Soitin Suomen Kuvanveistäjäliittoon. Tiedustelin heidän käsitystään siitä, millaisen hintalapun saisi julkiseen tilaan tehtävä patsas. Totesin, ettei minulla ole ToF-patsaasta annettavaksi minkäänlaisia faktoja, koska se on tällä hetkellä pelkkä idea.
Liiton edustaja kävi ystävällisesti ja asiantuntevasti kanssani läpi seikkoja, jotka määrittelevät lopullista hintalappua. Niitä ovat mm. käytettävät materiaalit, rakenteen monimutkaisuus, teoksen lopullinen koko ja tietenkin mahdollisen hankekilpailun voittajan oman työn ja taiteen hinta. Joidenkin teosten tekemiseen saattaa mennä jopa vuosia.
Kuvanveistäliiton edustaja kertoi hintalapun lähtevän muutamista kymppitonneista pienten teosten lähtöhintana. Hinta nousee helposti sataan tonniin ja voi olla jopa miljoona. Liiton edustaja toki kannusti, että rahoitus on pystytty järjestämään isoihinkin teoksiin.
Käytin esimerkkinä keskustelussamme Helsingin Narinkatorin Yrittäjäveistosta. Teoksen ytimen muodostaa musta kivipaasi. Sen tuottaminen oli helpohko juttu. Kuulin jostakin, että kiveä ympäröivän verkkomaisen alumiinirakenteen toteuttaminen oli hyvin vaikeaa. Verkon avaruusgeometria perustuu matemaatikko Roger Penrosen vuonna 1974 keksimään jaksottomaan kvasikristalliseen rakenteeseen, joka nykyisin tunnetaan nimellä Penrosen laatat.
http://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.fi/2015/04/yrittajaveistos.html
Yhdenkään toteutuneen julkisen taideteoksen hintalappua en pystynyt selvittämään. Ehkei sitä halutakaan kertoa, koska aina joku on sitä mieltä, että rahalle olisi jotain muuta paljon parempaa käyttöä. Kerron turisteille Helsingin Sibeliusmonumentin ja Temppeliaukon kirkon syntyvaiheiden rajuista riidoista, rahan käytöstä ja taiteellisista tyyleistä. Tällä hetkellähän molemmat kohteet ovat merkittävimpiä turistinähtävyyksiä Helsingissä.
Muistan jonkun kuvanveistäjän todenneen joskus isoista julkisista teoksista, että omakotitalon hinta sellaisen rinnalla on pieni.
Kommenttia muokattu: 08.09.2015 klo 19:11