Lätkäjätkä-Ville loi konkretian kiekkomaailman asenneilmapiiristä (juttukommentit)

toden totta. tuure sai biisillään tunteet pintaan äijilläkin. sinänsä hieno suoritus!

lätkä on aidosti aika äijämäinen laji. kovat taklaukset ja välillä nyrkkitappelut kuuluvat peliin. ainakin äijien mielestä. minusta väkivalta ei kuulu urheiluun, mutta se on jo eri keskustelu...

tuure saa olla juuri sellainen kun on. hänen ei tarvitse mitenkään muuttua! MUTTA valitettavasti hän ehkä putoaa siihen valitettavaan stereotypiaan neitihomosta. lätkä-äijien olisi varmasti ollut helpompi hyväksyä biisi jokun karhuhomon tai heteron esittämänä. neitihomot ovat lätkäympäristössä todella outo ilmestys. en sano, etteikö heitä siellä saisi olla ja heidät tulisi hyväksyä sellaisena kun ovat, mutta ulkoisesti lähempänä lätkä-äijiä olevat homot on helpommin hyväksyttäviä ja ehkä jopa samaistuttavia.

simon-leffan kommenteissa oli juttua esiintyjän heteromaisuudesta. mutta se nyt vain on ollut fakta jo miljoonia vuosia, että eläin hyväksyy helposti/helpommin itsensä kaltaisen eläimen. jos sulautuu joukkoon, on helpompi olla ja muiden hyväksyä. homonkaan ei tarvitse olla kaapissa, mutta homouden jatkuva esiintuominen ja korostaminen saattaa ärsyttää muita. neitimäiset homot ovat olleet ja ovat varmasti jatkossakin punainen vaate monelle äijälle.

vaikka asenteet ovat muuttuneet ja jatkavat muuttumista, olen varma että vielä satojen vuosien päästäkin miljardeille ihmisille maailma on edelleen varsin heteronormatiivinen ja mies/nainen-napainen. kuten paasikiven patsaassa lukee: tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

homon on helpompi olla, jos hän ei liiaksi pistä silmään. ja tämä päteen minkä tahansa poikkeavuuden suhteen. jos haluaa todella erottua ja saada paskaa päälleen, niin sitten pitää olla munaa. tuurella ilmeisesti on.
Kommentistasi tuli mieleeni voisikohan heteroiden tapauksessa yksi syy agressiivisiin kommentteihin olla, että naisellinen mies herättää ristiriitaisia tuntemuksia: naiselliset piirteet herättävä seksuaalista mielenkiintoa tai jopa halua mutta toisaalta tietoisuus että kyseessä on mies ja tästä viestivät piirteet yhdistyneenä kulttuurisiin tekijöihin aiheuttavat ristiriidan, jonka purkamisessa negatiivinen kommentointi auttaa(?).
Tuure Boelius on vasta junnu, tammikuulla täytti vasta 17v ja lisäksi lyhytkokoinen. Samanikäisissä jääkiekko-fetisistiasu-urheilun junnu-pelaajissa on monia olemukseltaan samanoloisia.

Ja tosiaankin on klisee se "neiti-homo", kun noissa useimmissa toki on kyse ei-homoista, eli trans/bi-suuntautuneista.

Ihan homosta voisi mennä täysin monikin jääkiekkoilija-junnu, nyt ja ennen
https://pbs.twimg.com/media/BEsHEcdCMAEa3DX.jpg
http://www.leijonat.fi/images/twn/FIN_RISTOLAINEN_RASMUS_UPLOAD.jpg

