Orivedellä kapinaa perusopetuslakia vastaan - valtuustoaloite sukupuolen moninaisuuden esilläpidon kieltämiseksi (juttukommentit)

Huomaa kyllä, että kuulemani huhut Oriveden sisäsiittoisuudesta ja siskosavioliitoista pitävät paikkansa ja tuottavat ihan varteenotettavaa tulosta :D
Kouluopetuksessa tulee kuitenkin edelleen opettaa ne perusasiat sukupuolesta, eli että sukupuoli perustuu esim. sellaisiin asioihin kuin minkälaisia lisääntymissoluja yksilö tuottaa. Nuoret hortoaa jo nykyään sellaisessa postmodernin queer-ideologian viidakossa, että alkaa oikeasti huolestuttaa, että mitä näistä oikein tulee. Olen nähnyt esim. niitten keskinäistä väittelyä siitä, että voiko sama yksilö sekä siittää lapsen, että kantaa ja synnyttää sen. Huhheijaa!
Totta kai kouluopetuksessa tulee opettaa (ja opetetaankin) lisääntymisen biologiaa. Ei sitä opetusta kukaan ole poistamassa. Vähän olkiukkojen kanssa mittelemiseltä kuulostaa huoli siitä, että tällaisten perusasioiden opettaminen olisi jotenkin uhattuna. Ei ole.

Kiinnostavaahan on käsitellä itsesiitoksen mahdollisuutta. Kun tällaista väittelyä on, niin sehän vain kertoo siitä, että maailma kiinnostaa. Ei siitä pidä huolta kantaa. Tätäkin olisi ehkä hyvä biologiassa käsitellä: teoriassa lienee mahdollista, mutta todennäköisesti ei onnistuisi. Hermafrodiittisia eliöitähän luonnossa on, mutta niillä on sitten muita itsesiitoksen estäviä mekanismeja. Minä en ymmärrä huolta siitä, että asioiden moninaisempi pyörittely muka "sekoittaisi" nuorten päätä. Enemmän kyse on siitä, että näillä asiassa uhkaa näkevillä vanhemmilla pää heittää "hurlumheitä", kun totuttuja totuuden ratoja vähän kyseenalaistellaan.

Sinänsä queer-ideologia kaipaa kyllä monessa kohtaa pöyhyttelyä, mutta niin kaipaa perinteinen kaksinapainen sukupuolimallikin.
Varmasti opetetaan lisääntymisbiologiaa jatkossakin, mutta opetuksen terminologia ja käsitteet saattavat muuttua oleellisesti, sukupuolieroa ja ylipäätään sukupuolen biologista perustaa häivyttävään suuntaan. Näin ne ovat muuttumassa esimerkiksi Ison-Britannian terveydenhuollon materiaaleissa.

Kannan huolta homo- ja lesbonuorista, joille kerrotaan nyt, että seksuaalinen suuntautuminen ei ole kiinni partnerin anatomisesta sukupuolesta, joten tietynmuotoisten ihmisten torjuminen seksuaalisina kumppaneina on syrjivää ja kertoo omista käsittelemättömistä ongelmista (vrt. eheytysideologia). Homo- ja lesbonuorille aiheutetaan häpeää homoseksuaalisesta suuntautumisesta, mutta tällä kertaa se on ilmeisesti okei, koska tavoitteet ovat edistykselliset.
  • 7 / 37
  • Public eye
  • 15.2.2019 19:45
Nyt kaipaisin kyllä vähän tarkempaa tietoa siitä, missä sanotaan/opetetaan, että "tietynmuotoisteh ihmisten torjuminen seksuaalisina kumppaneina on syrjivää" .
Sukupuolen biologisen perustan ylikorostumisen vähentäminen taas on mielestäni pelkästään hyvä asia, ihminen kun on niin paljon muutakin kuin pelkästään biologinen olento.
"Nyt kaipaisin kyllä vähän tarkempaa tietoa siitä, missä sanotaan/opetetaan, että 'tietynmuotoisten ihmisten torjuminen seksuaalisina kumppaneina on syrjivää."

En puhunut mistään virallisista opetusmateriaaleista, vaan keskustelusta tässä aihepiirissä ylipäätään. Pitää olla elänyt aika suojattua elämää, jos on homo tai lesbo, eikä ole siihen vieläkään törmännyt.
  • 9 / 37
  • Public eye
  • 15.2.2019 21:20
Näin arvelinkin. Puheenvuorostasi sai kyllä aivan erilaisen kuvan, kun puhuit opetusmateriaaleista mutta sotkit siihen sitten yllättäen "keskusteluja" tarkentamatta mitenkään missä ja ketkä näin keskustelevat.
Todennäköisesti elän sitten hyvin suojattua elämää, kun en ole tämänsuuntaisiin vakavasti otettavien tahojen lausuntoihin törmännyt. Yksittäisistä puheenvuoroista en tosin yleensäkään pahemmin hätkähdä, niitähän maailmaan todellakin mahtuu laidasta laitaan.
Aihepiiriä pitää seurata tarkemmin, että alkaa ymmärtää, millaisesta kulttuurisesta muutoksesta on kyse ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla homomiesten ja lesbojen elämään. Jos vapaamielistä vasemmistoa edustavissa julkaisuissa alkaa ilmestyä juttuja, joissa puhutaan esimerkiksi homomiesten ongelmallisesta haluttomuudesta yhtyä vaginoihin, niin ymmärrät varmaan, että meneillään on melkoinen myllerrys seksuaalipolitiikan alueella.
No nyt on sitten taas pakko kysyä: missä "vapaamielistä vasemmistoa edustavassa julkaisussa" mainitsemiasi "juttuja" on ilmestynyt (tai vaarassa alkaa ilmestyä), vai kuuluuko tämäkin omassa mielikuvituksessasi syntyneisiin uhkakuviin?
Mutta seksuaalipolitiikan alueella tarvitaan ehdottomasti myllerrystä ja keskustelua, sitä en pelkää vähääkään, ja jokaisella on oltava yhtä suuri oikeus sanoa mielipiteensä. Kyllä ne jyvät akanoista hyvin nopeasti erottuvat.
Aika hyvä esimerkki on BuzzFeedin artikkeli, "Can lesbian identity survive the gender revolution?", jossa ihmetellään, miten homoseksuaalisuus voi selvitä maailmassa, jossa on valtavasti sukupuolivaihtoehtoja.

