Maaliskuun alussa 2017 voimaan tuleva eduskunnan päättämä, tasavallan presidentti Sauli Niinistön vahvistama laki -Tahdon - tasa-arvoinen avioliitto - kansalaisaloitteeseen perustuvana vahvistaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, ihmisoikeussopimuksen ja lisäpöytäkirjan kantaa samaa sukupuolta olevien parien oikeudesta avioliittoon ja heidän perhe-elämänsä kunnioittamiseen.
Tämä on eurooppalainen arvo ja oikeus. Myös suomalainen arvo ja oikeus. Yhä useampi oikeusjärjestelmä tunnustaa sen arvon loukkaamattomama ihmisoikeutena.
Sen mukaan, osoitettu halveksinta tai lain vastainen syrjintä tai uhkailu kohdistettuna samaa sukupuolta oleviin perheisiin on rikos.
Vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Aurinkokuninkaasta on jalostuttu yhä tasa-arvoisempaan ihmiskäsitykseen. Edistystä. Hyvä niin.
Miksi muuten te tietyt nimimerkit hyvin useasti toistatte tuota tiettyä hokemaa "1. maaliskuuta 2017, eduskunnan ja presidentti Niinistön vahvistama tasa-arvoinen avioliittolaki..." jne? Sisältö varmaan on kaikkien tiedossa mitä on tapahtunut, mutta ilmeisesti tarkoituksena on suggestoida uskomaan että näin tapahtuu väistämättä ja kaikissa skenaarioissa?
Uskon, että parisuhteiden rekisteröinti tulee mahdolliseksi myös Italiassa. Oikein toteutettuna se takaa tarpeellisen ja riittävän suojan ja oikeudet myös homoseksuaaleille.
Sen sijaan maa lienee erityisen tarkka, ettei asiaan sekoiteta avioliittoa ja ko. lakiin liittyviä muita asioita, italialainen perhekäsitys poikkeaa sen verran skandinaavisesta vastaavasta.
En mahda sille mitään, mutta siitä tulee mieleen keskustelijat, jotka siteeraavat Raamattua :)
"Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky..."
Katsoin muuten tuon Aamu-tv:n keskustelun. Sain vähän sellaisen vaikutelman, että hyvin ruskettunut ja hiuksensa asetellut, trendikkäästi pukeutunut Panu (?) oli tilanteessa hieman ylimielinen, "jukatteli" keskustelukumppaniaan, virnuili ja elekieli oli korostuneen itsevarma johon ei sisällön puolelta sitten tullutkaan katetta.
Jukka puolestaan jännitti selvästi mutta selvisivhyvin. Hänkään ei toisaalta kyennyt esittämään Panulle sellaisia ikäviä kysymyksiä, jotka olisivat pyyhkineet virneen vastapuolen kasvoilta. Se olisi ollut aika helppo tehtävä, joten harjoitusta kaivataan edelleen. Perusargumentaatio onnkunnossa mutta sitä ei ole ehditty elämäntehtävänä vuosia treenata kuten vastapuoli on tehnyt.
Setan Panu Mäenpäältä Aamu-TV:n haastattelutilanteessa oli harmittavasti kenties päässyt unohtumaan se, ettei Aito Avioliitto -poppoo ihan aina käy keskustelua kriittisen tarkastelun kestäviin tosiasioihin tukeutuvilla puheenvuoroilla. Näissä vuorosanojen vaihdoissa olisi varauduttava siihen, että puun takaa heitellään kaikenlaisia pseudotieteellisiin näkökulmiin tukeutuvia kommentteja, joita ei ole haluttu tyystin pilata tosiasioilla.
Tällaisessa tapauksessa “hömpsönpömpsön” on osuva, mutta ensi kertaa ajatellen Mäenpään olisi tosiaan hyvä lähestyä asiaa toisin. Ongelmaksi kyllä muodostuu tällaisten haastattelutilanteen asettama aikaraja; nimimerkin “tjas” ei kun Rahkosen viittaaman lähteen kriittiseen riittävän perinpohjaiseen käsittelyyn menee aikaa liiaksi.
Tieteelliseen tutkimukseen perustuva kommentointi on siitä mukavaa tässä aiheessa, että näyttö suuntaan ja toiseen on ohut, kiistanalainen ja poliittisesti vahvasti värittynyt.
Siksi on paljon mukavampi pysyä kiistattomissa tosiasioissa, kuten että moni sateenkaariperheen lapsi kaipaa puuttuvaa vanhempaansa eikä kykene ilmaisemaan kaipuutaan, jottei loukkaisi "vanhempiaan". Tämä tiedetään, koska monet ovat kertoneet tarinansa asuessaan näissä perheissä ja myös painostuksesta, jonka homoyhteisö on heille asettanut ja vaatinut, ettei näitä asioita ole soveliasta tuoda esille yhteisön ulkopuolella.
