Anna Sofia Nevanlinna on itse äänimalja-, valo-, regressio-, enkeli-, energiahoitaja; kertonee jotakin myös hänen taustaliiikkeestään. Kansainvälisestikin huuhaahoidot ovat kokeneet takaiskuja ja uskottavuusongelmia. Tilanne on samanlainen kuin eheytys-"hoidoilla". Nevanlinnan taustajoukoissa on rokotustenvastustajaa, chakrojen värähdyttelijää, homeopaattia, energiakanavaa, tajunnantaajuksien säätelijää. Fantastista.
Sairaanhoitajaliiton Merja Merasto on näemmä valinnut linjakseen sairaanhoitajien "sielunhoitoterapioimisten" ja uskomushoitosuuntauksen kieltämisen ja jonkinlaisen vaikeasti ymmärrettävän pyrkimyksen estää keskusteluakiin siitä, miksi niin moni sairaanhoitaja hurahtaa näihin höyhennyksiin ja heinänheilutuksiin. Kun sairaanhoitajissa on myös monia homoja ja lesboja, on ollut vaikea ymmärtää, miksi Sairaanhoitajaliitto vaikuttaa ikään kuin myötäilevän "sielunhoitoeheyttäjäterapeutteja" yrittäjänrenkaassaan ja edelleen sallivan niiden noiden ja muiden huuhaahoitojen markkinoimista verkkosivuillaan.
Merkillistä on se, että eletään 2000-lukua eikä Sairaanhoitajaliitto eikä sen kattojärjestö Tehy ole kirjannut mitään virallista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtelusta terveydenhuollossa.
Tehyn uskomushoito- ja puoskarilakikannanottojen kannalta Sairaanhoitajaliiton linja on varmasti hankala. Syö uskottavuutta, kun sairaanhoitajia ja fyssareita on näiden regresssioenkelien, valtaustilaterapeuttien ja yrttiparantajien joukoissa.
Piispa emer Pihkalan taustayhteisö tunnetusti kärvistelee homofobian kanssa. Pihkalan kaitsemiin kuului aikanaan myös Markki Koivisto, joka on nyttemmin tuomittu tapahtumista "sielunhoitoterapistisessa" "eheyttävässä" keskustelussa...
Myllykangas on ollut paramedikalisaation, medikalisaation ja terveydenhuoltohenkilöstön businessten ja huuhahdusten kritiikissään johdonmukainen ja suorasanainen.
Myllykangas puhuu tärkeistä asioista. Kaleva-lehdessä (23.8.2013) hän toteaa, että terveestäkin tehdään sairas: "Lääketieteellä on paljon annettavaa sairaille, mutta terveiden kanssa pitää olla varovainen."
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat ryhmiä, joihin on helppo iskeä sairausleima ja sen jälkeen ryhtyä rahastamaan. Yhdysvalloissa on tälläkin hetkellä aktiivisia tahoja, jotka ajavat homouden määrittelemistä sairaudeksi takaisin viralliseen sairausluokitukseen.
Mielenterveysmessut 2013 paneelissa Luonnonlääketieteen keskusliiton puheenjohtaja Anna Sofia Nevanlinna kehuskeli kuinka hänen edustamansa keskusliitto kattaa peräti 23 erilaista terapiamuotoa ja kuinka miljoonat suomalaisetkin käyttävät noita palveluita. On aivan selvää, että tuon kaltaisesta rahasammosta pidetään kiinni keinolla millä tahansa. Kunnollinen laki on ainoa tapa, jolla vapaasti rehottava "luonnonlääkintä" saadaan aisoihin ja terveydenhuoltoon tarvittavat vähenevät rahat kohdistetaan hoitoihin, joiden vaikuttavuudesta on pätevää näyttöä. Nevanlinnahan ei sellaista näyttöä pystynyt antamaan lainkaan, eikä oman arvioni mukaan tule pystymäänkään.
Vaihtoehtohoidot eivät ole pelkästään eheytystä ja enkeliterapiaa, vaan käsittää myös koko joukon länsimaisen lääketieteen ohella WHO:n ja EU:n suosittelemia täydentäviä hoitomuotoja. Maailman Terveysjärjestö ja EU suosittelevat jäsenmaitaan integroimaan täydentävät ja vaihtoehtoiset hoitomuodot __järkevästi__ virallisen terveydenhuollon järjestelmiin.
