Ruotsalainen julkaisu QX kehottaa: älä anna ääntäsi ruotsidemokraateille (juttukommentit)

Suomesta persuthan (jotka ovat kritisoineet ruotsin kielen asemaa Suomessa) ovat nyt olleet Ruotsissa ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa.
Ruotsidemokraatithan ovat vastustaneet suomenkielen opetusta Ruotsissa.
Joten yhteistyö aika keskinäis-hölmöä noilla siis.

Ruotsin vaaleissahan vaikuttaa nyt siltä että vain n. 17% ruotsalaisista on kiinnostunut ruotsidemokraattien radikaali-kristillis-natsi-nationalismi-ideologiasta.
Valtaosa ruotsalaisista tuntuu tietävän, miten perusruotsalasiet viikingit porhalsivat ympäriämpäri maahanmuuttopuuhissaan, joten maahanmuutto on hyvin ruotsalaista.

Nyt aamun valjettua ja Ruotsissakin pian valjetessa herätään seuraaviin tuloksiin:

Punavihreä blokki 40,6 prosenttia ja porvariblokki 40,3 prosenttia. On niin tiukilla, että vasta keskiviikkona lopullisista tuloksista voi sanoa aivan varmasti.

Sosiaalidemokraatit 28,4
Maltilliset (kokoomus) 19,8
Ruotsidemokraatit 17,6
Keskustapuolue 8,6
Vasemmistopuolue 7,9
Kristillisdemokraait 6,4
Liberaalit 5,5
Ympäristöpuolue 4,3

Kun Ruotsissa on vahva blokkijako punavihreisiin ja porvareihin, saavat blokeista irrallaan olevat Ruotsidemokraatit vaa'ankielenä huomattavan suuren vallan, oli lopulta voittaja ja hallituksen muodostaja kumpi blokki hyvänsä. Kyse on sitten siitä, miten hyvin hallitusta pyörittävä blokki onnistuu tulemaan toimeen toisen blokin tai jonkun siihen kuuluvan yksittäisen puolueen kanssa, varsinkin yksittäisissä lakihankkeissa. Vaikeaa siis on.

Ruotsissa demokratian ongelmanahan on vähän tuo blokkiajattelusta johtuva vähemmistöhallitus-meininki, varsinkin nyt, kun kumpikaan blokeista ei pääse kolmannen ison voiman vuoksi lähellekään 50 prosenttia.

Toinen särö ruotsalaisessa demokratiassa on puolue-eliitin merkitystä nostava suljettu listavaali. Kun kansalaiset äänestävät listaa, niin kansanedustajat eivät olekaan vastuussa äänestäjilleen, vaan puolueelle - ja vasta puolue kansalaisille.

82,4 prosenttia ei äänestänyt ruotsidemokraatteja

Eduskunta- eli valtiopäivävaalit
Äänioikeutetuista noin 84,4 % eli 6 328 643 antoi äänensä kuulua, ulkomailla äänestäneiden tulokset ilmeisesti puuttuvat vielä.

Maltillinen kokoomus menetti suhteellisesti eniten äänestäjiä, voidaan puhua romahduksesta, sillä kahdeksan vuotta sitten eli 2010 kokoomus sai yli 30 % äänistä, nyt enää 19,8 %. Kokoomuksen kannattajia on lähtenyt lähinnä persupuolue ruotsidemokraatteihin, myös yksi heidän kansanedustajistaan, sekä kristillisdemokraatteihin, koska monelle oikeistolaiselle uskonto on tärkeää.
Sosialidemokraatit menettivät äänestäjiä, muttä vähemmän kuin ennusteltiin.

Ruotsidemokraatteja nostettiin ennusteissa välillä suurimmaksi ja ääniosuuden oletettiin nousevan jopa 24 %:iin, mutta pieleen meni, koska ruotsinpersujen ääniosuus oli 17,6 %.

Hallituksen muodostaminen on vaikeaa, koska punavihreät ja (oikeisto)allianssi keräsivät saman verran ääniä. Pienpuolueet ovat ratkaisevassa asemassa, sillä ne lähtevät vain sellaiseen hallitukseen, joka pysyy täysin erossa ruotsinpersujen aatemaailmasta ja agendasta.