"Against the increasingly colorful backdrop of gender diversity, a binary label like 'gay' or 'lesbian' starts to feel somewhat stale and stodgy. When there are so many genders out there, is it closed-minded — or worse, harmful and exclusionary — if you identify with a label that implies you’re only attracted to one?"

Uusliberaalin seksuaalisuuden kaupassa on monta vaihtoehtoa. Todella rienaavaa rajoittua vain yhteen. Et kai vain ole homo? Et kai ole ahdasmielinen?
Toisaalla nimimerkki Yesman on aika huolissaan "identiteettihötöstä", eli että ihmisten seksuaalista suuntautuneisutta (ja sukupuolta) käsitellään (psykologian) identiteetin kautta. Siis että merkityksellisintä asiassa olisi ihmisen yksilöllinen käsitys itsestään, jonka pohjalla ovat ihmisen ominaisuudet ja joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Oliko käsitteensä nyt "identiteettihöttö". En nyt ole erityisen huolissani siitäkään, että näissä keskusteluissa otetaan ihminen huomioon sosiaalisena ja esim. samastumiskykyisenä oliona.

Homoseksuaalisuus selvinnee vallan hyvin sellaisessa(kin) maailmassa, missä asioista puhutaan kaikilla värisävyillä, koska sukupuoleen liittyvät asiat ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin biologisena ilmiönä (ei ehdottoman, mutta) hyvin kaksijakoinen paketti. Toki entisten seksuaalisen suuntautuneisuuden (homo/lesbo, bi, hetero) ja sukupuolisuuden (trans,cis) lokeroiden muuttuminen liukumiksi janalla, nelikentässä tai useampiulottuvuuksisessa avaruudessa voi aiheuttaa joillekin päänvaivaa. Parempi kuitenkin tuoda todellisuutta paremmin kuvaava moniulotteisuus rehellisesti esiin kuin typistää moninaisuus karkeisiin lokeroihin.

Tuo BuzzFeedin juttu haisee ihan yhtä lailla olkiukoilta kuin Aito avioliitto -seurakunnan väen pelottelut kaltevalla pinnalla.

EDIT: En ole huolissani nimenomaan keskustelusta. Olennaisempaa on, että meillä on esillä mahdollisimman monenlainen "kuvasto" hlbti-vähemmistöihin avoimesti kuuluvia yksilöitä, niin arjessa kuin julkisuudessakin.
a) samaa ilmiötä voi yrittää tarkastella eri välinein, mutta ne eivät suinkaan anna tasavertaisia tuloksia. Esim. antaa tyystin erilaisen ennustevoiman tarkastella ukkosta teologisena ilmiönä kuin tarkastella sitä sääilmiönä. Vastaavasti on laita ihmisiin liitettävien ilmiöiden suhteen.

b) On eri asia sanoa, että ilmiö on biologinen ja olla tietoinen biologian päälle kasautuneesta ihmismielen tarustosta kuin sanoa ilmiö sijaitsee ensisijaisesti ihmismielen tarustoissa (esim. tulkinnoissa itsestä ja muista).

"että merkityksellisintä asiassa olisi ihmisen yksilöllinen käsitys itsestään,"

"En nyt ole erityisen huolissani siitäkään, että näissä keskusteluissa otetaan ihminen huomioon sosiaalisena ja esim. samastumiskykyisenä oliona."

Ylläolevilla lauseilla ei ole lähtökohtaisesti yhteyttä.

Ensimmäisessä ilmiötä x tarkastellaan psykologisena ilmiönä. Jälkimmäisessä erotellaan psykologinen sedimentti erilleen. On hyvin eri asia pitää asiaa x psykologisena kuin tarkastella biologisen ilmiön x psykologisia konnotaatioita.

Koska itselläni on empiirinen luonnontieteellinen maailmankuva, viittaan samantien havaintoon. Tarkastelkaamme havaintona Anthony Bowensin youtube videota, jossa hän kertoo uudesta seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan. Video on hyvä osoitus siitä, mihin sukupuolisen suuntautumisen identiteettimalli johtaa: se ei ole kovin hyvin yhdistettävissä siihen dataan, mitä ilmiöstä on kertynyt.

Edit: itse asiassa - yhden esimerkin otannalla - vaikuttaisi siltä, että koko metodi (tarkastella seksuaalista suuntautuneisuutta identifioitumisilmiönä ja näin ollen etsiä identifioitumiskohteita), jolla Anthony Bowens on yrittänyt tehdä selkoa seksaalisuudestaan on ainoastaan onnistunut johtamaan häntä harhaan ainakin kerran. On varmaa, että mikäli hän jatkaa yritystä vastata hänen mieltään askarruttavaan kysymykseen seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan identifioitumismallin avulla, hän vaihtaa jatkossa suuntautumistaan vielä useamman kerran. Esim. jos hänen nykyinen parisuhteensa loppuu ja hän seuraavaksi rakastuu naiseen, tulee hän näkemään seksuaalisen suuntautuneisuutensa vaihtuneen jälleen biseksuaaliksi tämän mallin kautta.
Jos joku biseksuaali mieltää homona olemisen sosiaaliseksi identiteetiksi, joka on omaksuttava, kun on ollut kauan suhteessa toisen miehen kanssa, se ei tarkoita, että seksuaalista suuntautumista kuvaamaan keksityt sanat (homo, lesbo, hetero, biseksuaali) edustaisivat jotain toimimatonta ja pois heitettävää "identiteettimallia". Se tarkoittaa, että biseksuaalinen mies on omaksunut virheellisen käsityksen seksuaalista suuntautumista kuvaavien sanojen merkityksestä ja käyttötavasta. "Homo" ei nimittäin ole identiteetti, vaan seksuaalisen suuntautumisen muoto. Se on objektiivinen kuvaus siitä, että yksilön seksuaalinen käyttäytyminen ja tunteet kohdistuvat johdonmukaisesti samaa sukupuolta oleviin henkilöihin.

Homo-hetero-bi on itse asiassa ihan helvetin elegantti malli kuvaamaan ihmisen seksuaalisen käyttäytymisen muotoja. Siihen sisältyy käytännössä kaikki, mitä ihmisten keskinäiseen seksuaalisuuteen voi kuulua, ja täysin siitä riippumatta, miten hlbt-liike on yrittänyt sotkea pakkaa sukupuolen käsitettä monimutkaistamalla. Erityisen toimivaksi sen tekee juuri tuo biseksuaalisuuden kategoria, joka on niin kuin vaihtoehto "jokin muu" vastauskaavakkeissa. Aina, kun ihmiset käyttävät seksuaalisuuden "moninaisuutta" tai "joustavuutta" todisteena mallin toimimattomuudesta, totean vain, että se ilmiö, jota te yritätte käyttää todisteena mallin toimimattomuudesta itse asiassa sisältyy itse malliin: biseksuaalisuus.