Toki Panun tieteellinen lähestymistapa asiaan voisi olla jällkeen kiistää, että tällaisia tapauksia ei ole ainakaan yhtään enempää kuin mitä heterosuhteissa avioeroissa tai muissa tilanteissa vanhempanasa menettäneitä tapauksia. Mutta hän joutuisi silloin myös tunnustamaan, että tapauksia on ja se syy on, että toinen vanhempi puuttuu. Asia, jota avioliittolaillanne normalisoidaan.
Onhan näitä. Eiköhän näihin päästä syvällisemmin käsiksi myöhemmin. Sanoisin että aito avioliiton argumenteilla spn-avioliiton lopulta aika traagisista seurauksista saadaan kyllä muotoiltua kansalle ymmärrettävään muotoon. Riittääkö se enää lakia kumoamaan, kun ihmisille on saatu propagoitua tietty mielipide ensin ja tiedetään, että mielipiteen vaihtaminen on vaikeaa kaikille.
Kelataanpa nauha taas kerran pikakelauksella alkuun: Avioliittolain uudistus Suomessa ei katkaise tai muuta yhdenkään lapsen suhdetta biologiseen vanhempaansa.
Sinänsä on tietysti ihan aiheellista tarkastella lapsen asemaa esimerkiksi perheen hajoamisen yhteydessä. Mutta se siis liittyy samaa sukupuolta olevien vanhempien vanhemmoimiin perheisiin tasan yhtä paljon kuin “vastakkaista” sukupuolta olevien vanhempien vanhemmoimiin perheisiin.
Olemassa olevien perhesuhteiden katkeaminen aiheuttaa varmasti (oletettavasti yleensä kielteisiä) jälkiä tarinoihin. Sen sijaan ei ole olemassa mitään synnynnäistä sellaisen “toisen puuttuvan vanhemman kaipuuta”, joka kohdistuisi henkilöön, joka ei koskaan ole elämässä ollut läsnä. Ympäristön asenteet voivat toki saada aikaan hämmennyksen lapsen mieleen ( kuten tässä esitelty tapaus: http://www.youtube.com/watch?v=fLDP8tdeqpY ). Siksi vastuulliset vanhemmat selvittävät lapsen kulloiseenkin kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla perheiden monimuotoisuuden olemassaoloa. Ja koska etenkin perheiden monimuotoisuutta vastustavissa vanhemmissa on vähemmän vastuullisia vanhempia, niin on tärkeää, että esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa perheiden monimuotoisuus otetaan esille.
Hlbti-yhdenvertaisuuden vastustajat ovat keksineet eräänlaisen ikiliikkujan: itseään vahvistavan noidankehän, jossa asiat saisivat olla vain tietyllä tavoin, eikä saisi esittäää asioiden voivan olla hyvin kuin juuri siten, ettei mikään vain voisi ilmaista asioiden olemiseen hyvin muullakin tavoin kuin sillä tietyllä tavoin. Esimerkki: kouluopetuksessa ei saisi kertoa perheiden monimuotoisuudesta, ettei perheiden monimuotoisuus tule hyväksyttävämmäksi. Jos monimuotoisissa perheissä olevat voivat tuntea olevansa yhdenvertaisessa asemassa, tulisivat tällaiseen perhemalliin sopivat ehkä todennäköisemmin perustaneeksi perheen, joka onkin erinomainen ympäristö lapsien kasvaa - ja siitä kertomisen myötä yleinen hyväksyttävyys pelottavasti lisääntyisi.
***
Kyllä Italiassakin kuljetaan kovaa vauhtia kohti samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta. Aikansa se kestää, toki.
Sinänsä tuo ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu oli merkittävä - ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen allekirjoittaneiden maiden osalta sitä voi pitää ennakkopäätöksenäkin.
Avioliittolain uudistus tekee erossa toisesta biologisesta vanhemmastaan lapsen normaalitilan, joka on yhdenvertainen sen kanssa, että tämä eläisi biologisen vanhempansa kanssa.
Tätä sopii hyvin kelata vaikka edestakaisin.
Tilanteen voi hyvin rinnastaa myös siihen, että lapsen biologiset vanhemmat ovat eronneet ja lapsi elää uusperheessä. Se on toki hyväksyttävää ja normaalia, muttei se ole enää yhtä hyvä tilanne lapselle tai lapsen etu. Asia, jonka osoittavat kutakuinkin kaikki asiasta tehdyt tutkimukset.