Tarkistuslaskenta käynnissä, tässä epäviralliset tulokset, ääniosuudet ja kansanedustajien määrä valtiopäivillä:
https://valresultat.svt.se/2018/10000.html
------

Kuntavaalien tuloksia, suurimmat kunnat
Samalla kertaa järjestettiin myös kuntavaalit

Tukholma
22,2 % sosialidemokraatit
21,0 % maltillinen kokoomus
13,0 % vasemmistopuolue
10,2 % liberaalit
8,4 % ympäristöpuolue vihreät
8,0 % ruotsidemokraatit
+ kolme muuta pienempää

Göteborg
20,4 % sosialidemokraatit
17,2 % demokraatit (paikallinen puolue)
14,5 % maltillinen kokoomus
12,5 % vasemmistopuolue
8,3 % ruotsidemokraatit
7,2 % liberaalit
6,9 % ympäristöpuolue vihreät
+ viisi muuta pienempää

Malmö
31,0 % sosialidemokraatit
20,7 % maltillinen kokoomus
16,4 % ruotsidemokraatit
11,0 % vasemmistopuolue
6,0 % liberaalit
5,4 % ympäristöpuolue vihreät
+ kolme pienempää

Uppsala
25,2 % sosialidemokraatit
17,4 % maltillinen kokoomus
10,6 % vasemmistopuolue
9,6 % keskustapuolue
9,3 % liberaalit
9,2 % ruotsidemokraatit
+ seitsemän pienempää

Västerås
28,6 % sosialidemokraatit
23,4 % maltillinen kokoomus
13,4 % ruotsidemokraatit
11,2 % liberaalit
7,8 % vasemmistopuolue
+ neljä pienempää
------

Maakäräjävaalit, poimintoja tuloksista
Määkäräjät on läänin päättävä elin, joka huolehtii mm. terveydenhuollosta, paikallisliikenteestä ja aluesuunnittelusta.

Tukholman lääni (2,3 milj. as.), pääkaupunki Tukholma
26,2 % sosialidemokraatit
22,3 % maltillinen kokoomus
10,5 % vasemmistopuolue
9,7 % ruotsidemokraatit
8,1 % liberaalit
+ neljä pienempää

Länsi-Götanmaan lääni on toiseksi väkirikkain (1,7 milj.), pääkaupunki Göteborg
27,0 % sosialidemokraatit
18,6 % maltillinen kokoomus
12,8 % ruotsidemokraatit
9,6 % vasemmistopuolue
+ viisi pienempää

Norrbottenin lääni, asukkaita 250 000, pääkaupunki Luulaja (Luleå)
34,9 % sairaanhoitopuolue (paikallinen puolue läänin alueella)
29,7 % sosialidemokraatit
8,2 % maltillinen kokoomus
7,8 % vasemmistopuolue
5,9 % ruotsidemokraatit
5,1 % keskustapuolue
+ neljä pienempää

Pahoittelen mahdollisia virheitä.

Vahvistettuja tuloksia

Valtiopäivävaalit
Kaikkiaan 6 535 271 kansalaista eli peräti 87,2 prosenttia äänioikeutetuista ilmaisi kantansa eduskunta- eli valtiopäivävaaleissa. Tarkistuslaskenta muutti ääniosuuksia hieman: vihreiden ja vasemmiston osuus nousi ja ruotsidemokraattien laski. Voimasuhteet eivät muuttuneet eli punavihreiden ja oikeistoalliansin kansanedustajien suhde on edelleen 144-143, joten hallitusneuvotteluista tulee vaikeat.

19,6 miljoonaa ääntä
Koska samanaikaisesti äänestettiin valtiopäivä-, kunta- ja maakäräjävaaleissa, ääniä kertyi kaikkiaan yli 19,6 miljoonaa. Varsinaisen vaalipäivän (9.9.) jälkeen posti toimitti viimeiset ennakkoäänet, sillä ennakkoäänestys jatkui varsinaiseen vaalipäivään asti. Lisäksi ulkomailta tuli noin 200 000 ääntä. Nämä syyt sekä äänten määrän huomattava lisääntyminen edellisvaaleista aiheuttivat sen, että ensimmäinen laskenta saatiin valmiiksi keskiviikon sijaan torstaina. Tarkistuslaskenta valmistui viikonlopuksi (15.9.); tässä valtiopäivävaalin vahvistetut tulokset:
https://valresultat.svt.se/2018/10000.html
Muutamalla valituksi tulleella kansanedustajalla on suomalaisperäinen nimi:
Ellen Juntti, Linda Ylivainio, Ida Karkiainen, Pyry Niemi, Emilia Töyrä, Birger Lahti, Yasmine Posio, Martin Kinnunen, Adam Marttinen ja Sara Seppälä.
Sen verran vielä, että Ruotsista tuli demokratia noin 100 vuotta sitten.
------
Muuta: Pridekartta 2018
Prideviikot ja -paraatit ovat sujuneet hyvin eli niin sanotusti rauhan ja ystävyyden merkeissä. Joillain paikkakunnilla uusnatsit ovat varastaneet rekvisiittaa ja huudelleet päättömiä, mutta tapahtumien määrään nähden vain vähän:
https://www.pridekartan.se/
Lisäys: Kartalta puuttuu näköjään muutama paikkakunta.