Esimerkkinä vaikkapa se suomalainen lavakoomikko ja performanssitaiteilija, joka kiertää kertomassa yleisöille siitä, miten hänen seksuaalisuutensa paljastuikin joksikin ihan muuksi kuin heteroksi sen jälkeen, kun hänen tyttöystävänsä alkoi identifioitua mieheksi. Tässäkin omanlaisensa väärinkäsitys sanojen merkityksestä ja käytöstä. Ei hänen heteroseksuaalisuutensa tosiasiassa siitä miksikään muuttunut, että hänen kumppaninsa alkoi identifioitua uudella tavalla. Seksuaalinen suuntautuminen ei nimittäin liity sukupuoliseen identiteettiin, vaan sukupuoleen.
"että seksuaalista suuntautumista kuvaamaan keksityt sanat (homo, lesbo, hetero, biseksuaali) edustaisivat jotain toimimatonta ja pois heitettävää "identiteettimallia""

Olemme Masa samaa mieltä. Kritisoin yllä identiteettimallia kuvaamaan, mikä on ihmisen seksuaalinen suuntautuminen ja miten se toimii. En kritisoi jakoa hetero-, bi-, homoihin, koska se vastaa havaintoja tästä biologisesta ominaisuudesta.

Jos joku ei tosiaan ymmärrä, mitä tarkoittavat sanat 'identiteetti' ja 'identifioitua', ja käyttää näitä kuvaillessaan ihmisellä tavattavaa biologista ilmiötä, niin järkevä askel lienee informointi. Kertoa, mitä ymmärretään käsitteellä identiteetti ja miksi tuo käsite ei sovi siihen, mitä nykyään tiedetään seksuaalisen suuntautuneisuuden biologiasta.

Transilmiö on itse asiassa laajemminkin ottaen alue, jossa näennäisesti koetellaan seksuaalisen suuntatuneisuuden ominaisuusmallia.

Youtubessa on videoita, joissa henkilö kertoo suuntautuneisuutensa vaihtuneen sen myötä, että oma keho muutettiin edustamaan tiettyä sukupuolta. On varmasti niin, että omakuva vaikuttaa siihen, mitä seksuaalisia tekoja voisi ajatella toisen ihmisen kanssa tekevänsä. Lienee kuitenkin epätodennäköistä, että seksuaalisten signaalien prosessointi aivoissa ja seksuaalisen virittymisen pääpiirteet muuttuisivat kehon muokkauksen jälkeen. Asiasta ei toki ole tietoa, koska se vaatisi kokeita mittaamaan seksuaalista virittyneisyyttä eri stimulusten yhteydessä ennen ja jälkeen.

https://www.youtube.com/watch?v=rfGqYYAkxZM

Henkilö kertoo:
"Before I transitioned, I was primarily attracted to women. I was in three different romantic relationships with women, none of which lasted very long. I was a little bit interested in men. I would say more crious than anything. But I wasn't in a place where I could really act on that because I thought to myself "could I be in a gay relationship" and I found it really difficult to imagine myself in a gay relationship with another man. And I don't think it was purely homophobia. I do think...I really couldn't imagine myself of being as a man attracted to another man.
Still, I had a kind of spark within me for womens' bodies and femininity. I was interested in that sexually. And that changed. My interests really have shifted toward men. I am interested in things like forearms. I love a really just resonant man's voice. I like that kind of power dynamic. I like the idea of me being his girl."

Itse asiassa... nyt kun hänen sanojaan tarkastelee, niin huomio kiinnittyy hänen käyttämiinsä sanoihin tavalla, joka saa videon näyttäytymään toiselta esimerkiltä identiteettiajatusten sekoittavasta voimasta seksuaaliseen orientaatioon nähden. Herää kovin paljon kysymyksiä siitä, mitä tuossa on itse asiassa tapahtunut / tai tapahtuu...
Ehkä (synnynnäinen, biologinen) aivojen sukupuolen paikka mies-nainen -akselilla ei ole ollut erityisen jompaa-kumpaa? Ehkä se on estänyt samastumisprosessia tiettyyn sukupuoleen? Seksuaalinen suuntautuneisuushan on lopulta oman ja kohteen välinen tulema.

Näyttää siltä, että yksilön sukupuolen kuvaamisessa suurin ongelma on, etteikö yksilö itse asiaa tietäisi, vaan se, että asian sanallistaminen on ihmiskielen vastakkaisuuksiin perustuvan käsitteistön karkeuden tähden hankalaa.
"Seksuaalinen suuntautuneisuushan on lopulta oman ja kohteen välinen tulema."

Juurikin ei. Aivan, kuten esim. henkilön pituus ei ole "lopulta oman ja kohteen (esim. koripalloilun korkea arvostaminen/rakastaminen) välinen tulema". Pituuskasvussa on kyse biologisesta prosessista ja siihen liittyy sellaisia elementtejä kuten esim. DNA-, RNA-, proteiini-, hormoni- ja ravintomolekyylit ja solujen jakautuminen. Se, miten koripalloilijan identiteetti kehittyy on tyystin eri luonteinen prosessi kuin se, miten kasvetaan 210 cm:ksi. Vielä toisella tapaa ilmaistuna: Ei ole olemassa prosesseja identifioitua koripalloilijaksi (tai "pitkäksi"), jotta muodostuu 210 cm pitkäksi. Vaastaavasti ei ole olemassa identifioitumisprosesseja, joiden kautta aletaan virittyä seksuaalisesti isoista maitorauhasista tai alavatsan lihasten V-kuviosta. Ne sijaitsevat kovakoodattuna hermokudokseen, itse aivojen rautaan siinä vaiheessa, kun ihminen syntyy.

"suurin ongelma on, etteikö yksilö itse asiaa tietäisi, vaan se, että asian sanallistaminen on ihmiskielen vastakkaisuuksiin perustuvan käsitteistön karkeuden tähden hankalaa."

