Ymmärrän kyllä sateenkaaren symbolisen merkityksen homoliikkeen logona. Jos oma henkilökohtainen mielipide sallitaan, on tavattoman surullista että niin kaunis luonnonilmiö on saatu valjastettua palvelemaan näin kahtiajakavaa ja omasta mielestäni vastenmielistä propagandaa.
Mitä tuohon perheiden ansaitsemaan tukeen tulee, niin olen samaa mieltä siitä että kaikki perheet ansaitsevat tukea. Lasten vuoksi, biologisesti omia lapsia tuottamaan kykeneviä, lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin kannalta optimaalista perhemallia kuitenkin tulisi tukea enemmän kuin muita.
Jollemme me olisi viimeiset noin 35 vuotta tukeneet perheiden monimuotoisuutta vaan keskittäneet resurssimme ydinperheiden tukemiseen, ero niiden ja muiden perhemuotojen lasten hyvinvoinnin välillä olisi varmasti merkittävämpi kuin mitä se on nyt. Tämän tietynlaisen, vähemmistöihin ja perhekriiseihin keskittyneen perhepolitiikan seurauksena, me olemme synnyttäneet suurimman määrännpahoinvoivia ja syrjäytyneitä nuoria sisältävän sukupolven sitten sotien.
Nämä pahoinvoivat nuoret nousevat esille sieltä enemmistöstä, pahoinvoivista ydinperheistä, joista ei kukaan ei ole ollut jostain syystä kiinnostunut. Ja tämä ongelma näyttää vain kertautuvan siihen saakka, kunnes kansa ymmärtää jälleen mikä perhe on. Ja tällaisena hypetyksen aikakautena on hämmentävää, että siihen tarvitaan tällaisia "lippuja".
Syystä tai toisesta (ehkä kuitenkin ihan ymmärrettävistä syistä) siellä, missä perheiden moninaisuuteen on kiinnitetty myönteistä huomiota, näyttää koko yhteiskunta voivan paremmin; se pystyy kohtaamaan erilaisia ongelmia hallitummin.
Tähän tietysti "tjas" nokkelana ottaa yksittäisiä esimerkkejä vaikkapa nyt länsinaapurin kansankodista ja hautaa ison kuvan näiden alle.
Optimaalinen perhemalli kuitenkin on se, mikä huolehtii lapsensa aikuisiksi.
" --- Nämä pahoinvoivat nuoret nousevat esille sieltä enemmistöstä, pahoinvoivista ydinperheistä, joista ei kukaan ei ole ollut jostain syystä kiinnostunut. Ja tämä ongelma näyttää vain kertautuvan siihen saakka, kunnes kansa ymmärtää jälleen mikä perhe on."
Kappas vaan, viimeinkin olet ymmärtänyt että meuhkaat väärällä palstalla.
En vaan lakkaa ihmettelemästä sitä, millainen maailmankuva tarvitaan, jos näkee ratkaisukeinoksi ongelmiin muiden eriarvoistamisen ja painamisen alaspäin.
Sitä, "smo", sanotaan priorisoinniksi. Tiedän, että se on Disney-maailmassa eläville vaikea asia, etenkin kun ei ymmärrä perusteluita ja sattuu pahimmoilleen perustaneen oman maailmankuvansa sille, että tasapäistämällä kaikki pelastuu.
Ymmärrän kyllä priorisoinnin noin yleisellä tasolla. Erilaisia lapsiperheitä eriarvoistamalla ei kuitenkaan saavuteta ainakaan myönteisiä tuloksia.
Moninaisten perhemuotojen täysimittaisessa hyväksymisessä ei ole kyse sellaisista tarvittavien resurssimäärien lisäyksestä, että asialla olisi mitään merkitystä minkään suhteen. Käytännössä ilman rahaa saavutettava parannus asioihin on hyödyksi. Perheiden moninaisuus on siksi toisekseen jo täyttä todellisuutta. Julkinen täysimittainen tunnustus vain uupuu.
Arvelen, että suurin vaikutus tällaisella ajatuksella yhden ylentämisestä ja muiden polkemisesta on siihen, että itsensä vanhemmuudessaan riittämättömäksi tuntevat kokisivat saavansa jotain erityistä arvostusta. Muita päähän potkimalla omat ongelmat tuntuvat ehkä vähäisemmiltä.
Mutta sellainen ei ole oikea tapa hoitaa kestävästi asiaa.
Epäilen, että esimerkiksi nimimerkin "tjas" kohdalla ns. asia-argumentit ovat lähinnä oljenkorsina ja keppihevosena. Todellista syytä pidetään "vakan alla".
"En vaan lakkaa ihmettelemästä sitä, millainen maailmankuva tarvitaan, jos näkee ratkaisukeinoksi ongelmiin muiden eriarvoistamisen ja painamisen alaspäin."