Kommenttia muokattu: 06.05.2018 klo 15:53
Ensimmäisessä kommentissa on muutama asia, jota on ehkä tarpeen vielä tarkentaa..
A) neitihomo saa tosiaan olla mitä on, ja jos sellainen haluaa laulaa luikauttaa kaupallisesti kappaleen homosutinasta jääkiekkoilijan kanssa, niin antaa palaa.
B) se, pitäisikö homo jääkiekkoilija neitihomosta jääköön spekulaation varaan. On näkynyt sellaistakin, että raksamiesten on ollut helppo olla räiskyvän homon työkaverina, koska he tietävät koko ajan, missä mennään, eikä mitään piilotella.
C) Ainakin omat kommenttini Simon-leffan suhteen ovat kyseenalaistamassa sen homokuvaa. Edustaako Simon keskivertoa homoa vai onko Simon vastaava identiteettiloukku kuin on vaikkapa leffojen neitihomot.
Joitakin perusheteroita ahdistaa joka tuutista tuleva "homoilu". Jääkiekon maailmassa he ovat kokeneet olevansa turvassa ja omiensa keskuudessa. Nyt tähänkin turvasatamaan on luikerrellut homot ja tämäkös saa reaktiot sellaisiksi mitä ne ovat olleet.
D) Ehkä näitä äijämäisten äijä äijien homokammoa on ruokkinut jääkiekon ja muiden joukkueurheilujen erotisoiminen homopornon aiheena, vastustus tulee kenties mielikuvasta pukukopit/munasuojat? Ehkä tämä sterotypia on luonut "konkretiaa" asenneilmapiiristä?

E) Leffojen homorooleissa on nähty lähes poikkeuksessa heteronäytteliöitä ilman että tätä on mitentään kritisoitu kohdeyleisönsä (?) taholta. On toki hyvä pitää mielessä että kyseessä on näytteleminen ja rooli, mutta kenties tuo Hollywood alfauros homona on myös homoille se mieluisampi samaistumiskohde, onhan nuo homonäytteliät aina nyt...niin homoja? Tai kuten Human taas jaksaa kitetyttää "ei-homoja" lainkaan? Homon tosiaan on helpompi olla "vähemmän homomainen" erityisesti myös omien keskuudessa.
Noista Humanin linkittämistä lätkäjunnuista tulee mieleen (1:vaatteet päällä, 2: ilmeisesti homojen ihannemiehillä ei edelleen ole paitaa päällä?) pikemminkin tomboy lesbot, jotka usein operoivat useimpia homoja vakuuttavammin miehisyyden steretypioilla.
Minusta tuo joukkueurheilun, pukukoppien ja urheiluvarusteiden erotisoimis-asia on hyvä huomio. Menisikö mekanismi jotenkin niin, että siellä-täällä esillä oleva kuvatunkaltainen urheiluaihepiirin esilläolo on synnyttänyt laajemminkin joidenkin "äijien" mieliin ajatuksen siitä, että homot näkevät pukukoppimaailman yksinomaan kuvatunkaltaisessa valossa - ja homot olisivat siksi tunkemassa niihin pukukoppeihin?
Keskustelua aiheeseen liittyen:

https://areena.yle.fi/1-4433101

Radio Suomi Lappeenranta:
SaiPassa rakennetaan tietoisesti hyväksyvää ilmapiiriä seksuaalivähemmistöjä kohtaan - "Kaikki toimintaan mukaan omana itsenään"
SMO: Jos miettii homovitsejä, johon liittyvät pukukoppi, saippua ja suihku niin tuo lienee päivänselvää? Toisaalta jos vitsien sisältöä ajattelee käytännön näkökulmasta, niin heteromies on melko helposti otettavissa takaapäin...?
Onkohan jo jossain päin maailmaa vallallaan kulttuuri, jossa homot, biseksuaalit ja heterot yrittävät iskeä kanssaihmisiään sukupuolisen suuntautumisensa mukaan vapaasti ja kaikki ottavat yritykset lähinnä imarteluna, vaikka kyseessä olisikin yhteensopimattomuustilanne...?
Hmmm... lähinnä nyt tulee mieleen hyvin harvinainen ns. "länsimainen kulttuuri" ja sekin ilmentymät kaupunkikeskittymissä. Kuvailemallasi tavalla toimii koko joukko osa hyvän itsetunnon omaavia ihmisiä.
Keskustelu jatkuu. Iltalehden jutussa Tamminen vastaa Boeliuksen kriittiseen huomioon Tammisen väitteeseen, ettei tämä olisi koskaan nähnyt pukukopissa yhtään homoseksuaalia ( http://www.iltalehti.fi/jaakiekko/201805082200928732_jk.shtml ).