Avioliittolain muutos "yhdenvertaistaa" biologisen ja juridisen vanhemmuuden, vaikkei se ole lapsen etu. Ehkä on liioteltua sanoa, että avioliittolaki suoranaisesti riistää lapselta oikeuden isään ja äitiin, kun se tosiasiallisesti pikemminkin normalisoi näiden kahden eriarvoisen vanhemmuuden muodon yhdenvertaisuuden.
Näitä edellä mainittuja tapauksia kuten Jani Toivola kuitenkin on ja niiden määrä tullee normalisoinnin myötä lisääntymään, joka ei ole hyvä asia. Kuten avioerokaan, vaikka uusperheiden tukemiseksi tehtäisiin mittaviakin tukitoimia.
Olkoon tämä nyt esimerkkinä yksinapaisen yhdenvertaisuuden tavoittelun vaikutuksista kokonaisuuteen. Vanhemmuuden eri muotojen oikeudellinen yhdenvertaistaminen väheksyy ja alentaa parasta, biologiaan perustuvaa vanhemmuutta, ja ylentää heikompaa, vain juridiseen siteeseen perustuvaa vanhemmuutta.
Vai niin. Juridisesti lapsen asema ei kuitenkaan avioliittolain uudistuksen myötä muutu.
Lapsen aseman yhdenvertaistumisen pitäisi joka tapauksessa kai olla myönteinen asia. On esimerkiksi hyvä, että adoptiolapsen asema perheessä on yhtäläinen biologisten lapsien kanssa.
Ei lapsi kysele vanhemmiltaan, ovatko nämä "biologisia" vai "juridisia". He ovat lapsen vanhempia, ja lapsen sekä perheiden edun mukaista on, että yhteiskunta ei heitä kapuloita rattaisiin sen perusteella, mikä perheen modostumistapa on kulloinkin ollut.
Monenlaisia perheitä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Tärkeintä on, että perheitä kohdellaan yhteiskunnan ja yhtisön silmissä tasaveroisina eikä yhdellekään lapselle osoiteta, että sinun vanhempasi muuten eivät täytäkään asettamiamme ideaaliperheen kriteerejä, ja siksi teidän perhtettänne myös kutsutaan vallan eri nimellä kun naapurin Millan perhettä.
-
"Avioliittolain muutos "yhdenvertaistaa" biologisen ja juridisen vanhemmuuden, vaikkei se ole lapsen etu."
-
Muttei kuitenkään käytännössä riistä ketään lasta biologiselta vanhemmaltaan? Adoptiolapset ovat joka tapauksessa siinä tilanteessa, että yhteys biologiseen vanhempiin on katkennut. Ainoa käytäntö, joka synnyttää näitä katkeamisia tarkoituksellisesti eikä olosuhteiden pakosta on kohdun vuokraus. Mutta kohdun vuokraus tekee saman myös heteroparin kohdalla. Ei tämä ole spn avioliittoon sellaisenaan kuuluva asia. Kohdun vuokraus voidaan minun puolestani ihan hyvin kieltää, jos saadaan näyttö, että se on syntyvälle lapselle haitallista.
Ja jos lapsi on menettänyt biologisen vanhemman niin miksei silloin juridinen vanhempi olisi käytännössä hyvä tunnustaa oikeaksi ja todelliseksi vanhemmaksi eikä miksikään "kakkosvaihtoehdoksi". Tämä vain tukisi juridisen vanhemman edellytyksiä hoitaa tehtäväänsä.
-
Avioero ei ole hyvä asia
-
Jos perheessä on alkoholisoitunut tai/ja väkivaltainen vanhempi niin avioeron jälkeen perheen tilanne voi olla parempi. Samoin voi olla jos jostain systä vanhempien välit viilenevät pysyvästi ja avioliitto käytännössä kuolee. Seuraava voi kuitenkin olla totta
(*) Avioero perheellä voi eheään perheeseen verrattuna mennä huonommin.
Tällainen tulos todistaa kuitenkin vain sen että "Jos vanhemmat olisivat olleet parempia ihmisiä /ei-alkoholisteja/ymv. perheellä menisi paremmin". Sen sijaan väite "Jos perhe ei olisi päätynyt avioeroon heillä menisi paremmin" ei saa suoraa tukea faktasta (*). Korrelaatio ei ole sama kuin kausaatio. Toisin sanoen avioero korreloi pienemmän onnellisuuden kanssa mutta usein siksi että kummallakin on yhteinen syy esim. alkoholismi tmv.
