No nuohan ovat vain se heteroseksuaalisuuden viereinen porras siinä bieksuaali-Kinseyn laatimassa biseksuaalisuuden toteuttamis-asteikossa.
Mentaalista kiinnostusta siis on samaankin sukupuoleen, vaikka eivät myönnäkään ja fyysinen toteutus saman sukupuolen kanssakin maistuu.
Toki voihan sen biseksuaali-Kinseyn laatiman asteikon biseksuaaisuuden toteuttamisasteista jakaa vaikka 100 porrasasteeseen.
Se, että joku on piirtänyt nettiin kieltämättä soman sateenvarjon, ei välttämättä tarkoita, että kaikki sen alle niputetut asiat olisivat perustellusti (ainakaan reunaehdoitta) saman sateenvarjon alla.
Yksi olennainen yksityiskohta "uutisen jutusta" on ristiriidassa sateenvarjokuvan kansssa: esillä olleella ryhmällä nimenomaan on haluttomuutta identifioitua osaksi seksuaalivähemmistö(j)ä. Tämä johtaa sitten erinäisiin omanlaisiinsa haasteisiin.
Sateenvarjokuvassa sama(lla tavoin nimetty ryhmä) esitetään lähinnä itse omaksutun identiteetin kautta, kun tutkijat lähestyvät asiaa erityisten käyttäytymispiirteiden kautta (jolloin tulee esiin näiden tarkasteltavien omaksuma heteroidentiteetti).
Kummassakaan ei ole välttämättä kyse seksuaalisesta suuntatuneisuudesta, siis (synnynnäisestä) ominaisuudesta. Ennemminkin kyse on identiteetistä ja käyttäytymisestä. Itse oletan, että osa tutkijoiden "heterofleksaajista" ovat biseksuaaleja ja osa kenties puhtaasti homoseksuaaleja.
Jos halutaan kaunokirjallisuudesta etsiä "heterofleksaajaa", niin kenties esimerkiksi kävisi räätäli Aadolf Halme Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksesta. Hän eli parisuhteessa Emmansa kanssa - ja oletan, että Linna jätti paljonkin kertomatta. Kenties Halmeen esikuva(t) oli tältä puolelta Linnalle tuntematonta?
Tämän uutisjutun luettuani tajusin tunteneeni elämäni aikana muutamia juuri tässä kuvattuja ihmisiä, eli “heteroflexiblejä”. Kaikki heistä ovat pitäneet piirteensä tiukasti piilossa puolisoltaan ja myös ystäviltään. Kun olen ilmaissut olevani homo, he ovat uskaltautuneet kertomaan asiasta.
Pidän jutussa mainittua 15%:n esiintyvyyttä liioiteltuna, ainakin Suomessa. Tietenkään minulla ei ole esittää mitään muuta perustelua, kuin oma MUTU-tuntumani. Kulttuurierot saattavat vaikuttaa myös tuohon esiintyvyyteen.
Ihmiset ovat nykyään aivan liian ihastuneita "identiteetin" käsitteeseen. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole sosiaalinen identiteetti, mutta siitä puhutaan aina vain enemmän niin kuin se olisi. Näin saadaan aikaan esimerkiksi "heterojoustavat" yksilöt omana seksuaalisena vähemmistönään, koska heterojoustava henkilö on biseksuaalinen, mutta "identifioituu" heteroksi. Minusta ainoa sopiva reaktio tähän kieputukseen on todeta, ettei subjektiivinen "seksuaalinen identiteetti" tarkoita mitään ja vain objektiivisella käyttäytymisen tarkastelulla on väliä. Jos ihminen on "sosiaalisesti hetero", niin kuin monet biseksuaalit ovat, mutta seksuaalinen käyttäytyminen on ristiriidassa tämän identiteetin kanssa, niin käyttäytyminen on ensisijaista ja identifioituminen toissijaista. Kyseessä on biseksuaali, joka kokee erilaisista henkilökohtaisista syistä olevansa hetero.