Kuten jo todettua, kyse ei ole semantiikasta. Kyse ei ole siitä, etteikö sanoja olisi, vaan siitä, etteivät ihmiset aina tiedä, mitä käsitteitä käyttävät. Ei ole mikään pieni asia väittää, että sukuvietin suunta voi muuttua sen jälkeen, kun kehoon laitetaan aikaisempaa enemmän estrogeeniä ja/tai että penis poistetaan ja muotoillaan neovagina. Ei ainoastaan niin, etteikö tällä olisi hyvin hyvin pelottavia konnotaatioita, mutta myös niin, ettei se vastaa suurinta osaa asiasta tehtyjä havaintoja. Selkeästi suurimmalla osalla transsukupuolisista ei tapahdu muutoksia seksuaalisessa orientaatiossa.
Mietin kovasti aiempaa youtube-videota ja sitä, miten voi olla käynyt niin, että miehenä ei ole voinut olla "paikassa", jossa olisi ollut kiinnostunut vahvoista kyynärvarsista, mutta nyt naisena on niistä kiinnostunut. Ja mikä tuo "paikka" on? En voi olla ajattelematta, että tuo estävä tai salliva paikka on hänen oma psyykensä tässä tapausessa. Psyyke, jolla ei alun perin oikeasti ole juurikaan tekemistä sen kanssa syöksähtääkö paisuvaiskudokseen verta vai ei. Ennenkuin alkaa uskoa, että sillä on asian kanssa jotain tekemistä.
"Itse asiassa... nyt kun hänen sanojaan tarkastelee, niin huomio kiinnittyy hänen käyttämiinsä sanoihin tavalla, joka saa videon näyttäytymään toiselta esimerkiltä identiteettiajatusten sekoittavasta voimasta seksuaaliseen orientaatioon nähden. Herää kovin paljon kysymyksiä siitä, mitä tuossa on itse asiassa tapahtunut / tai tapahtuu..."

Tällainen kiinnostuksen painopisteiden vaihtelu on ilmeisesti aika tavallista biseksuaalisissa ihmisissä. Hän oli ensin "primarily attracted to women" ja "a little bit interested in men", sitten hänen "interests shifted towards men", eli ei kokonaan pois naisista, vaan enemmän miesten suuntaan. Hän oli biseksuaali ja on sitä edelleen.

Näyttää siltä, ettei hän pystynyt aiemmin näkemään itseään miehen kanssa sukupuolistereotyyppisen ajattelumallin takia, johon oli sosiaalistunut, mutta naiseksi muuttumisen jälkeen hän yhtäkkiä pystyikin näkemään itsensä miehen kanssa, koska... no, samasta syystä. Tulee vaikutelma, että hän on torjunut itsessään kiinnostuksen miehiin, mutta naiseksi tultuaan hän antoi itselleen luvan olla kiinnostunut miehistä, koska heteronormatiivisen mallin mukaan miehet ovat naisten kanssa ja naiset miesten.
Seksuaalinen suuntautuneisuus hetero-homo -akselilla on suhteellista, siis edellä mainitsemani tulema omasta ja toisesta. Seksuaalisen mielenkiinnon kohdistuminen mies-nainen -akselilla on sitten absoluuttisempaa. Tapin päässä pyörähdellessään tappi voi näyttäytyä kaiken keskipisteenä, mutta tarkastelupaikkaa vaihtaessaan aukeaa uusia näkökulmia.
En ymmärrä, selittäisitkö?

Seksuaalisen suuntautumisen intestiteettihän on sama asia kuin seksuaalisen mielenkiinnon kohdistumisen intensiteetti elementteihin akselilla mies-nainen.
Eli et ymmärrä oman paikan sukupuolisuuden akselilla olevan merkityksellinen suhteessa mielenkiinnon kohteen sukupuolisuuden kanssa, kun puhutaan seksuaalisesta suuntautuneisuudesta? En tiedä, miten selittäisin asian tarkemmin.
Sukupuoliselle (eli seksuaaliselle) virittyneisyyden asteelle merkityksellistä ovat signaalit, jotka ovat lähtöisin toisesta ihmisestä.
Ihminen virittyy seksuaalisesti esim. auditiivisesta, okulaarisesta, taktiilisesta, olfaktorisista jne. stimuluksista ja näiden kombinaatiosta. (Signaalit eivät pääsääntöisesti johda paritteluun, mutta ovat olemassa virittämään henkilön potentiaaliseen paritteluun, jos tilanne sallii/tarjoutuu).
Esim. sillä, mitä seksuaalista orientaatiota signaalien lähde edustaa, ei virittymisessä ole merkitystä. (Toki, mikäli signaalit vastaanottavalla taholla ovat nostattamassa varsinaiseeen seksuaaliseen tekoon, tulee havaintojen kohteen orientaatio vastaan yhteensopivuuden muodossa, mutta seksuaaliseen stimuloitumiseen ei lähtökohtaisesti tarvittu yhteensopivuutta.)

Sillä siis on merkitystä, mitkä keholliset ja käyttäytymisen elementit saavat aikaan seksuaalisen virittymisen. Tällä määritetään yksilön sijainti myös sukupuolisen suuntautumisen saralla. Esim. mikäli toistuvasti (isot) ja naisellisesti muodostuneet maitorauhaset saavat aikaan virittymisen, on ihminen joko heteroseksuaali mies, biseksuaali nainen, tai lesbo nainen. Riippumatta siitä, mitä seksuaalista orientaatiota (isoa) ja naisellisesti muodostunutta rintavarustusta kantava havaintojen kohde edustaa.
(Huomaathan, että keskityn rintakehän muotoon yksinkertaistaakseni runsasta kehon ja käyttäytymisen elementtisalaattia, jota kutsutaan maskuliinisuudeksi tai feminiinisyydeksi ja josta voi virittyä seksuaalisesti. Muita vastaavia elementtejä ovat vaikkapa ylläolevan transnaisen mainitsemat kyynärvarsien muoto ja ääniala).
Vähän itse asian vierestä semanttisen hälyn havahduttamalta sivulliselta kaino toivomus: Kun kyseessä sentään on yleinen keskustelupalsta eikä mikään tiedeyhteisön sisäinen debattifoorumi, käytetään mielellään yleiskielistä suomea silloin kun se on mahdollista.
Mitä vikaa esimerkiksi olisi lauseessa: ”Ihminen virittyy seksuaalisesti eri aistein vastaanottamistaan ärsykkeistä ja niiden yhdistelmistä.”
Tietysti, jos ideana on omalla oppineisuudella brassailu, mikäs siinä. Lukijoiden todennäköistä enemmistöä ja viestin perillemenoa ajatellen suosisin kuitenkin yleistajuista ilmaisua, omien ajatusten vähemmän koukeroista sanallistamista ja pointtien tiivistämistä olennaiseen merkityssisältöön.
"Mitä vikaa esimerkiksi olisi lauseessa: ”Ihminen virittyy seksuaalisesti eri aistein vastaanottamistaan ärsykkeistä ja niiden yhdistelmistä.”"