Eivätkös natsit käyttäneet juuri tuota ratkaisumallia Saksassa 30-luvulla? Ongelmat kasattiin juutalaisten ja muiden ei-arjalaisten niskoille ja sitten hoideltiin nuo ryhmät "lopullisesti", ja ongelma ratkaistu.
Apua, käytin natsikortin :(
Lipun käyttöohje: tiukkaa viinaa niin kauan, että nuo ihmishahmot seisovat suorassa ja teksti lakkaa aaltoilemassa. Hankesuunnittelija lienee jo jotain tajunnanmuuntajaa nauttinut joko päihteen tai vaikkapa jyrkän uskonnollisen fundamentalismin muodossa. (Jälkimmäisen vaikutuksen alaisena saa muuten autoilla.)
Edit: väestön kutistumisesta kärsivän Venäjän olisi kyllä kannattanut hienosäätää tuota lasten sukupuolijakaumaa. Jos tyttöjä on puolet poikien määrästä (tytöthän eivät voi käyttää housuja tai lyhyttä tukkaa, koska se hassu kaupunginvaltuutettu saisi kohtauksen epäperinteisestä toiminnassa), se ei varsinaisesti helpota kansakunnan kasvattamista. Tietysti kansakuntaa voi laajentaa perinteisellä tavalla eli siirtämällä rajoja naapurin tontille, mutta kun sitä aikansa tekee, koko systeemi on vaarassa levitä käsiin kuin Jeltsin-vainaan alkoholinkäyttö.
"Moninaisten perhemuotojen täysimittaisessa hyväksymisessä ei ole kyse sellaisista tarvittavien resurssimäärien lisäyksestä, että asialla olisi mitään merkitystä minkään suhteen."
Osaatko sinä "smo" sanoa, kuinka paljon epäonnistunut perhepolitiikka Suomessa maksaa 1) tänään, ja 2) seuraavan 40 vuoden aikana.
En jaksa alkaa etsimään konkreettisia lukuja, riittää kun se on jotakin muuta kuin jotain, jolla ei ole mitään merkitystä.
Toki tämän hahmottamiseksi täytyisi ensin tiedostaa, mitkä asiat näitä kustannuksia ovat aiheuttaneet. Sen jälkeen pitäisi vielä ymmärtää, että itse kannattamansa ideaali vain lisää niitä kustannuksia. Eli käytännössä tekemätön paikka, tässä seurassa.
Käytännössä kaikki muu yhdenvertaisuushöpinä oli pelkkää puppua. Esimerkiksi progressiivinen verotus on kaikilla tasoilla laskenut työnteon arvostusta ja moraalia, ja viimeinen niitti asialle on kaiken muunkin yhdenvertaistava turvaverkko, jonka vuoksi ei kannata enää edes lähteä töihin. Ehkä tämä olisi tässä seurassa havainnollisempi esimerkki kuin edellinen.
Toki se tunnustus ja (sosiaali)tuki yksilöä lämmittää, yhteiskunnan etu taas on hieman toinen asia.
Voivoi. Tulee tunne että helpompi olisi käydä tällaista asiaa läpi oman 5-vuotiaan kanssa.
Avioliiton myötä sateenkaariperheiden saama täysimitainen tunnustus ei ole epäonnistunutta perhepolitiikkaa, vaan mitä onnistuneinta perhepolitiikkaa. Ja eduksi yhteiskunnalle.
Entä kenelleköhän sinä "tjas" nyt paasaat verotuksen progressiosta? Ainakin minä kannatan progression pienentämistä.
Tukien suhteen: miten se liittyy sateenkaariperheiden saamaan tunnustukseen?
Kyllä sinä Tjas osaat löytää näitä tukea vihallesi milloin lapsien oikeuksista ja milloin kansantaloudesta. Oikea syy lienee siinä, että inhoat ajatusta samaa sukupuolta olevien fyysisestä läheisyydestä. Pidät tälläistä parisuhde kauhistuksena , mutta vain koska se tuntuu väärältä. Syitä tähän en osaa arvailla, mutta näet hirveästi vaivaa osoittaaksesi tunteidesi oikeamielisyyden. En usko että pystyt näkemään kauneutta rakkaudessa jos se on kahden miehen tai kahden naisen välillä. Näet vain punaista ja tunnet vihaa. Väitätkö ettei asia ole näin? Tunnetko todella olevasi hyvä ihminen?
Markuksen evankeliumissa (Mark 6:3, n. vuodelta 70 jaa) mainitaan nimeltä äiti Maria sekä veljet Jaakob, Joosef, Juudas ja Simon ja mainitaan sisaret, mutta heitä ei nimetä
Markuksen evankeliumi ei tunne Joosefia lainkaan.