Ravintoterapia lienee näistä yleisin ja Suomessakiin käytetään ravintosuosituksia perinteisten sydän- ja verisuonotautien hoidossa. Ravintoterapia on listattu myös Juhanin viittaaman Luonnonlääketieteen keskusliiton nettisivuilla. Ravinnon merkitys terveyteen on kiistaton ja sitä ei edes kyseenalaisteta tai koeta vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi, vaikka se on sitä parhaimmillaan. Eheytyshoitoa ei voi mielestäni laittaa millää logiikalla vaihtoehtoisten tai länsimaisten lääketiedettä täydentävien hoitomuotojen alle.
Maailmalla lääketiede jaetaan yleensä kolmeen osaan: länsimainen eli allopaattinen lääketiede, perinteinen lääketiede ja täydentävät tai vaihtoehtoiset lääketieteet. Suomessa käsitteen vaihtoehtoterapia tai yleisemmin käytössä olevan uskomuslääkintä-termin alle valitettavasti ympätään kaikki muu, kuin länsimaalainen koululääketiede. Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin 1990-luvulla järjestämässä nimikilpailussa voittanut "uskomuslääkintä" oli terminä tarkoituksellisesti vähättelevä.
Joku kirjoitti:
"Maailmalla lääketiede jaetaan yleensä kolmeen osaan: länsimainen eli allopaattinen lääketiede, perinteinen lääketiede ja täydentävät tai vaihtoehtoiset lääketieteet."
No ei. Ei ole olemassa myöskään "länsimaista lääketiedettä" eikä "koululääketiedettä". On olemassa yksi lääketiede, jossa sovelletaan muita luonnontieteitä kuten biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa.
Luonnonlääketieteen keskusliiton (ei ole olemassa "luonnonlääketiedettä") sivuilla on pelkästään ympäripyöreitä itsestäänselvyyksiä esimerkiksi "ravintoterapiasta":
"Mitä syömme, sitä olemme. Kehon lisäksi hyvä ravinto vaikuttaa merkitsevästi mielialaan ja vireystasoon. On hyvä tiedostaa, että se mitä suuhunsa laittaa, on itse hallittavissa ja muutettavissa parempaan. Hyvä ravinto on tehokas keino tukea elimistön tervettä toimintaa ja itseään ohjaavaa ja korjaavaa kokonaisuutta."
Esimerkiksi lääketieteeseen kuuluva kliininen ravitsemustiede oikeasti tutkii ravitsemuksen ja terveyden välisiä yhteyksiä erityisesti lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden ehkäisemiseksi.
Näkisin perusongelmaksi uskomuslääkinnässä/vaihtoehtohoidoissa/luonnonlääketiessä sen, että luvatuille hoitotuloksille ei ole selvästi osoitettavaa ja mitattavaa vaikuttavuutta.
Vakavaa on myös antaa perusteettomia lupauksia, jolla potilas saadaan käyttämään jotakin tiettyä hoitoa rahaa vastaan. Tällainen esimerkki voisi olla vaikkapa heidän todistetusti antamansa lupaus tehdä homosta hetero rahaa vastaan.
Joku lukihäiriöinen vastaa: On olemassa yksi lääketiede ja se on tietenkin pyhä lehmä, jota ei sovi kyseenalaistaa? Tuo esittämäni jako koskee eri hoitoja, en siis pyrinnyt määrittelemään lääketiedettä sinänsä. Kumma kyllä "länsimäinen" lääketiede ja sitä pyörittävä lääketeollisuus pohjaa aika paljon kansanperinteisiin ja luontoon, "uskomushoitoihin" joita se yrittää vähätellä. Uskomus ja luottamus lääketieteseen, lääkäriin, annetun hoidon tehoon tai plasebo-efekti on parantumisen kannalta tärkeää - oli kysessä miltä kannalta "perinteiseksi" katsottu lääketiede.
Pointtini oli kuitenkin yrittää erottaa luontaistuotteet eheytysterapiasta, nämä kun sattuvat olemaan täysin eri kaliberin asioita saman määritelmän alla.