Tamminen toteaa Iltalehdelle, että "niissä pukukopeissa, missä minä olen ollut, en ole törmännyt tähän". Hän kertoo 50 vuoden aikana nähneensä monta pukukoppia työskennellessään seitsemässä eri maassa ja kolmessa eri maanosassa. Tamminen myös toteaa, ettei asia ole hänelle ongelma.

Yhteen kysymykseen Tamminen ei kuitenkaan vastaa: mistä Tamminen ylipäätään tietää tai osaa päätellä sen, kuka on homo ja kuka ei? Mahdollisesti Tammiselle ei kyseistä kysymystä kukaan ole esittänyt?

Juhani Tamminen liittyi jääkiekon piirissä käytävään homokeskusteluun syksyllä 2014 eräässä ammattikorkeakoulun paneelikeskustelussa, jossa tämä totesi, ettei ole nähnyt jääkiekkopiireissä yhtään homoa ( http://ranneliike.net/teema/jaakiekkovaikuttaja-rinnasti-homot-pikku-hiirulaisiin?aid=11286 ). Aiheeseen liittyvä laajempi keskustelu oli käynnistynyt ranneliike.netin aiemmin julkaisemasta jääkiekkoilija Harri Tikkasen haastattelusta ( http://ranneliike.net/teema/kiekkotahti-harri-tikkanen-rikkoo-hiljaisuuden?aid=10369 ).
Ehkä Tamminen ei ole tavannut pukuhuoneessa yhtään homoa yksinkertaisesti siitä syystä, että niissä on niin monta kaappia (locker)? Ja miksi pitäisikään, eihän tuo yksityiskohta varmaan mitään valmennukseen tai peliin? Vai pitäisikö homopelaajia valmentaa eri lailla?

Miksi muuten tämä joukkue/jääkiekkoilioiden huomio ja hyväksyntä on homoille niin tärkeä? Onko taustalla jumppatuntien traumat, kun piti mennä suihkuun vaikka ei ollut hiki? Onhan tuo aikamoinen ylikoristuneen maskuliinisuuden kulttuuri, jota nyt ei aivan heti yhdistetyä homoseksuaalisuuteen vaikka sen eri alakulttuurit samaa korostavatkin.
En tiedä homoista (yleistetysti), mutta itselleni asia on tärkeä samasta syystä kuin kaikki muukin hlbtiq+ -vähemmistöihin liittyvä yhdenvertaisuus ja mahdollisuus olla oma itsensä.

Minä en yhdistä tai ole yhdistämättä jääkiekkoon liittyvää kulttuuria homoseksuaalisuuteen. Yhdistän sen yhtäläiseen mahdollisuuteen löytää paikkansa.
Yleistämättä tämä "lätkäjätkä" kuulostaa pikemminkin siltä, miten fetisismi on saatu paketoitua söpöksi idealismiksi. Eikä siinä nyt mitään pahaa, ovathan jääkiekkoilijat ja miesurheilijat ylipäätään merkittäviä mielipidevaikuttajia Suomessa. Tämä tosin kertoo ehkä enemmän kulttuurista jossa elämme.

En kyllä edelleen usko, että suuntautuminen vaikuttaa yhtenäisiin mahdollisuuksiin mitenkään, taidot pelaajana kyllä. Sukupuolella on väliä, uutisparodia Noin viikon studio teki aiheesta aika merkittävän jutun siinä missä Ranneliike näyttää keskittyneen lähinnä seksuaaliseen häirintään naisurheilussa. Urheilun ongelmat liittyvät enemmän sukupuolten tasa-arvoon kuin kenties hlbtiq+ -vähemmistöihin.
Seksuaalinen suuntautuneisuus sinänsä ei oletettavasti vaikuta mahdollisuuksiin - mutta valitettavasti ympäristön suhtautuminen seksuaaliseen suuntautuneisuuteen (ja siitä mutkan kautta mahdollisuus myös omiin kykyihin uskomiseen) näyttää vaikuttavan niihin mahdollisuuksiin.
Niin, mihin kaikkeen me homot kykenisimmekään, jos meidän ei tarvitsisi tulla kaapista ulos olympiavoittajina aktiiviuran jälkeen? Ottaen huomioon että on hyvännäköinen ja pantava, eikä mikään ämmäurheilu kuten vaikkapa taistoluistelu tosin luistelioilla on yleensä hyvät perseet. Tai kolmiloikka, joka näyttää niiku dorkalta pitkäkinttuisten touhulta. Tai siis pliis maratoonarit, liian sitkeää lihaa yök.... jne... (***)