Matteus ja Luukas mainitsevat Joosefin ohimennen, mutta sukuluettelot niissä ovat keskenään ristiriitaisia (Matt.1:1–17 vrt. Luuk.3:23–38). Toki raamattu harrastaa monessa muussakin asiassa vähintään kahta, keskenään ristiriitaisen erilaista kertomusversiota, joten tuo mennee analogisesti yhteen sen kanssa.
Satukirja raamattu ei kerro mitään puuseppä profeetta jessen seksuaalisesta suuntautumisesta, identiteetistä, joten sitä kuvaa sateenkaari hyvin tuossa True jesus Family:ssä : )
"Avioliiton myötä sateenkaariperheiden saama täysimitainen tunnustus ei ole epäonnistunutta perhepolitiikkaa, vaan mitä onnistuneinta perhepolitiikkaa. Ja eduksi yhteiskunnalle."
Sinulle on muistaakseni esitelty joko 4 tai 5 kertaa se mekanismi, jolla liberalisoituvat perhearvot ovat vahingoittaneet koko yhteiskuntaa. Myös luvut sekä lasten ja nuorten tilanteesta, että niiden yhteys stabiileimman perhemuodon kehityksen välillä on käyty jo läpi.
Yhtä pätevästi sinä voit esimerkiksi väittää, että yksinhuoltajien määrän kasvu on ollut mitä parhainta perhepolitiikkaa, ja eduksi yhteiskunnalle. Perusteluna vain se, että naisten oikeudet ovat parantuneet, joka on hyvä asia.
Ja tämä edellä mainittukin on parempi asia, kuin homoliitot. Ne koskettavat huomattavasti suurempaa kansanosaa, ja ongelmien välttämiseksi riittää kehittää naisten ja miesten välisiä suhteita. Homojen suhteiden kehittämisestä ei ole käytännön tasollakaan mitään muuta hyötyä kuin homojen oikeuksien näennäinen kehitys, ja sen vastapainona kokonaisuus ottaa valtavan enemmistön heterolapsiperheitä osalta monta askelta taaksepäin.
Jos tuo Venäjän lippu kuvaa nimenomaan seksuaalisuutta, niin aika kamalalta näyttä seksuaalisuuden lippu missä on aikuisia ja alaikäisiltä vaikuttavia lapsia ... eli suoraansanoen tuo venäläisten seksuaalisuus-lippu vaikuttaa pedofiili-lapsiinsekaantujien seksuaalisuus-lipulta.
Toki raamattuhan on täynnänsä, siellä hyväksyttyä insestiä, seksiä ja lisääntymistäkin lasten kanssa ja sisarusten kesken.
Kummallista, miten Venäjällä ja uskonnollis-konservatiivisissa piireissä yleensäkin peltään sitä, että me ihmiset olemme erilaisia ja tykkäämme eri asioista.
Jos meidän olisi tarkoitus olla kaikkien samanlaisia, lisääntyisimme silloin varmastikin suvuttomasti jakautumalla, kuroutumalla tai partenogeneettisesti ja meillä olisi sama perimä, jotta olisimme samanlaisia.
Suvullisen lisääntymisen tarkoitus on nimenomaan lisätä moninaisuutta.
Sinulle "tjas" on ihan yhtä monta kertaa todettu, että mitään esittelemäsi kaltaista yhteyttä sateenkaariperheiden hyväksynnän lisääntymisellä ja yhteiskunnallisilla ongelmilla ei ole. Sinulle on taivutettu rautalangasta asiaa selittäviä malleja.
Väite moisen syy-seuraus-suhteen olemassaolosta on huuhaata ja käyttämäsi epämääräinen käsite "liberalisoituvat perhearvot" hölynpölyä. Olet takertunut muutamiin sellaisiin selvityksiin, joissa käytetty vertailupohja on vähintäänkin natisevainen.
Jos olet huolissasi yksinhuoltajien määrän kasvusta, niin miksi et kampanjoi yksihuoltajien pakkoavioliittojen puolesta?
Eiköhän tämä savikiekko ole nyt käännetty ympäri kyllin monta kertaa?
Kun väittelette "tjas"in kanssa muistakaa että tämä oikeasti uskoo satukirja raamattuun puhuvine käärmeineen ja neitseellisine sikiämisineen eli kaikki palikat ei ole hänellä kohdillaan.
"Yhtä pätevästi sinä voit esimerkiksi väittää, että yksinhuoltajien määrän kasvu on ollut mitä parhainta perhepolitiikkaa, ja eduksi yhteiskunnalle. Perusteluna vain se, että naisten oikeudet ovat parantuneet, joka on hyvä asia."
Toistan tämän.
Oletko, "smo", edellä esitetystä samaa mieltä? Onko yksinhuoltajien määrän kasvu ollut hyvä asia, vaikka se on seurausta yksiselitteisesti naisten aseman paranemisesta?
Äläkä kiitos vastaa sitten, että homoliitoilla ja yksinhuoltajilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kuten normaalisti tässä älyllisessä dissonanssissasi pakenet tosiasioita.