"On olemassa yksi lääketiede, jossa sovelletaan muita luonnontieteitä kuten biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa." Miten psykiatria ja erityisesti psykoterapiat sijoittuvat tähän skeemaan? Pelkällä fysikalistisella maailmankuvalla ei niissä taideta tulla toimeen.
Lääketiede ja -teollisuus ovat omineet paljon ns. luonnonlääkinnästä, jossa on käytetty myös tieteellisin menetelmin tehokkaiksi osoittautuneita kasviperäisiä aineksia. Tuossakin pihalla kasvaa Azaradichta indica, joka toimii paikallisilla asukkailla malarianestona. Itse kyllä popsin silti Lariamia....
Tieteisiin kuuluvat esimerkiksi lääketiede ja fysiikka. On siis olemassa vain yksi tiede, jota kutsutaan lääketieteeksi. Oletin tämän olevan yleisesti tiedossa. ”Vaihtoehtoista lääketiedettä” ei ole olemassa. Se kuulostaa yhtä naurettavalta kuin ”vaihtoehtoinen fysiikka” tai ”itämainen geologia”.
Väitteet uskomushoitojen ja -rohtojen tehosta perustuvat uskomushoitobisneksen edustajien lausuntoihin, jotka puolestaan perustuvat uskomuksiin.
---
Uskomusbisneksessä toimiva Luonnonlääketieteen Keskusliitto mainostaa muun muassa akupunktiota ja homeopatiaa.
Akupunktio
Akupunktion vaikutuksia on tutkittu vuosikymmeniä. Se on uskomushoitoa, joka ei paranna tauteja eikä poista kipuja hetkellistä lumevaikutusta lukuunottamatta.
Akupunktio on siis kyseenalainen menetelmä, jolla ei ole parantavia vaikutuksia ja sen hinta-laatusuhde on huono. Raportoidut haittavaikutukset sisältävät erilaisia bakteeri-infektiota, hepatiitti B-tartuntoja ja kuolemantapauksia, jotka johtuivat lähinnä käsittelyn aikana syntyneestä ilmarinnasta.
Uskomushoitojen edustaja Nevanlinnahan ei artikkelin mukaan kertonut ulkomailla tehdyista tutkimuksista, sillä tieto olisi mahdollisesti supistanut rahavirtaa.
Nimimerkki ´rajaa puoskareille´ kirjoitti, että Nevanlinna itse on äänimalja-, valo-, regressio-, enkeli- ja energiahoitaja. Tämä tieto kertoo mielestäni hyvin, millä astraalitasolla Nevanlinna leijailee.
---
Homeopatia
Homeopatia on näennäistiedettä ja uskomuslääkintää. Homeopaattiset ”lääkkeet” on tutkittu useaan otteeseen. Nestepullojen sisältö on 100-prosenttista vettä ilman vaikuttavia aineosia. Homeopaattien mukaan elämän eliksiiri saadaan vesipulloon ”potensoimalla”, joka tarkoittaa vesipullon ravistamista tietyllä tavalla.
Suomessa ei onneksi saa myydä homeopaattisia yrttejä kuten joissain maissa.
***
Joku kysyi:
”Miten psykiatria ja erityisesti psykoterapiat sijoittuvat tähän skeemaan? Pelkällä fysikalistisella maailmankuvalla ei niissä taideta tulla toimeen.”
Ei kukaan ole niin väittänytkään. Psykiatria kuuluu lääketieteen osa-alueisiin, joista löytyy paljon tietoa asiasta kiinnostuneille.
”Lääketiede ja -teollisuus ovat omineet paljon ns. luonnonlääkinnästä...”
Eivät varsinaisesti omineet vaan lääketieteessä on aina tutkittu ja tutkitaan luonnonaineita ja niiden vaikutuksia ihmiseen.
Lyhyt kirjoitus "perinteisesta laakehoidosta". Monessa Aasian osassa (jopa taalla suhteellisen "lansimaistuneessa" Singaporessa) perinteinen kiinalainen laakitys (Traditional Chinese Medicine, TCM) on yha yhta suosittua tai suositumpaa kuin laaketiede.