Mikäli normaaliuteen tässä nyt tähdätään, niin perhe, jossa lapsi voi hyvin on normaalia riippumatta vanhemmuuden sukupuolesta tai biologiasta. Ja perhe, jossa lapsen kasvu- ja kehitysedellytykset vaarantuvat on epänormaalia ja vastoin lapsen etua.
Nimim. "tjas" havainnoi lasta kuin 400 g jauhelihapakettia marketin kylmähyllyssä ja unohtaa samalla yksilön ja persoonallisuuden. Lapsi ei ole kilotavaraa "tjas"!
Tärkeää on huomioida, kuten nimim. "smo" toi esille, lapsen kasvun tukemisessa vaikuttavat muut tekijät: perheen sosiaalinen yhteisö, päivähoito, varhaiskasvatus, peruskoulu jne. jotka myös tukevat lapsen kehitystä aikuisuuteen.
Maaliskuun alussa 2017 voimaan tuleva eduskunnan päättämä, tasavallan presidentti Sauli Niinistön vahvistama laki -Tahdon - tasa-arvoinen avioliitto - kansalaisaloitteeseen perustuvana vahvistaa sateenkaariperheiden kasvatustyötä ja kasvuympäristön asenteita perheiden todellisuuden, moninaisuuden ja erilaisuuden huomioon ottamiseksi.
Ja tästä Ylen aamuteeveestä vielä sen verran, että melkoisen kulunutta levyä tämä AitoAviohelvetin puhekone siellä pyöritti. Melkein muisti lähes kaikki mantrat, jotka oli mieleensä takonut, mutta mitään muuta ei suustaan saanut ulos.
"Vai niin. Juridisesti lapsen asema ei kuitenkaan avioliittolain uudistuksen myötä muutu.
Lapsen aseman yhdenvertaistumisen pitäisi joka tapauksessa kai olla myönteinen asia. On esimerkiksi hyvä, että adoptiolapsen asema perheessä on yhtäläinen biologisten lapsien kanssa."
Juridisesti lapsen asema muuttuu sillä tavalla, että hänen oikeutensa olla biologisten vanhempiensa hoidettavana heikkenee, koska hänen biologisten vanhempansa asema yhdenvertaistuu käytännössä kenen tahansa ulkopuolisen ihmisen kanssa siinä, millaiseksi vanhemmaksi tämä katsotaan suhteessa biologiseen vanhempaan. Vaikea lause.
Tämän biologisen sidoksen yhdenvertaistuminen naapurin Pertin kanssa samalle vanhemmuuden tasolle on toki tietyissä tilanteissa hyvä asia. Se on sitä silloin, kun biologinen sidos on katkaistu ja naapurin Perttiä tarvitaan vanhempana, jolloin Perttiä ja lasta tulisi tukea. Mutta sidoksen katkeaminen on jo itsessään on lapsen kannalta huono ja ei-toivottava asia, eikä lain ohjaava vaikutus saisi siihen kannustaa, samasta syystä.
---
"Ei lapsi kysele vanhemmiltaan, ovatko nämä "biologisia" vai "juridisia". He ovat lapsen vanhempia, ja lapsen sekä perheiden edun mukaista on, että yhteiskunta ei heitä kapuloita rattaisiin sen perusteella, mikä perheen modostumistapa on kulloinkin ollut.
Lapsi todellakin on kiinnostunut juuristaan. Tämän vuoksi myös keinohed./adoptiolapsille on lakiin kirjattu oikeus saada tätä tietoa biologisista vanhemmistaan, mahdollisuuksien rajoissa.
Mitä perheen etuun tulee, näkökulmasi on hiukan kapea. Tietenkään tällaisen syntyneen sateenkaariperheen tai muun vastaavan kannalta ei ole mukavaa, että yhteiskunta heittää kapuloita rattaisiin ja vaikeuttaa sen elämää. Yhteiskunnan tasolla taas joudutaan miettimään, kannattaako laein ohjata tällaisten olosuhteiden syntymiseen.
Esimerkiksi yh-perheiden määrän kasvu ei ole yhteiskunnan kannalta suotuisaa, mutta silti heitä tulee tule jos niin käy. Ikävä kyllä, keinot ehkäistä tällaista ovat mallia keppi, jotta jokainen ymmärtäisi välttää tilanteen syntyä mahdollisimman paljon.
Kun lain lisäksi yhteiskuntaa kokonaisuudessaan hyödyttäviä perhepoliittisia toimia on kovin vaikea käynnistää, niistä vähäisistä arvovalinnoista perheisiin liittyen olisi laissa ehdottomasti pidettävä kiinni. Ei kukaan aja 8-kymppiä, jos nopeusrajoitusta ei ole vaikka kuinka valistettaisiin vauhdin vaaroista. Sama koskee nyt perheitä. Vauhti on niin kova ajaa omia oikeuksia haitalliseen suuntaan, vaikka kuinka puhuttaisiin perheiden, nimenomaan ydinperheen tukemisen tarpeellisuudesta.