Nimim. kirkkoon kuulumaton ja älyllisesti riittävällä tasolla, kiitos kysymästä.
Jos yksinhuoltajien määrän lisääminen olisi perhepolitiikan tavoite, se ei tietenkään olisi hyvää perhepolitiikkaa.
Samalla voidaan miettiä sitä, onko naisen käyminen työssä kodin ulkopuolella hyvää perhepolitiikkaa vai ei. Se liittyy aika tavalla naisen itsenäiseen asemaan ja aseman paranemiseen. Jos tällaista kehitystä ei olisi ollut, olisiko kokonaisuus nykyistä parempi vai huonompi? Pystyttäisiinkö ilman tuota kehitystä elättämään ja kouluttamaan samat lapset kuin nyt?
Mihin maailmanaikaan "tjas" ajattelit pysäyttää kellot saavuttaaksesi perhepoliittisen ihanteesi?
PS. Saanko muuten "tjas" vielä kysyä, että oletko uskonnoton vai edustatko ehkä jotain ulkokirkollista herätysliikettä?
Olen täysin uskonnoton. En usko jumaliin, mutta osallistun kyllä mielelläni kirkossa tapahtuviin juhliin kuten häihin, ristiäisiin ja hautajaisiin. Käyn myös toisinaan joulukirkossa kuuntelemassa joululauluja, jos pyydetään seuraksi. Kannattaa siis nyt hahmottaa, ettei minulla ole minkäänlaisia uskonnollisia kytköksiä.
Päinvastoin kuitenkin kuin teillä, minulla ei ole mitään kirkkoa vastaan, tarkastelen sen toimintaa yhteiskunnassa sen ulkopuolelta. Keskustelen myös mielelläni uskovaisten kanssa myös uskon asioista. Luulen, ettei kukaan noissa keskusteluissa poistu kokeneensa mitään vähättelyä tai halveksuntaa, koska olen aidosti neutraali. Te olette fundamentalisteja. Tästä asiasta minulla on kuitenkin mielipide, eikä sillä ole mitään tekemistä kirkon kanssa. Paitsi suru siitä, että tämä kysymys, käytännössä siis te, tuhoatte sen. Kirkko on yksi hienoimmista ja sivistyneimmistä rakenteista sivilisaatiossa, oli teidän mielipiteenne siitä mikä tahansa.
---
Naisten asemaa kohennettaessa 1970-luvulla, vallitsi uudistusmielisten keskuudessa samanlainen perusteeton optimismi kun mitä agendaa ajavilla on nyt.
Uskottiin, että kun avioliitto kehittyy vapaamuotoisemmaksi instituutioksi, siitä seuraa tämän vapauden myötä entistä vahvempi yksikkö, kun kukaan ei ole avioliitossa pakotettuna. Täällä joku muotoili sen niin, että sen seurauksena on "vähemmän mutta harkitumpia" avioliittoja. Tukea tälle on haettu myös tilastoista, tosin mikään ei kieli instituution vahvistumisesta, määrät vain ovat vähentyneet.
Tämän uskon avulla siis selitettiin, että jollain aikavälillä muutos on hyvästä perheille. Vapaus ja vapaaehtoisuus lisäävät ihmisten halua tehdä työtä perheensä eteen, ja se pitkälläbaikavälillä lujittaa avioiittoa ja sen arvoa. Lasten aseman kehittymistä ei tietysti osattu vielä tuossa vaiheessa arvioida. Jos joku nyt olisi sattunutkin esittämään, että nämä muutokset johtavat aviottomien ja epöstabiileissa olosuhteissa varttuneiden lasten määrännepäsuotuisaan kehitykseen, siihen olisi varmasti vastattu kuten nytkin. Pitkällä aikavälillä tilanne tasoittuu, vapaus johtaa lopulta suurempaan sitoutumiseen. Tuttu argumentti näistä keskusteluista.
Vaan miten kävi. Tilanne ei ole osoittanut minkäänlaista korjaantumisen merkkiä tähän päivään mennessä. 1970-luvun liberaali ilmapiiri johti naisten vapautumisen myötä ihmisten hegeminiseen rietastelun lisääntymiseen. 1970-luvulla syntyi ennätysmäärä aviottomia lapsia, joilla ei ollut edes sosiaalilainsöödönnön mukaan kummoinen asema. Kaupungistuminen jatkui, ja ihmiset tulivat kaupunkeihin maalta töihin ja illat kuluivat hömyisissä baareissa. Naisetkin bailasivat kuin miehet.
Voi väittää, että 1975 muutos avioliittolaissa oli vain onnettomati ajoitettu yleiseen kehitykseen nähden. Jos tilanne ei olisi ollut samanlainen, ehkä hyväuskoisten olettama positiivine kehitys olisi ollut mahdollinen perheiden osalta.