"Lätkäjätkä" paljastaa myös tavallaan asenneilmapiirin, jolla homous tahdotaan myös esittää. Tuure ei laula Kuvisluokan jäbästä, tai käsityöluokan kundista, joka valitsi tyttöjen käsityöt puutöiden sijaan. Ja asetelma jääkiekkoilun äijäily vs. seksuaalivähemmistöt narratiivi toistaa vanhaa homot uhreina ja altavastaajina tarinaa, joka tietenkin on hyödyllinen vähemmistöjen julkisuuskuvan takia. Kovasti haetaan hyväksyntää itselle sellaisena kun on, mutta samalla yritetään olla mahdollisimman vähän sellaisia kuin on.

(***) Ja joo, homojen maailma näin karkeasti yleistyttettynä näyttäytyy minulle melko pinnallisena. Mut hei ainahan voi syyttää bi-trans-dragejä julkisuuskuvan vääristymästä!
Toisia suvaitaan enemmän kuin toisia, sisäistettyä homofobiaa.


Mutta kyllä tuo sinun "haluttavuus" määritelmä on aika merkittävä tässä kohdin kun aikaisemmin puhuttiin fetisismistä...vai oliko kenties hjuumoria?
Tuossa "haluttavuudessa" kieltämättä oli pieni tilanteeseen laskelmoitu vivahde.
  • 23 / 25
  • Ex-kaappihomo
  • 17.5.2018 11:27
smo: "Kansanedustaja Jaana Pelkonen kirjoittaa tuoreessa kirjoituksessaan, että seuraava askel tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tiellä on translain perinpohjainen uudistaminen"

Näin puolitoista vuotta ennen vaaleja kokoomus yrittää kalastella vihreiden vesillä. Huolestuttava kokoomuksen kannatuksen lasku pitää nyt korjaa populistisilla ulostuloilla, jolle ei löydy mitään perusteita.

Suomen translaki on varsin toimiva sellaisenaan. Muutokset, jota siihen halutaan ovat täysin järjettömiä kuten sterilisointipakon poistaminen.

Ne jotka haluavat ulkoisesti muuttaa sukupuoltaan (sisäisestihän sitä ei voi muutta), tulee hyväksyä ettei voi olla mies ja nainen samaan aikaan, ainakaan juridisessa mielessä.

Kotona saa toki leikkiä ihan mitä vaan, mutta joku järjestys pitää olla sen suhteen miten henkilö ymmärretään edes byrokraattisessa mielessä. Muuten meillä on täysi sekasotku edessä, missä mm. koko sosiaaliturvalaki pitää kirjoittaa uusiksi muutaman henkilön tähden.

Transaktivistit voisivat nyt ottaa järjen käteen tässä asiassa ja hyväksyä elämän realiteetit. Kaikkea ei voi saada ja olla samaan aikaan. Lopettakaa jo tämä monen sukupuolen hölynpöly ja hyväksykää itsenne sellaisena kun olette.





Harza: "Kommentistasi tuli mieleeni voisikohan heteroiden tapauksessa yksi syy agressiivisiin kommentteihin olla, että naisellinen mies herättää ristiriitaisia tuntemuksia: naiselliset piirteet herättävä seksuaalista mielenkiintoa tai jopa halua"

Fantasia, että heteromiehet oikeasti haluaisi olla miesten kansaa on tietenkin houkutteleva, mutta ei se nyt ihan noin mene.

"Homofobeja" lienee kahta sorttia.

Aggressiivisin muttei yleisin lienee kaappihomot. Olen elänyt sitä elämää ja tiedän, että vahva kieltoreaktio saa torjumaan homouden hyvin voimakkaasti, jopa fyysisellä väkivallalla. Tyypillistä on usein toistuva heterouden korostaminen homofobisella uhoamisella ja oletettujen homojen ajojahti.