Ei mitään vikaa, se on tiiviimpi lause. Omassani tulin ehkä korostaneeksi ajatusta signaalien ja vastaanottimien (nenä, silmä, iho jne.) merkitystä alleviivatakseni seksuaalisuuden ilmiön eroa 'identiteetteihin' nähden.

" jos ideana on omalla oppineisuudella brassailu, mikäs siinä. "

Aikamoisen arvotuksen latasit lauseeseeni. Itse taas pidän kielenkäyttöön liitettävää arvottamista kovin omituisena ja vieraana. Meitä on moneen junaan.

" viestin perillemenoa ajatellen suosisin kuitenkin yleistajuista ilmaisua, omien ajatusten vähemmän koukeroista sanallistamista ja pointtien tiivistämistä olennaiseen merkityssisältöön."

Olen pahoillani, jos en tyydytä vaatimuksiasi tai standardiasi tällä foorumilla. Toisaalta, sinä et liene taho, joka määräisi siitä, miten kukakin netissä keskustelee. En esim. itse keskustele tässä viedäkseni erityistä viestiä perille, vaan yritän pikemminkin saada kanssakeskustelijastani irti minulle uusia ajatuksia (kielellä, jota ymmärrän). Mikäli jokin esittämäni on epäymmärrettävää, siitä voi kysyä. Huomaathan, että itse toimin juuri näin. Ilmoitan, etten ymmärrä ja kysyn tarkennusta smo:lta.
Kun puhutaan seksuaalisesta suuntautuneisuudesta, niin puhutaan seksuaalivietin kohdistumisen "suunnasta". Jos naisen mielenkiinto kohdistuu miehiin, niin nainen on hetero. Jos kyse on miehestä, jonka mielenkiinto kohdistuu miehiin, mies onkin homoseksuaali. Tulemastahan tässä hetero-homo -akselilla on kyse, enkä edellä viitannut minkään muuttumiseen. Ja juuri se korostuu sukupuoltaan korjaavan kohdalla: miehistä aiemmin kiinnostunut kiinnostuu oletettavasti miehistä jatkossakin. Transsukupuolisen henkilön kohdalla tarkastelukulma pysyy pääosin samana "ennen ja jälkeen", mutta ulkopuolisen silmissä tilanne vaikuttaa muuttuvan.

Minä lähinnä siellä edellä koetin osoittaa (ja näemmä onnistuinkin), että seksuaalisen suuntautuneisuuden ja sukupuolen moninaisuuden pyörittely tapahtuu aika tavalla sanojen vankina, tarpeettoman karkeilla lokeroilla.

Näin toivotulla identiteettien jälkeisellä aikakaudella olisi ehkä terveellisempää unohtaa seksuaalisesta suuntautuneisuudesta puhuminen ja siihen liittyvät käsitteet (homo, bi, hetero, jne). Ainakin, jos haluaa asioita käsitellä tarkasti ja yksiselitteisesti. Parempi olisi puhua määreillä, jotka olisivat absoluuttisia.

Entäs sitten, kun omaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan yrittää kuvata henkilö, joka ei asemoidu yksiselitteisesti "naiseksi" tai "mieheksi"? Tämä "perinteinen" seksuaalinen suuntautuneisuushan on vaikea kuvattava silloin, jos tarkastelijana on vaikkapa muunsukupuolinen tai intersukupuolinen henkilö.

Koripalloesimerkkiin tukeutuen jonkun kuvaaminen "pitkäksi" tai "lyhyeksi" on suhteellista. Jonkun kuvaaminen "nuoreksi" tai "vanhaksi" on samoin suhteellista. Siinä verrataan muihin tai johonkin keskiarvoon. Kyse on yksilön ja yleisen välisestä tulemasta. Vähän kuin seksuaalisessa suuntautuneisuudessa yksilön ja mahdollisten kohteiden välisestä tulemasta. Pituus 210 senttiä tai 21 vuotta on sitten absoluuttista, vähän kuin "miehistä kiinnostunut mies".

Tätä tarkoitin tulemalla: se mitä itse on, vaikuttaa seksuaalisen suuntautuneisuuden käsitteessä tarpeelliseen tarkastelukulmaan.

***

Hämmennetäänpä aiempaan liittyen lisää: eikö isoista maitorauhasista, alavatsan lihasten V-kuviosta (tai vaikkapa joissain aiemmissa yhteyksissä esillä olleista genitaaleista) virittyminen ole fetisismiä? Entä jos "normaalia" seksuaalisuutta onkin virittyminen ylipäänsä sukukypsistä ihmisistä kokonaisvaltaisesti. Lisääntymisen kannalta epätodennäköisyydestä kielivät kehon piirteet toimivatkin tyypillisesti virittymistä rajoittavana tekijänä, "turn-offina".
Olet oikeassa siinä, että jos intersex kokee vetoa lähinnä intersex genitaaleihin tai olemukseen, on kyseessä määritelmällisesti homoseksuaalisuus. Jos hän kokee vetoa naisen tai miehen tunnisteisiin, on hän heteroseksuaali. Veikeää.

Niin, no yksi vaihtoehto olisi määritellä seksaalisuuden signaaliston osapuolet, mutta tämä on melko kömpelöä ja mikä olisi sitten substantiivi tai adjektiivi?

"Miessuuntaisuus" tai "naissuuntaisuus" tai "sekasuuntaisuus" eivät ottaisi kantaa virittyjän sukupuoleen. Mutta onko se tarpeetonta?

"eikö isoista maitorauhasista, alavatsan lihasten V-kuviosta (tai vaikkapa joissain aiemmissa yhteyksissä esillä olleista genitaaleista) virittyminen ole fetisismiä?"

Ei, koska määritelmällisesti fetisismi on "esinesuuntaisuutta". Primaari- ja sekundaariseksuaalipiirteistä virittymistä pidetään tavanomaiseen seksuaalisuuteen liittyvänä asiana.