"Mitä se sinulta on pois, jos joku haluaa ajaa kahtasataa ja sinä kahdeksaakymppiä".
Ei, ei hänen oikeutensa olla biologisten vanhempiensa hoidettavana muutu mihinkään. Avioliittolain uudistus ei vaikuta tähän, koska avioliittolaki ei määrittele tällaista asiaa.
Tuo analogian etsiminen nopeusrajoituksesta ei nyt mennyt ihan nappiin.
***
Yhdysvalloissa muuten teinien seksi ja raskaudet vähentyivät voimakkaasti, tietää Hesari kertoa ( http://www.hs.fi/ulkomaat/a1437542448272 ). Ajallinen yhteys löytyy ns. perharvojen "liberalisoitumiseen" ja siihen, ettei seksuaalisuus ole enää samalla tavoin tabu kuin aiemmin. Seksuaalivalistuksen antaminenkin on nykyään entistä laajemmin mahdollista.
"Esimerkiksi yh-perheiden määrän kasvu ei ole yhteiskunnan kannalta suotuisaa, mutta silti heitä tulee tule jos niin käy. Ikävä kyllä, keinot ehkäistä tällaista ovat mallia keppi, jotta jokainen ymmärtäisi välttää tilanteen syntyä mahdollisimman paljon."
No niin, taas nimim. "tjas". Nyt minä sanon, että hömpsön pömpsön. Sekoitat asioita taas yhteen AitoAviohelvetti-poppoon tapaan.
Ei avioliittoon tarvitse mitään luomaasi asenteellisuutta liittää. Aluksi keskustelet lapsen edusta. Sitten lapselle tarjotaan sittenkin keppiä.
Tärkeintä on, että avioliittofantasiasi ei hajoa - viis lapsen hyvinvoinnista.
Eikös se Takkula sieltä AitoAviohelvetistä just eronnu? Käypä sille paasaamassa.
No mutta pitäähän nyt vastustaa homoavioliittoja, etteivät heterot eroa avioliitoistaan... ( http://www.youtube.com/watch?v=6jrngYNGNeE ). Varmasti homojen syy on kaikki tällainen!
Mielenosoituksia parisuhdelain puolesta yli 80 Italian kaupungissa
Italian senaatti käsittelee ensimmäisen kerran parisuhdelakia (unioni civili) 28. tammikuuta eli ensi viikon torstaina. Parisuhdelakialoite on odottanut valmiina jo jonkin aikaa, vaikka pääministeri Matteo Renzi (demokraattipuolue PD) on sitä kiirehtinyt, sillä hallituskumppaneista kristillistä suuntaa edustavat ja jotkut Renzin oman puolueen edustajat vastustavat lakialoitteeseen sisältyvää perheen sisäistä adoptiomahdollisuutta. Italian oikeusministeri on vaatinut noudattamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä ja säätämään parisuhdelain.
Mielenosoituksia huomenna lauantaina 23.1. parisuhdelain puolesta
Sateenkaarijärjestöt Arcigay, ArciLesbica, Agedo, Famiglie Arcobaleno ja Mit toimivat aloitteentekijöinä ja mukaan on saatu parisataa muuta järjestöä ja suuri määrä yksityishenkilöitä. Mielenosoituksia parisuhdelain puolesta (”Italia, herää, nyt on aika!”) järjestetään yli 80 kaupungissa. Mielenilmauksia on myös Italian lähetystöjen edustalla Berliinissä, Münchenissä, Frankfurtissa, Kööpenhaminassa, Lontoossa ja Irlannin Limerickissä.
Tällä sivulla on luettelo kaupungeista, joissa mielenosoituksia järjestetään, manifesti Italian hallitukselle ja parlamentille sekä luettelo mielenilmauksia tukevista järjestöistä: http://www.arcigay.it/svegliatitalia/
Jos oikein ymmärsin, sateenkaarijärjestöt myös päivystävät ja järjestävät erityyppistä toimintaa senaatin ulkopuolella Roomassa 28.-30.1. parisuhdelakia käsiteltäessä.
---
Fundikset raivona
Kuten arvata saattaa, katolinen kirkko vastustaa parisuhdelakia kaikin mahdollisin keinoin ja kerää parhaillaan kiihkokatolisia suureen mielenosoitukseen homojen ja lesbojen oikeuksia vastaan.