Yleisempi ryhmä lienee tavalliset heterot, joita ajatus miesten välisestä seksistä vain puistattaa. Nämä miehet heittävät toki homoläppää välillä, mutta eivät välttämättä ole kovin jyrkän homokielteisiä eikä he korosta omaa maskuliinisuuttaan puhumalla homoista negatiiviseen sävyyn. Heitä ei vain kiinnosta eivätkä he ymmärrä miten mies voi olla kiinnostunut miehistä. Oma kokemukseni on, että kun kertoo heille olevansa homo, he ovat uteliaita ja ystävällisiä ja homoläpät jäävät sikseen. Usein ystävyys jopa paranee kun tämä tietty tabu häviää välistä.

Tätäkin elämää olen itse elänyt, mutta kääntäen niin, etten homomiehenä koskaan ole tajunnut mikä naisissa viehättää ja seksi naisen kanssa tuntuu ällöttävältä. Samalla lailla kun heitetään homoläppää, minäkin heitän naisläppää, mutta en minä naisia inhoa tai halua hakata aggressiivisen homofobin tavoin.

Nuoremmat homot eivät ehkä ymmärrä tätä asetelmaa koska eivät ole tarvinneet elää kaapissa kovin pitkään, jos ollenkaan. Heterot nähdään silloin helposti mustavalkoisesti vain homofobisina vihollisina, joiden pitäisi sopeutua homojen maailmaan.

Itse en pidä heteroita huonoina ihmisinä vaan heiltä puuttuu kokemus homoudesta, joka saa heidät ymmälleen ja joskus reagoiman torjuvasti.

Oma tarinansa on aggressiiviset homofobit, jotka sosiaaliset normit ovat ajaneet nurkkaan. Ei heitäkään tarvitse vihata vaan auttaa tulemaan toimeen itsensä kanssa. Ainakin itse olisin toivonut nuorempana, että joku olisi auttanut minut kaapista paljon aikaisemmin ja olisin voinut jättää heterokulissini taakse.
"Lopettakaa jo tämä monen sukupuolen hölynpöly ja hyväksykää itsenne sellaisena kun olette."

Voitko kenties ajatella kaapista ulostulosi jälkeen, että tässä muunsukupuolisten esittämässä "hölynpölyssä" on juurinkin kysymys siitä, että toinen on hyväksynyt itsensä muunsukupuolisena ja tuo sen ilmi?


Hienoa kun avasit kaappiuden ja homofobian yhteyden problematiikkaa, jaan tuo kokemuksen "umpiheteroiden" maailmankuvasta, homoläppää heitetään usein siinä missä muutakin läppää. Ääni muuttu kun asia tulee ilmi, myös heteromiehet osaavat olla poliittisesti korrekteja vähemmistöjä kohtaan, tätä ei aina seksuaalivähemmistöihin itse kuuluvat taida tai aina ymmärrä. Valitettavasti aika usein sisäistetty homofobia ja homonormatiivisuus kulkevat kivasti käsi kädessä. Homososiaalisuus on myös oma kuplansa, joka luo vastakkainasettelua niin vähemmistöjen välillä kuin suhteessa valtaväestöön tai vaikkapa uskontoihin.

Huomiosi nuorisosta olen hieman eri mieltä. Asenteet ovat muuttuneet ja homous ei ole samanlainen stigma tai kiusaamisen kohde kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Trendi on tosin yleistävä, mutta sukupolvena milleniaalit ovat avoimia, kavahtavat jämähtäneitämääritelmiä ja ovat seksipositiivisia. Oletettavasti internetin rajaton tiedonsaanti vaikuttanut asenteihin.
Ex-kaappihomo, steriliteettivaatimukseen liittyvä muutostarve koskettaa nimenomaan juridisen sukupuolen vahvistamista. Kyse on siitä, että henkilön (kokema) sukupuoli tunnustetaan. Kaikki eivät tarvitse lääketieteellistä hoitoa, ja steriliteettivaatimuksen poistaminen nimenomaan vähentänee tarpeettomia lääketieteellisiä toimenpiteitä.