla sivistyminen on päässyt menemään hakoteille, ns. "oppi kaatamaan ojaan".

Tuohon australialaistutkimukseen pitäisi perehtyä tarkemmin, sen tutkimusasetelmaan ja sen johtopäätöksiin. Tieteellinen tutkimuskaan kun ei aina ole ihan niin vedenpitävää, loogista, eikä rationaalista tieteellisestikään noitten asioitten kesken.

Aiempien tutkimusten valossa voinee tuosta australialaistutkimuksestakin saadda tukea sille, että tutustuminen ja informaation saanti seksuaalisuus- ja sukupuoliasioista saattaa lisätä ymmärtämisstä niistä, mutta sekään ei saa tietenkään mennä niin kuin uskonnoissa, että jokin taho "saarnaa" informaatiota ja että se kaikkii pitäisi istten niellä asioista keskustelematta. Koska ihmisten keskiset asiat eivät ole tietenkään täysin vain yksipuolisia, vaan monipuolisiakin asioita.
Musta tuntuu (mutu) -ajattelulla viitataan vakiintuneesti sellaiseen ajatteluun, jossa iso rooli on (usein tunnepohjaisilla) oletuksilla ja käsityksillä jostain asiasta, eikä niinkään (tarkistetulla) tiedolla. Edelliseen liittyy vielä asioiden keskinäisten suhteiden looginen miettiminen. Eri asia on sen ajattelu ja työstäminen, miltä noin yleisesti tuntuu - niin itsestä kuin muistakin. Tärkeää tietysti sekin.

Akateeminenkaan koulutus nimenomaan ei suojaa kapeakatseisuudelta, ennakkoluuloilta tai alttiudelta yleistämiselle. On esitetty huomioita, että joidenkin kohdalla oppineisuus jopa vahvistaa kapeakatseisuutta, ennakkoluuloja ja yleistämistä, kun opitut asioiden tarkastelun mallit avartamisen asemesta supistavat näkökulmaa, tarjoavat työkaluja omien uskomusten vahvistamiselle. Ehkäpä juuri tuossa astuu kuvaan älykkyyden määrä. Ja keskiarvoistahan tässä(kin) on kyse, eikä pidä yleistää yksilötasolle.
Itsellä ajatus jotenkin ajautuu pohtimaan ihmisiä, joilla nämä kaksi asiaa kohtaavat, eli ne joilla älyllinen kapasiteetti on keskimääräistä heikompaa ja kuuluvat seksuaalivähemmistöön. Onko tällöin riskinä että kun omat tuntemukset eivät vastaa valtaväestön normeja, niin henkilö ahdistuu/syrjäytyy/väkivaltaistuu?

Yleisemmällä tasolla ilman tätäkin tutkimusta kaivataan paljon asioiden kansantajuistamista. Välillä tuntuu että keskustelu asian tiimoilta menee koko ajan hienosyisemmäksi ja väärien termien käyttö saa aikaan tarpeettoman suuren kohun.
Voi hyvinkin olla, että omien (synnynnäisten) ominaisuuksien käsitteleminen voi johtaa traagisiin tilanteisiin, jos siihen ei ole valmiuksia ja eväitä. Toisaalta asia voi olla vaikea yhtäläisesti silloin, kun asian analyyttisessä vatvomisessa menee liiankin syvälle, kuin jos pyörittelee pelkkiä ennakkoluuloja.

Tieteellinen ymmärrys vaikkapa nyt seksuaalisen suuntautuneisuuden (myös sukupuolen moninaisuuden) biologisesta taustasta ja mekanismeista on tietysti lisääntynyt huimasti. Aihepiiriä on myös kansantajuistettu - tosin toisinaan tämä popularisointi on aiheuttanut vastarintaakin. Ihmetellään tutkimisen motiiveja ylipäätään ja varomaton kielenkäyttö on herättänyt silloin tällöin suuttumusta. Joka tapauksessa nykyaikana on ihan eri eväät lähestyä asiaa faktojen kautta. Toisin oli vuosikymmeniä sitten. Lisäksi julkisuudessa on kaikenlaisia samastuttavia henkilöitä.

Omaan (erityisesti uskonnolliseen) maailmankatsomukseen vahvasti liittyvät käsitykset toki ristiriitatilanteessa vievät useimmiten voiton: ei vain kertakaikkisesti kykene omaksumaan tai hyväksymään siitä poikkeavaa tietoa.