Ruotsi: Stefan Löfvenin hallitus jatkaa toistaiseksi

Ruotsia vuodesta 2014 johtanut sosialidemokraattien ja vihreiden hallitus, jonka pääministerinä toimii sosdemien Löfven, jatkaa toistaiseksi Ruotsin johdossa, koska uuden hallituksen muodostaminen ei ole onnistunut. Jos uutta hallitusta ei synny, Löfvenin hallitus voi teknisesti katsoen jatkaa seuraaviin vaaleihin eli vuoteen 2022 saakka. Hallituksen tärkein tehtävä tällä hetkellä on budjetin laatiminen ja sen hyväksyttäminen valtiopäivillä.

Löfvenin hallituksessa ei mielestäni ole juurikaan moitittavaa. Muiden muassa Ruotsin työllisyysaste on EU-maiden korkein eli työikäisistä ruotsalaisista käy töissä suurempi osa kuin työikäisistä missään muussa EU-maassa ja työttömyysprosentti on alhainen, valtion budjetti on muistaakseni ollut ylijäämäinen useina vuosina ja useimpien suurten kaupunkien ongelma-alueiden (utsatta områden) tilannetta on pystytty parantamaan.

Hlbti-ruotsalaisten oikeudellista asemaa on parannettu viime vuosina ja tällä hetkellä se on maailman parhaimpia ellei paras. Myös hlbti-kansalaisiin kohdistuvaan vihapuheeseen puututaan mielestäni aktiivisemmin kuin esimerkiksi Suomessa. Siitä esimerkkinä Södertäljen käräjäoikeuden tuomio viime keväältä:
https://www.svt.se/nyheter/lokalt/sodertalje/skrev-hatisk-kommentar-mot-hbtq-personer-doms

Uskonnollisten koulujen lakkauttaminen
Löfvenin hallitus ilmoitti keväällä laativansa lakialoitteen kristillisten ja islamilaisten koulujen muuttamisesta sekulaareiksi. Syinä mm. koulujen piittaamattomuus tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslaeista, pätevien opettajien vähäisyys, arvosanojen manipulointi niin, että tulokset näyttävät paremmilta kuin yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa, yksityiskoulun konkurssissa, kuten on tapahtunut, kunta joutui vastaamaan kaikesta, näiltä ns. kristillisiltä vapaakouluilta ollaan lisäksi vaatimassa takaisin 28 miljoonaa kruunua, koska valtion myöntämät rahat on käytetty sopimusten vastaisesti ja ties mitä.
Kun lukee esimerkiksi äärikristillisen Livets ord -järjestön koulujen oppilaiden kertomuksia, ei voi kuin ihmetellä, kuinka ylipäänsä on sallittua, että ruotsalaisissa kouluissa harjoitetaan senkaltaista hihhulointia.

Eniten kristillisissä ja islamilaisissa kouluissa tietenkin kuohuttaa niin hallitusta kuin kansalaisiakin uskonnollinen aivopesu. Siviiliministeri Ardalan Shekarabi sanoi, että ruotsalaisessa koulussa tulee opettajien ja pedagogien johtaa, ei pappien ja imaamien.

73 % ruotsalaisista kannattaa uskonnollisten koulujen kieltämistä.
---------
Lisäys
Fundikset tietenkin raivostuivat hallituksen aikeista.

Gräset är inte grönare på andra sidan.

Ainakaan Ilga Europe ei vuoden 2018 Euroopan maiden vertailussaan (vertailu kohdistui vuoden 2017 tilanteeseen) rankannut Ruotsia ihan kärkisijoille. Länsinaapurimme sijoittui kymmenenneksi, ja se kiri meidän (Suomi oli sijalla 5) edelle hlbti-aiheisen lainsäädännön tilassa ainoastaan transsukupuolisten kohtelussa. Asenneilmapiiri toki Ruotsissa näyttää olevan Suomea sallivampi.

https://ranneliike.net/uutiset/14861/suomelle-euroopan-hlbti-maavertailussa-viides-sija-malta-edelleen-karjessa