Lopulta nämä tällaiet olettamat vapauden lisäämisen vaikutuksista perustuvat väärälle ihmiskuvalle. Kun ihmiselle annetaan vapauksia, hän käyttää niitä hyväkseen ja persraiskaa niitä testatakseen, millaisia orgioita se hänelle suo ja mitkä ovat vapauden rajat. Tämä on todellisuutta, kun taas esimerkiksi agendaa ajavat omaavat sellaisen yltiöoptimistisen ihmiskuvan, että kaikki tulevat käyttämään saavutyamiaan etuja viisaasti, johtaen sellaiseen lopputulokseen jota he toivoisivat.
Tämä kaikki on nähtyä ja koettua lähihistoriaa. Homoliitot eivät tee siitä poikkeusta ja tulevat johtamaan jopa yksinhuotajien määrän kasvuun. Tämä yhteys ei kuitenkaan ole niin keskeinen, että siihen kannattaisi kiinnittää huomiota. Riittää, kun näkee kokonaiskuvan liberalisoitumisen seurauksista.
Tuota... keillä "teillä" ajattelet olevan jotain erityistä kirkkoa vastaan. Itse suhtaudun kirkkoon kuin mihin tahansa instituutioon, ja tarvittaessa kritisoin sen vallankäyttöä.
Ja ei, eivät homoavioliitot johda yksinhuoltajien määrän kasvuun. Asioilla ei ole syyn ja seurauksen suhdetta keskenään. Se, että asioilla on ajallista yhteyttä, on toinen juttu.
Voithan tietysti helliä ajatusta Suomesta 1930-luvun agraariyhteiskuntana ja toivoa, että aika olisi pysähtynyt sinne. Sellainen vain on sula mahdottomuus. Venäjä ja erinäiset muut maat ovat esimerkkejä siitä, että kansaa yritetään tällaisissa kysymyksissä piiskata ruotuun; luovin, tuottavin ja kynnellekykenevin kansanosa vain tuppaa pyrkimään sieltä pois. Sitenkö haluat tätä meikäläistä yhteiskuntaa kokonaisuutena kehittää?
Kuvasin jo tuossa toisessa viestiketjussa sinulle, että mielikuva johonkin tiettyyn vuoteen palaamisesta on vain teidän agedaa ajavien propagandaa, luoda mielikuva taantumuksesta jollei teidän haluamistanne muutoksista olla samaa mieltä.
Se vuosi on 2030, jolloin oikean suuntaisilla perhepoliittisilla päätöksillä perheiden asema yhteiskunnassa on nykyistä tunnetumpi ja vahvempi, sen arvo on nykyistä suurempi ja joka on alkanut korjata lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa näkyvällä tavalla.
Kansalaisten arvoissa avioliitto on elämän kestävä liitto, ja yksiavioisuutta arvostetaan nykyistä liberaalia, hedonistista parisuhdekäsitystä enemmän. Ihmiset tekevät töitä parisuhteensa eteen ja tekevät uhrauksia perheensä eduksi työelämässä.
Lainsäädännöllisesti lapsiperheitä tuetaan nykyistä enemmän. Äitien annetaan hoitaa lapsia kotona niin pitkään kuin he haluavat, ja kukaan ei enää puhu politiikassa ihmisten nopeammasta paluusta työelämään lastensa hoitovapaalta. Periaatetasolla päivöhoito-oikeus säilyy, mutta sekä maksut että tuet ohjaavat kohti lasten parasta, eli hoitoputkea vasta yli 3-vuotiaina.
Isän roolista perheissä keskustellaan enemmän. Maksajan rooli on kautta historian sopinut miehille, mutta vasta kun isien kasvatuksellinen rooli kyseenalaistettiin jottei kukaan syyllistäisi yh-äitejä isän mallin puuttumisesta, isien halu toimia perheensä aktiivisena jäsenenä romahti. Isyysvaje korjataan ja mieheys sekä isyys määritellään sen yhteiskunnallisen funktion kautta.
Kun näkee venäläisen lipun, jolla halutaan korostaa juuri näitä asioita ja tukea niistä käytävää keskustelua jolla on selkeä tavoite, hahmottaa sen miten kaukana homoagenda näistä tavoitteista on. Homoagendan mukainen maailma on possunpunainen, valkosiin kaapuihin pukeutuneiden sukupuolettomien olentojen hajuton ja mauton, moniarvoisen ja monipuolisen yhteiskunnan irvikuva, jossa kaikki on tasa-arvoistettu, tasapäistetty ja yhdenvertaistettu.
Tiedätkö "tjas", tuo viimeinen kappaleesi edustaa täydelleen omia stereotypioitasi ja ongelmallista suhtautumista kaikkeen "ideaalisi" ulkopuoleiseen.