"Entä jos "normaalia" seksuaalisuutta onkin virittyminen ylipäänsä sukukypsistä ihmisistä kokonaisvaltaisesti."
No tässä lienee eroja. Suurin osa ihmiskunnasta virittyy seksuaalisesti nimenomaa seksuaalisiin toimintoihin erikoistuneista kehonosista sekä sukupuoleen liittyvästä dimorfisesti jakautuneista muodoista ja näihin liittyvistä toimista sekä käyttäytymisestä. Joskus enemmän jostain tietystä konstellaatiosta (esim. "peppumiehet" ja "tissimiehet" tai "pituusnaiset"), joskus kokonaisvaltaisesti. Toki seksuaalisuudella on neokortikaaliset esiintymismuotonsakin... Kutsumme niitä jalosti esim. rakkaudeksi, romanttisuudeksi tai välittämiseksi tms...
Myös (ihmis)kehon osa/yksityiskohta voi olla (seksuaalinen) fetissi. Tuo osa on silloin tavallaan esineellistetty.
Niin, no, kehonosien näkeminen fetisseinä lienee tuoreempi kehityskaari. Tällöinkin harvoin kutsutaan fetissiksi primaari- tai sekundaarisukupuolisia kehonosia, vaikka arkikielessä näin voidaan tehdä. Varpaat, kainalot, nilkat jne. voitaneen ehkä fetissikohteiksi mieltääkin.. Mutta nyt tässä vähän halotaan hiuksia. Kun keskimääräisen seksuaalisuuden omaava mies kiihottuu suurista maitorauhasista, on tämä osa seksuaalitapahtumaa. Ilmassa on toiveajattelu laadullisesti hyvästä seksuaaliaktista, päätepisteenä pääsääntöisesti penetraatio isorintaisen kanssa. Kun fetisisti kiihottuu vaikkapa korkokantakengästä, voi seksuaaliakti tapahtua korkokantakenkään.

(Ai niin, ymmärräthän toki, että edelleen esitän maitorauhaset, v-muodot jne. esimerkkeinä ja yksinkertaistuksina. En tarkoita, että tyydyttävään seksuaaliaktiin voisi kuulua pelkästään maitorauhaset. Jos näin olisi, näyttäisi esim. prostituoidun tai pornotähden työnkuva kovasti erilaiselta - helpommalta ja vähemmän terveyttä uhkaavalta - nykytodellisuuteen verrattuna. )
Olen kyllä ymmärryksessä, että (seksuaali)fetissin rooli olisi (usein) laajempi kuin kyseisen välineen oleminen suoranaisesti aktin kohteena, ihan määritelmällisestikin. Välineen esim. käsin kosketeltavuus ja jopa pelkkä (tietynlainen) läsnäolo lisää virittyneisyyttä ja lopulta tyydytystä, joskus ylipäänsä mahdollistaa sen. Yhtäläisesti (seksuaali)fetissin mukanaolo tai näkeminen voi lisätä toiveajattelua hyvästä seksuaaliaktista, siispä se on osa seksuaalitapahtumaa.

Meillä näyttää jälleen kerran olevan edessämme "veteen piirretty viiva", kaikenlaisesta moninaisuudesta piinaavan tuttu juttu. Ja... ymmärrän kyllä nuo esimerkkisi yksinkertaistuksina.
Oma kokonaisuutensa - ja mielenkiintoinen keskustelunaihe sinänsä - on tämän hetkinen tapa hahmottaa ja käsitellä asioita.

On veikeää, että asioita, niiden historiaa ja sitä, miten tiettyyn tilanteeseen on päädytty täytyy käydä alusta asti läpi ennen kuin saatetaan päästä itse asiaan. Vaikka ihan kaikkia yksityiskohtia ei asiasta tietäisikään, intuition luulisi kertovan, missä minkäkin kokonaisuuden kohdalla suurin piirtein mennään ilman, että joka kerta täytyy kiivetä tyvestä puuhun.

Wikipedia kertoo, että alun perin käsite fetissi tarkoitti Afrikkalaista taikaesinettä 1500-luvulta lähtien. 1800-luvulla syntyi käsite seksuaalinen fetissi. Sen määritelmä on "seksuaalinen fiksaatio esineeseen tai ei-genitaaliseen ruumiinosaan".
Miksi päädyimme fetissiin, kun keskustelemme (ilmeisesti) seksuaalisen suuntautuneisuuden luonteesta? Kun olisi niin paljon, mistä puhua "seksuaali-identiteetti" vs. "seksuaaliominaisuus" malleista...

Lienee selvää, että samat virittymisen mekanismit, jotka saavat miehen innostumaan kookkaista rinnoista, ovat käynnissä innostumisessa korkokantakengistä. Ero tässä on, että siinä, missä evoluutio on tuottanut edellisen houkuttimen, on jälkimmäinen ihmisen synnyttämä. Ja koska keskustelemme (ilmeisesti) seksuaalisuuden ilmiön juuritekijöistä, on tälle keskustelulle merkityksellisempää keskustella luonnon tuottamista houkuttimista.

No, mutta, joka tapauksessa, itse en tämän keskustelun kautta usko edelleenkään käsitteeseen "seksuaali-identiteetti". Odotan kyllä esim. Juhanin kertovan, miksi "seksuaali-identiteetti" olisi parempi käsite kuvaamaan seksuaalista suuntautuneisuutta.
Voidaan metatasolla kysyä, että miksi (tässä ketjussa) keskustellaan asiasta X, kun myös asiasta Y olisi paljon keskusteltavaa. Tyvestä puuhun on kiivettävä, jos haluaa nähdä aihetta laajemmin.

Meillä on sukupuolikromosomit. Ne ovat eräänlainen pääkytkin. Niiden paimentamana yksilön suku(puoli) ilmenee sen eri ulottuvuuksissaan siten kuin ilmenee. Emme tarkkaan tiedä, miten aivojen suku(puoli) ja siihen (kaiketi) jollain tavalla sidoksissa oleva seksuaalisen kiinostumisen suunta synnynnäisesti ovat olemassa.

Sosiaalisena eläimenä ihmisen identiteettiä sukupuolen tai seksuaalisuuden osalta on paha käydä pitämään olemassaolemattomana asiana. En pitäisi sitä "höttönä", vaikkakin ehkä vaikeasti hahmotettavana. Yksilöitynä sukupuoli-identiteetti ja seksuaali-identiteetti ovat mielestäni ihan perusteltuja nimituksiä (kokonaisvaltaisemman psykologisen) identiteetin osille tai ulottuvuuksille.

Toki on tarpeen käsitellä identiteettiä synnynnäisistä ominaisuuksista erillisenä tasona.

