Ruotsalainen julkaisu QX kehottaa: älä anna ääntäsi ruotsidemokraateille (juttukommentit)

  • 1 / 3
  • human
  • 9.9.2018 23:25
Suomesta persuthan (jotka ovat kritisoineet ruotsin kielen asemaa Suomessa) ovat nyt olleet Ruotsissa ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa.
Ruotsidemokraatithan ovat vastustaneet suomenkielen opetusta Ruotsissa.
Joten yhteistyö aika keskinäis-hölmöä noilla siis.

Ruotsin vaaleissahan vaikuttaa nyt siltä että vain n. 17% ruotsalaisista on kiinnostunut ruotsidemokraattien radikaali-kristillis-natsi-nationalismi-ideologiasta.
Valtaosa ruotsalaisista tuntuu tietävän, miten perusruotsalasiet viikingit porhalsivat ympäriämpäri maahanmuuttopuuhissaan, joten maahanmuutto on hyvin ruotsalaista.
Nyt aamun valjettua ja Ruotsissakin pian valjetessa herätään seuraaviin tuloksiin:

Punavihreä blokki 40,6 prosenttia ja porvariblokki 40,3 prosenttia. On niin tiukilla, että vasta keskiviikkona lopullisista tuloksista voi sanoa aivan varmasti.

Sosiaalidemokraatit 28,4
Maltilliset (kokoomus) 19,8
Ruotsidemokraatit 17,6
Keskustapuolue 8,6
Vasemmistopuolue 7,9
Kristillisdemokraait 6,4
Liberaalit 5,5
Ympäristöpuolue 4,3

Kun Ruotsissa on vahva blokkijako punavihreisiin ja porvareihin, saavat blokeista irrallaan olevat Ruotsidemokraatit vaa'ankielenä huomattavan suuren vallan, oli lopulta voittaja ja hallituksen muodostaja kumpi blokki hyvänsä. Kyse on sitten siitä, miten hyvin hallitusta pyörittävä blokki onnistuu tulemaan toimeen toisen blokin tai jonkun siihen kuuluvan yksittäisen puolueen kanssa, varsinkin yksittäisissä lakihankkeissa. Vaikeaa siis on.

Ruotsissa demokratian ongelmanahan on vähän tuo blokkiajattelusta johtuva vähemmistöhallitus-meininki, varsinkin nyt, kun kumpikaan blokeista ei pääse kolmannen ison voiman vuoksi lähellekään 50 prosenttia.

Toinen särö ruotsalaisessa demokratiassa on puolue-eliitin merkitystä nostava suljettu listavaali. Kun kansalaiset äänestävät listaa, niin kansanedustajat eivät olekaan vastuussa äänestäjilleen, vaan puolueelle - ja vasta puolue kansalaisille.
82,4 prosenttia ei äänestänyt ruotsidemokraatteja

Eduskunta- eli valtiopäivävaalit
Äänioikeutetuista noin 84,4 % eli 6 328 643 antoi äänensä kuulua, ulkomailla äänestäneiden tulokset ilmeisesti puuttuvat vielä.

Maltillinen kokoomus menetti suhteellisesti eniten äänestäjiä, voidaan puhua romahduksesta, sillä kahdeksan vuotta sitten eli 2010 kokoomus sai yli 30 % äänistä, nyt enää 19,8 %. Kokoomuksen kannattajia on lähtenyt lähinnä persupuolue ruotsidemokraatteihin, myös yksi heidän kansanedustajistaan, sekä kristillisdemokraatteihin, koska monelle oikeistolaiselle uskonto on tärkeää.
Sosialidemokraatit menettivät äänestäjiä, muttä vähemmän kuin ennusteltiin.

Ruotsidemokraatteja nostettiin ennusteissa välillä suurimmaksi ja ääniosuuden oletettiin nousevan jopa 24 %:iin, mutta pieleen meni, koska ruotsinpersujen ääniosuus oli 17,6 %.

Hallituksen muodostaminen on vaikeaa, koska punavihreät ja (oikeisto)allianssi keräsivät saman verran ääniä. Pienpuolueet ovat ratkaisevassa asemassa, sillä ne lähtevät vain sellaiseen hallitukseen, joka pysyy täysin erossa ruotsinpersujen aatemaailmasta ja agendasta.

Tarkistuslaskenta käynnissä, tässä epäviralliset tulokset, ääniosuudet ja kansanedustajien määrä valtiopäivillä:
https://valresultat.svt.se/2018/10000.html
------

Kuntavaalien tuloksia, suurimmat kunnat
Samalla kertaa järjestettiin myös kuntavaalit

Tukholma
22,2 % sosialidemokraatit
21,0 % maltillinen kokoomus
13,0 % vasemmistopuolue
10,2 % liberaalit
8,4 % ympäristöpuolue vihreät
8,0 % ruotsidemokraatit
+ kolme muuta pienempää

Göteborg
20,4 % sosialidemokraatit
17,2 % demokraatit (paikallinen puolue)
14,5 % maltillinen kokoomus
12,5 % vasemmistopuolue
8,3 % ruotsidemokraatit
7,2 % liberaalit
6,9 % ympäristöpuolue vihreät
+ viisi muuta pienempää

Malmö
31,0 % sosialidemokraatit
20,7 % maltillinen kokoomus
16,4 % ruotsidemokraatit
11,0 % vasemmistopuolue
6,0 % liberaalit
5,4 % ympäristöpuolue vihreät
+ kolme pienempää

Uppsala
25,2 % sosialidemokraatit
17,4 % maltillinen kokoomus
10,6 % vasemmistopuolue
9,6 % keskustapuolue
9,3 % liberaalit
9,2 % ruotsidemokraatit
+ seitsemän pienempää

Västerås
28,6 % sosialidemokraatit
23,4 % maltillinen kokoomus
13,4 % ruotsidemokraatit
11,2 % liberaalit
7,8 % vasemmistopuolue
+ neljä pienempää
------

Maakäräjävaalit, poimintoja tuloksista
Määkäräjät on läänin päättävä elin, joka huolehtii mm. terveydenhuollosta, paikallisliikenteestä ja aluesuunnittelusta.

Tukholman lääni (2,3 milj. as.), pääkaupunki Tukholma
26,2 % sosialidemokraatit
22,3 % maltillinen kokoomus
10,5 % vasemmistopuolue
9,7 % ruotsidemokraatit
8,1 % liberaalit
+ neljä pienempää

Länsi-Götanmaan lääni on toiseksi väkirikkain (1,7 milj.), pääkaupunki Göteborg
27,0 % sosialidemokraatit
18,6 % maltillinen kokoomus
12,8 % ruotsidemokraatit
9,6 % vasemmistopuolue
+ viisi pienempää

Norrbottenin lääni, asukkaita 250 000, pääkaupunki Luulaja (Luleå)
34,9 % sairaanhoitopuolue (paikallinen puolue läänin alueella)
29,7 % sosialidemokraatit
8,2 % maltillinen kokoomus
7,8 % vasemmistopuolue
5,9 % ruotsidemokraatit
5,1 % keskustapuolue
+ neljä pienempää

Pahoittelen mahdollisia virheitä.