Jos heteroperheissä on ongelmia, niin ne ongelmat pitää tietysti ratkaista. Ratkaisu ei kuitenkaan löydy muunlaisia perheitä polkemalla. Sellaisella aiheutetaan taas uudenlaisia ongelmia.
Samaa sukupuolta olevien avioliitto on yhtäläisesti elämän kestävä liitto. Siihen kuuluu yhtäläisesti lähtökohtaisesti yksiavioisuus; oleminen toisen osapuolen lähimpänä omaisena, elatusvelvollisuuksineen ja muineen. Parisuhteen eteen tehdään yhtäläisesti töitä ja perheen eduksi samoin uhrauksia. Lähtökohtaisesti kyse on aivan samasta asiasta kuin heteroliiton kohdalla.
Tjas, eihän "homoagenda" pyri muuttamaan perinteistä heteroseksuaalista ydinperhettä yhtään miksikään, vaan edistämään homojen asemaa tavoitteena tasavertaisuus. Jos pidät tätä tasapäistämisenä ja moniarvoisuuden vastaisena, arvoihisi ja käsitykseesi moninaisuudesta kuuluu keskeisenä homoseksuaalien syrjiminen ja eriarvoisuus. Poikkeaviahan me tilastollisesti olemme, jos vähemmistö pitää määritellä enemmistöstä poikkeavaksi, mutta sinun mielestäsi ilmeisesti yhteiskuntaa ei saisi muuttaa poikkeavat tasavertaisena hyväksyväksi. Minusta taas yhteiskunnalle ei ole etua siitä, että vähemmistö kokee olonsa torjutuksi ja syrjityksi.
Homoagendaan ei kuulu myöskään ihmisten muuttaminen sukupuolettomaksi massaksi. Päinvastoin halutaan, että ihmisten sukupuolen ilmaiseminen voisi lähteä heistä itsestään, olisi heitä itseään, eikä pakottautumista perinteiseen kahtiajakoon, jos se ei ole yksilölle itselleen ominaista. Tämä ei sulje pois vapautta ja mahdollisuutta olla perinteinen äijänköriläs tai pikku prinsessa. Moninaisuuden hyväksyminen on tässäkin tavoitteena, ei tasapäistäminen.
(Isien halusta toimia perheensä aktiivisena jäsenenä olen myös eri mieltä. Minusta koskaan historiassamme isät eivät ole olleet yhtä läsnä perheessä ja lastenhoidossa kuin nykyään.)
"Homoagendan mukainen maailma on possunpunainen, valkosiin kaapuihin pukeutuneiden sukupuolettomien olentojen hajuton ja mauton, moniarvoisen ja monipuolisen yhteiskunnan irvikuva, jossa kaikki on tasa-arvoistettu, tasapäistetty ja yhdenvertaistettu."
Eiköhän tässä lauseessa tullut kaikki aika hyvin selväksi.
Tahtosinpa tässä vaiheessa kuulla kommentoijilta, millainen yhteiskuntamme ja erityisesti perhe siinä on teidän ideaalissanne.
En odota paljoa, sillä te liberaalit ette kautta maailmanhistorian ole osanneet vastata siihen kaikelta riehumiseltanne. Siis muuten kuin peilaten sitä kulloinkin hypessä olleen ideologian kautta.
Vastaus siis tullee olemaan jotakin tyyliin "kaikki saavat olla mitä haluavat, tehdä mitä haluavat, kaiken ollessa samanarvoisia ja yhdenvertaisia, onnellisia ja iloisia ihmisiä".
Etpä se ole "tjas" sinäkään toistaiseksi kertonut "ei, ei ja ei" -tyyppisen sähinäsi lomassa omaa kuvaasi ideaalista perheestä ja yhteiskunnasta. Satunnaiset "parkaisusi" aiheesta ovat yleensä ihan eri aihetta käsittelevissä yhteyksissä, joten jonkinnäköinen ulkopuoliselle syntynyt hahmotelma käsityksistäsi voi olla virheellinen.
Minä näen ideaalin perheen avoimemmin kuin oletan esimerkiksi sinun, "tjas", näkevän. Minun ideaalissani perhe ei ole muodoltaan kiveen hakattu (tai tämän uutisen aihetta mukaillen banderolliin piirretty), vaan ihanteellisen perheen muoto on sen jäsenille sopiva; elämäänsä tyytyväiset perheen aikuiset kykenevät tarjoamaan mahdollisille lapsilleen todennäköisesti paremman polun aikuisuuteen. Yhtä useampi aikuinen perheessä on lapsen kannalta turvallisuutta lisäävä asia.
En nyt todellakaan rupea kirjailemaan eeposta ideaaliyhteiskunnasta. Totean, että yhteiskunnan on tärkeää kohdella kaikkia perheitä (siis myös ns. sateenkaariperheitä) yhdenvertaisesti, ja nähdä kaikki perheet voimavarana. Lapsiperheet tarvitsevat erityisen suojan, yhdenvertaisesti riippumatta perhemuodosta.