Edelleen näyttäisi olevan hahmottumatta, että ovatko sukupuoleen liittyvät ulkoiset tunnusmerkit se "houkutin" vai onko se sittenkin koko ihminen (ja sukupuoleen liittyvät (ynnä kenties muutkin) ulkoiset tunnusmerkit ehkä houkutusta (synnynnäisesti) lähinnä rajoittava tekijä). Tällä taas on (tässä aihepiirissä) merkitystä siinä mielessä, että onko johonkin sukupuoleen kasvaminen ennen kaikkea identitifioitumista, samastumista. Tällöin tullaan psykologian identiteetin piiriin, ja sukupuoli-identiteetistä puhuminen on hyvinkin relevanttia.

Seksuaalinen suuntautuneisuus näyttäisi vähintään osittain olevan irrallaan yksilön paikasta "aivojen sukupuolen" tai trans/cis -akselilla. Eri asia on, mikä vaikutus sukupuoleen samastumisella ehkä on seksuaaliselle suuntautuneisuudelle tai sen käytännön ilmenemiselle. Silloin ajatus seksuaali-identiteetistäkin on erityisen mielekäs.

En olisi huolissani psykologian identiteetin kytkemisetä tähän aihepiiriin, sillä eihän psykologiasta tuttu identiteettikään ole sinänsä tahdonalaisesti (välttämättä ja/tai ainakaan välittömästi) muutettavissa. Eheytysideologian suhteen riittää kun tiedämme, että pyrkimys väkisin muuttamiseen näyttää aiheuttavan ongelmia mielenterveydelliselle hyvinvoinnille.
Toistaisin vielä, että on eri asia käsittää seksuaalinen suuntautuneisuus itsessään identiteetiksi ja kutsua sitä sellaiseksi ("seksuaali-identiteetti") ja eri asia tiedostaa seksuaalisen suuntautuneisuuden mahdollinen vaikutus henkilön identiteetiin.
Ei ole tarkoituksenmukaista käyttää termiä "seksuaali-identiteetti" edes merkityksessä "seksuaalisen suuntautumisen vaikutus henkilön identiteettiin".
XX ja XY-kromosomien näkeminen pääkytkimenä ei ihan vastaa todellisuutta ihmisellä. Isojen aivojen ihmislajilla merkittävämpää ovat aivojen sukupuolittuneet osat. Nämä sukupuolittuneet osat aivoja eivät korreloi pelkästään henkilön ilmentämän sukupuolen kanssa vaan myös sen kanssa, mistä kehollisuudesta henkilö virittyy. Lisäksi ne korreloivat vaikkapa lapsivesinäytteen testosteronipitoisuuden kanssa. Aivojen sukupuolittuminen on fyysistä. Se näkyy esim. MRI kuvissa.
Eheytysideologiasta pitää tietää se, että, koska seksuaalisessa suuntautuneisuudessa ei ole kyse identiteetistä, mikä tahansa määrä samaistumisharjotteita, toverillisen vertautumisen harjoitteita jne. ei vaikuta henkilön seksuaaliseen virittymisen suuntaan. Miksi? Koska kyseessä ei ole identiteetti, johon olisi edes teoriassa mahdollista tuolla tavoin vaikuttaa.
Muutama vuosikymmen sitten vielä vasenkätisiä koitettiin eheyttää oikeakätisiksi. Tämä ei onnistunut kovin hyvin. Parhaimmillaankin tuloksena on lähinnä kirjoittaminen oikealla kädellä, muut perussuoritukset toteutettiin yleensä vasemmalla kädellä. Nykyään tiedetään, että kyse on aivokudoksen variaatiosta. Pyrkimys motorisen korteksin puolen vaihtoon on yhtä vahingollista muokkausta kuin oli vaikkapa kiinassa lasten jalkojen sitominen. Ilman merkittävää kudosvammaa se ei onnistu. Sukupuolittuneiden aivojen osien muokkausyritykset kuuluvat samaan.
Tuossa temantiikka-metsikössä välttää harhapolut parhaiten kun hahmottaa asioita kuvallisesti. Niin osaa peremmin erottaa samalla myös ihan toisiinsa liittymättömät asiat, kuten vaikkapa transsukupuolisuus / transseksuaalisuus, eikä sorru puhumaan homo - hetero -jatkumoakselista, kun sellaista ei ole, vaan jatkumoioakseleissa kyse on biseksuaalisuuden kiinnostus- ja toteutusvariaatioista.

Yesmankin haksahti tässä alussa ihan täysin: "Olet oikeassa siinä, että jos intersex kokee vetoa lähinnä intersex genitaaleihin tai olemukseen, on kyseessä määritelmällisesti homoseksuaalisuus. Jos hän kokee vetoa naisen tai miehen tunnisteisiin, on hän heteroseksuaali."

Sillä kun interseksuaalisuus on siis monisukupuolisuutta, joten jos monisukupuolinen on kiinnostunut monisukupuolisuudesta, on hän lähinnä biseksuaali, muttai ihan sitäkään. Ja vain yhdestä sukupuolesta kiinnostuessaan ei intersex-jenkilö toki ole hetero, eikä homo, sillä noissahan on olennaista molemman osapuolen sukupuolisuus - siis miehestä kiinnostunut on hetero, jos hän on itse nainen tai hän on homo, jos hän on itse mies; ja noita (vain) kumpaakaanhan intersex-henkilö ei ole. Tuossa intersex-henkilö, vain yhdestä sukupuolesta kiinnostuneena on siis jotain omaa identiteettiään, eli vaikkapa intermiessex / internaissex.

Seksuaalinen identiteetti, eli seksuaalinen kiinnostus (en käytä suuntautumista, koska se on hölmö sana, joka viittaa jotenkin valintaan tms., mistä ei ole lainkaan kyse - paitsi ehkä osin biseksuaaleilla, heidän toteuttamissuuntautumisissaan) on kiinnostus-sukupuolisuuksien (käytän tuota sanaa, koska biologisesti sukupuolia ei ole vain 2, ei vian puolet, vaan puolisuudet, moninaisuudet) suhteen selvästi merkitystä kiinnostavien ihmisten koko olemuksella ja sen lisäksi vielä käyttäytymiselläkin. Sillä seksuaalinen kiinnostushan reagoi hyvinkin vähäisiin kiinnostavan sukupuolen tunnistamisiin ja siinä kasvot, olemus, käyttäytyminen näyttelevät isompaakin roolia, kuin genitaalit tai maitorauhaset (minkä "littarintaiset" naisetkin hyvin tietävät).

Toisaalta homomiehelle olennaista on toisen homomiehen huulet, vaikka kuinka naisillakin huulet on. Ja sama juttu heteroiillakin. Eli erotiikkaelin-huulet yksistään eivät ole olennaisuuden sala sukupuolisissa identiteetti-kiinnostuksissa.
Heteromies ehkä kertoisi että koko-naisuus merkitsee ja on täysin olen-naista.

