Perusteellinen juttu. Miesten ja naisten tasa-arvon taantuminen idässä ei tainnut tulla esille. Lännen perhekeskeinen sosiaalipolitiikka tuli käyttöön. Treuhandin toimien takia työttömiksi jääneet naiset eivät välttämättä saaneet työttömyysrahaa, "Teillähän on kotona palkkaa saava mies". - Lentoyhteydet kyllä muuttuivat heti virallisen yhdistymisen jälkeen 1990 ja liittoutuneiden yhtiöt menettivät monopolinsa. Pan Amin Clipper-lehden saksankielinen versio tuli Suomeen tilattuna ja yhden lehden kannessa on kuva vilkuttavasta lentoemännästä, viimeiselle Tegelistä nousseelle PA:n koneelle. Finnair vaihtoi Schönefeldtistä Tegeliin aika pian. Viimeisinä muuriajan vuosina PA tarjosi nonstoppia (ATR, PanAm Express) Tukholmasta, kone ajoi Hampurin tienoille ja siitä ilmakäytävään. Reitti ei kuitenkaan kannattanut. - Olin lähes koko syksyn 1989 Länsi-Berliinissä. Syksyn seuraaminen itäpuolella oli helppoa, koska DDR ja Suomi olivat sopineet viisumivapaudesta 1987. Pakkovaihto sekä vierailuaikojen rajoitukset olivat poistuneet ja DDR Grenzerit poimivat naamatutun suomalaisen jonojen ohi. Uudenvuoden aaton juhlassa Brandenburger Torilla olin aika lähellä sitä kaatuvaa leinwandia. Loukkaantuminen oli lähellä.
Berliini: Elämää muurin jälkeen 1990-luvun alussa (juttukommentit)
Olipa hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen juttu, kiitokset tästä.