Olet "tjas" aiemmissa kommenteissasi nihkeillyt siitä, että perhettä ja parisuhdetta käsittelevien teemojen yhteydessä täällä otetaan toisinaan esiin sellaisia mielestäni ideaaliseen perhe- ja parisuhde-elämään liittyviä käsitteitä kuin esimerkiksi "rakkaus", "huolenpito", "hoiva", "välittäminen", "kunnioitus", "turvallisuus", "koti", "vastuun ottaminen" ja "kasvattaminen".
Nuivuutta sen suhteen välttääkseni pyrin tässä välttämään em. käsitteiden käyttöä.
Eli käytännössä"smo" ei osaa tiivistää käsitystään perheistä ja niiden asemasta yhteiskunnassa muuten kuin että se on jäsenillee sopiva ja kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti. Huolta pitäisi kantaa ja vastuuta ottaa. Ympäripöyreää liibalaabaa. Yllättyneet ovat kovin vähissä.
Sillä tahdilla kun suollat tuota homoporopaganda, olisi aivan hyvin ehtinyt kirjoittaa kokonaisen kirjan tästä ideaaliyhteiskunnastasi. Viitseliäisyydestä tässä ei todellakaan ole kyse, sillä tällaista kuvausta ei löydy yhdeltäkään agendan taustahamoilta, kopioitavaksi tänne. On vain tuo yksi yhdenvertaisuuden slogan ja sen ympärillä poliittisten broilereiden harrastamaa ohuen yläpilven höttöä vailla mitään konkretiaa ja muut tavoitteita kuin tämä yksi.
Pisteyttäjä "tjas", enpä tähän mennessä ole kuullut sinultakaan tiivistettyä käsitystäsi perheistä ja niiden asemasta yhteiskunnassa.
Epämääräinen tapasi ilmaista itseäsi kirjallisesti johtaa säännönmukaisesti siihen, että on vaikeaa ymmärtää, että mitä kulloinkin tarkkaan ottaen tarkoitat. Tässä jälkimmäisessä pisteytysviestissäsi esitit kysymyksesi lukijan näkökulmasta varsin erillä tavoin kuin aiemmassa viestissäsi. Sitä se kiihtymys usein teettää.
Ilmeisesti haluat hieman rautalankaisempaa kuvaa:
Perhe on yhteiskunnan tärkein perusyksikkö, jossa elävät aikuiset ottavat vastuuta toisistaan ja ovat vastuussa perheen lasten hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Perhe tarvitsee sen merkityksen vuoksi suurempaa yhteiskunnan suojaa kuin samoin perusyksikkönä nähtävä yksilö.
Perheeseen kuuluu vähintään kaksi ihmistä; keskenään suhteessa elävät aikuiset tai yksi aikuinen sekä mahdolliset lapset.
Tämän lisäksi perheen piirissä voi vaikuttaa esimerkiksi isovanhempia, sisaruksia, mahdollisesti perheeseen suoranaisesti kuulumaton lapsen biologinen vanhempi ja muuta lähipiiriä.
"Tahtosinpa tässä vaiheessa kuulla kommentoijilta, millainen yhteiskuntamme ja erityisesti perhe siinä on teidän ideaalissanne.
En odota paljoa, sillä te liberaalit ette kautta maailmanhistorian ole osanneet vastata siihen kaikelta riehumiseltanne."
Eikö tähän ole pyritty vastaamaan, mutta taidat lukea kaiken valikoivasti. Tuskin otat paljon onkeesi, jos kaikki on sinulle lähtökohtaisesti "riehumista".
Yhteiskuntamme minun ideaalissani on demokratia, jossa on sellainen avoin ilmapiiri, että myös vähemmistöjä kunnioitetaan ja pyritään niiden aseman parantamiseen. Tällainen yhteiskunta on inklusiivinen, mukaan ottava, eikä eksklusiivinen, pois sulkeva. Tässä on tultu erittäin pitkälle seksuaalivähemmistöjen osalta -- paljon pidemmälle ja nopeammin kuin kukaan uskalsi muutama vuosikymmen sitten toivoa. Kehitys on ollut nähtävissä kaikkialla läntisessä maailmassa, jopa perinteisesti patavanhoillisessa, katolisessa Irlannissa. Hlbt-väestö ei tietenkään ole ainoa, jota tämä koskee. Vähemmistöjä on muitakin.