Meistä useimmille ihan parhaan seksuaali-identiteetti-kiinnostuksen kohtaamisen antaa se, kun sekä biologisfyysinen kokonaisuus että etenkin mentaalinen "yhdyntä" koplaavat yhdessä. Senhän voi panna merkille myös siitä, miten jonkun tapa ilmaista sanoittamalla asioita, koplaava sukupuolinen kyky käsitellä asioita siinä ns. hivelee munia myöten.

Fetissit (mikä siis on silloin ja silloin lanseerattu sanaistus asialle, jota on ollut olemassa iät ja ajat) taas ovat kuin muotijutut tai harrastuskiinnostukset, jotka voivat kestää aikaa pidemmän tai lyhyemmän ajan ja muuttua miten vain - harva varmaan on samojen fetissien kimpussa koko elämänsä. Fetissiesineistä toki osa lemmikkieläinten omistajista tietää, mikä lempityyny tms. lemmikkieläimiäkin fetisyttää seksuaalisesti.

Uros / naaras -jako toki varmaan on hyvin syvällä ihmiseläimilläkin, koska tuo jako on niin evoluutiossa pitkällä ajalla ihmiseläimiä edeltäneillä eläinlajeilla ja muillakin, jossain geeneissä tai aistien ja arvotoiminnan kytkeytymisessä seksuaalisuuteen. Kiima-aikakinhan on osalla eläinlajeista vain ajoittaista vuoden mittaan, kun taas rotilla ja ihmiseläimillä varsin kroonistakin. Mutta siis seksuaalisuudenkin asioita pitää tietenkin tarkastella myös muunkin eläinkunnan kera, sillä emmehä ole mitään erillään irrallisina luotuja sentään, vaan luonnonluomia evoluutiojatkumoiden osasia.

Seksuaali-identiteetti-variaatiolokeroilla, sillä niitähän olemme ja niitä on oikeasti päätasolla vain muutama, eikä mielinmäärin, on sitten kulleki ominaisia alijakoja.
Eli esim. biseksuaalisuus-identiteetti-lokerolla on se heille vain tyypillinen alijako siitä, miten eri sukupuolten kesken he biseksuaalisuuttaan toteuttavat tai mihin se heillä kiinnostuspainotuksin varioituu. Toki intersex-lokoerolla osin tuota samaa.

Tuotahan alijakoa ei heteroilla ja homoilla, sekä lesboilla ole lainkaan.

Joittenkin setien harrastamat mummoilupukeutumiset ovat heille osalle sekusaalista, osalle teatteria ja samoin yleisöistä joillekin seksuaalista (jos on nais-mummokin suuntautunut) ja osalle vain koomista, osalle surkuhupaisaakin ja osalle välinpitämätöntä tai täysin epäkiinnostavaa, jopa ärsyttävääkin.

Eli noin ollen seksuaalisuudesta voikin rakentaa, hahmottamisten ja ymmärtämisten helpottamiseksi ja selkeyttämiseksi miellekartan ...

Orivesihän on maalaiskuntakaupunki, joten siellä voi sukupuolisuusasioita tarkastella hyvin luonnonluomakunnan avulla, tarkastelemalla vaikkapa sielläkin yleisiä kastematoja sukupuolisuuden ja seksikiinnostuksen kannaltakin.
Eli interseksuaaleina.

Itse, kuten hyvin moni muukin ymmärtää sen, että överiksi menevät sukupuolineutraaliudet ärsyttävät monia, koska sukupuolisuuksiahan on moninaisesti, eikä mitään yhtä ja samaa. Eli överiksi menevä sukupuolineutraalius on yhtä typerää, kuin transsukupuolisten ym. olemassaolon ignorointikin.

Monimuotoisuus lienee se todellisuuden ydin, eikä jatkumot tms.
Niin siis, sukupuolikromosomit pääkytkimenä siinä mielessä, että ne paimentavat prosesseja, jotka tyypillisesti vaikuttavat yksilön sukupuolittuviin ominaisuuksiin, esimerkiksi aivojen osiin. Itse asiassa prosesseissa merkityksellisintä taitaa olla Y:n olemassaolo tai -olemattomuus.
Homoseksuaalisuuden määritelmä: seksuaalinen virittyminen itseä vastaavasta sukupuolellisuudesta. (omos kreik. sama, sexus lat. "jae" -> sukupuoli). Määritelmällisesti on siis niin, että intersex henkilö, joka on kiinnostunut pääasiassa muista intersex henkilöistä on homoseksuaali. (Ihan näin yksinkertaista tuo ei toki ole, koska interseksuaalisuutta on niin monen muotoista.)

Humanin päättelyvirhe näyttäisi syntyvän siitä, että hän käsittää termin homoseksuaali identiteetiksi, eikä näin voi laskea intersex henkilöä yhteisen termin alle. En tiedä tilastoja siitä, miten vaikkapa ovotestiksillä varustetut ihmiset yleensä virittyvät. Eiköhän siinäkin ole variaatiota.

Interseksuaalisuutta on monenlaista, enkä ole varma, onko mielekästä laittaa kaikkia muotoja samaan koriin, mutta toisin kuin Human esittää, interseksuaalinen morfologia niin haarovälissä kuin aivoissakin edustaa pääsääntöisesti välimuotoja naisen ja miehen välillä. Ei "monisukupuolellisuutta". Ilman genitaaleja tai molempien genitaalien kanssa ja ilman seksuaalisesti eriytyneitä aivon osia tai usean seksuaalisesti eriytyneen aivonosan kanssa ei oikein synnytä elävänä. Ihmislajissa ei oikeasti ole koskaan tavattu täyttä hermafrodiittia, eli että henkilöllä olisi 2 täyttä settiä sukuelimiä, toiset naisen ja toiset miehen. Hämmentävästi silloinkin, kun on puhuttu "todellisesta hermafrodismista" ihmisessä, tarkoitaan sitä, että ihmisestä löytyy sekä kives- että munasarjasolukkoa (ei siis yhteensä neljää täydellistä sukurauhasta vatsaontelosta ja kivespussista, vaan joko ovotestikset tai yksi testis ja yksi ovario tai välimuotoja.

Toisessa ääripäässä esim. CAIS (complete androgen insensitivity syndrome) tapaukset eivät oikein intuitiivisesti ole intersex tapauksia, vaikka heidät niihin usein luetaan. Nämä ihmiset ovat naisia (vaikka ovatkin geneettisesti XY).