Suomen yhteiskunta tuskin pohjimmiltaan paljon muuttuu tästä kehityksestä huolimatta, joten ole huoleti. Ei demokraattisen yhteiskunnan perusta miksikään muutu siitä, että hlbt-vähemmistö on siinä tasaveroisina kansalaisina mukana eikä jossain alakulttuurisessa getossa tai kaapin perukoilla. Kun Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi, että samaa sukupuolta olevien avioliitto on koko liittovaltiossa laillinen, monissa valtavirran kommenteissa korostettiin, että päätös merkitsee sitä, että "Amerikkaa" on yhä enemmän yhä useammille -- Amerikka on ikään kuin lupaus ja projekti, jonka kansalaisoikeuksien piiriin on tullut pikku hiljaa yhä enemmän ihmisryhmiä pelkkien valkoihoisten miesten sijaan kuten alunperin oli. Konservatiivien maailmassa näin ilmeisesti olisi edelleenkin.
Millainenko perhe olisi? No, millainen perhe nyt on? Niitä on monenlaisia. Pelkäät ilmeisesti, että yhteiskunta on pian levällään kuin Jokisen eväät, jos ihmisille ei iskosteta kulttuurisena mallina hereroseksuaalista ydinperhettä. Kuitenkin ehdoton enemmistö ihmisistä on heteroseksuaaleja. He halunnevat perustaa perheen useimmissa tapauksissa. Mikään ei siis erityisesti tule homoagendan tai liberaalien toiminnan seurauksena muuttumaan, paitsi se, että vähemmistö ei ole häpeään sidottu ja eristetty syntipukki vailla oikeuksia ja että vähemmistön parisuhteita ja perheitä ei ympäröi vihamielinen yhteiskunta.
Pelkäät ilmeisesti sitä, että kun päästetään irti perinteisestä, raotetaan Pandoran lipasta ja helvetti pääsee valloilleen. Moraalipaniikin vuoksi pirujen maalaaminen seinille on aina ollut taantumuksellisten ihmisten sydäntä lähellä. Minusta edistystä on maailmassa ollut paljon enemmän kuin rappiota. Ja jos tämä yhtään lohduttaa, minun liberaalissa yhteiskunnassani on vahva lakipohja ja lainkuuliaisuus. Siinä edellytetään tiettyjen perusarvojen hyväksyntää, joista tärkein on lain primaatti: täällä ei pidä erillis- ja paralleeliyhteiskuntia lakeineen sallittaman, esim. shariaa. Vapaamielisyyden rajat on laissa.
tjas:han on ihan tyypillinen kristitty, jopa valehdellen ettei muka ole kristitty, vaikka toitottaa juurikin asioita, joita umpikristityt pitävät esillä.
umpikristillisyyteen kuuluu juuri se "yhdestä ainoasta (muka)oikeasta mallista" puhuminen (mikä tulee uskovaisten 1-jumalaisuus ja 2-napaisesta vastakkainasettelu -asenteesta, mitä tjas toitottaa, esim kysyessään "Tahtosinpa tässä vaiheessa kuulla kommentoijilta, millainen yhteiskuntamme ja erityisesti perhe siinä on teidän ideaalissanne."
Kuitenkin, luonto, maailmamme on aina ollut, on ja tulee olemaan monimuotoinen, eri variaation. Samoin kuin muutos on ikuise, eikä ole miitään yhtä tiettyä mallia, ei mitään yhtä vaino oikeaa, vaan puheet sellaisista ovat täyttä hölynpölyä ja vain 1oikoisten uskovaisten harrastus.
Tärkeää meille kaikille on: yhdenvertaisuus moninaisina, sekä yhteiset vapaudet ja yhteiset vastuut.
Tähän lippuasiaan näyttää liittyvän mielenkiintoinen piruetti... Ranskanmaalta nimittäin kuuluu kummia: Nykypäivän Verkkouutisten mukaan Ranskalaiset homoavioliittojen vastustajat syyttävät Yhtenäinen Venäjä -puoluetta tunnuksensa käyttämisestä ilman lupaa ( http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Venaja_heterolippu-38439 ). Syytös esitetään lipun esikuvan luoneen La Manif Pour Tous -kampanjan johtajan Ludovine de La Rocheren suulla.
Aiemmin on kerrottu, että Venäjän lippu olisi toteutettu La Manif Pour Tous -kampanjan suosiollisella avustuksella. Lupaa ei olisi De La Rocheren mukaan kuitenkaan annettu Yhtenäinen Venäjä -puolueelle, vaikka oltaisiin pyydettykin; syynä on kampanjan halu pysyä puolueista irrallisena.
Heureka ! Keksin, mistä nimim. "tjas"in kenkä puristaa. Kaiken pahan alku ja juuri onkin TELEVISIO. - ja erityisesti YLE! Perheihen sta biilii harmonia on tuhottu, kun kehtasivat uutisoida Pridenkin. Televisio on tuhonnut nimim.. "tjas"in perhehelvetin näyttämällä, että on vaihtoehtoja. Homoja on niin paljon nössön helpompi syyttää nimettömänä, kun ei ole munaa kirjoittaa omalla nimellä katsojapalautetta Yleisradioon! Kesäkin on mennyt pilalle, snif