Olen varma etta monimutkainen ja tuhansia vuosia vanha laakehoito on loytanyt vaikka vahingossa monia luonnossa esiintyvia aineita jotka auttavat eri vaivoihin. Suurin ongelma TCMssa on se, etta sita ei voi testata laaketieteen menetelmin. Kaikkien laakeaineiden vaikutus nimittain perustuu maailmankuvaan jossa eri aineilla on "lammittavia" tai "viilentavia" vaikutuksia ja symboliikka on hyvin tarkeaa, ja tieteellisesti kuvattavilla biologisilla prosesseilla ei ole tassa maailmassa mitaan valia. Jos joku aikoo taalla tehda tieteellisia kokeita TCMsta, voivat TCMssa tyoskentelevat valittaa siita, ja kansa on usein TCMn "puolella".
Tama tuo valtavia ongelmia paitsi terveydenhuoltoon, myos siksi etta TCM on vakava uhka monille uhanalaisille olioille. Tiikerien osat, joilla ei ole koskaan naytetty olevan mitaan laaketieteellista arvoa, eivat enaa virallisesti kuulu TCMaan, mutta niilla on siina niin iso perinteinen osa, etta Kiinassa syodaan yha isot maarat tiikereita. Sarvikuonon sarvet, joilla ei ole enempaa ravintoarvoa kuin kynsien pureskelulla, ovat tulossa yha suositummiksi. Karhun osilla tiedetaan olevan oikeaa laaketieteellista arvoa, mutta karhuja kasvatetaan pienissa hakeissa joissa ne eivat voi liikkua ja niista eristetaan jatkuvasti kemikaaleja kehoon tyonnettyjen putkien lapi. Karhun laaketieteelliset osat voisi ongelmitta, ja paljon halvemmalla, korvata esim. joistain kasveista saatavilla eritteilla.
Hulluin tapahtuma oli pari vuotta sitten. Jonkun jarjeston (en tunne yksityiskohtia) piti pesta isoja maaria rahaa, ja sita varten se mainosti laajalti Malesian mediassa etta tokee-gekot paranatavat HIVin. Liskojen hinnat nousivat tuhansiin dollareihin, ja vaikka nama vaitteet saattoivat aiheuttaa todellisen uhan monille laakkeiden varassa elaville HIV-potilaille, ei Malesian mediassa lainkaan uskallettu kritisoida pseudo-perinteista laakehoitoa. Jotkut toimittajat jopa kirjoittivat ylistavia artikkeleita tasta "hoidosta". Taman vuoksi viela muutama vuosi sitten yleinen "tokee"-huuto on yllattaen tullut harvinaiseksi Indonesiassa ja Malesiassa liiallisen kerayksen takia, ja tokee saattaa jopa joutua uhanalaisten lajien listalle.
Opetus tasta kaikesta on, etta perinteinen laakehoito on valtavan tarkea laakeaineiden lahde laaketieteelle, mutta sita pitaa voida tutkia tieteellisin menetelmin eika se saa olla kritiikin ylapuolella. Jos laakehoidosta ei ole tieteellista tutkimusta, sita ei mielestani saisi suositella laaketieteellista hoitoa korvaamaan.
Olen esittänyt väitteen, että Viagra ja muut vastaavat lääkkeet ovat lahja maailman luonnonsuojelulle. Niisku puhuu juuri siitä, kuinka harvinaisiksi käyvien eläimien osia käytetään vanhassa uskomuslääketieteessä. Monet tuon tapaisista lääkinnöistä tähtäävät nimenomaan miesten seksuaalisen suorituskyvyn parantamiseen.
***
Ihmisen lääkintä ja muu hoito ovat asioita, jotka koskettavat meitä jokaista jossakin elämänvaiheessa. Tänä päivänä on olemassa paljon tietoa ja epätietoa tältä alueelta. Henkilö joutuu itse ratkaisemaan informaatiotulvassa sen, kenen antamaan informaatioon voisi luottaa. Olen todennut omalle lääkärilleni sen, että luotan ja noudatan hänen ohjeitaan siksi, että hänellä on tässä yhteiskunnassa hyväksytty ammattikoulutus. Minulla sitä koulutusta ei ole.
Oman koulutukseni ja terveydenhoidon ammattilaisen koulutus törmäsivät vuosia sitten tilanteessa, jossa olin saanut olkapään alueelle aivan sietämättömän hermokivun. Esimerkiksi urheillessa tuntui siltä kuin puukolla olisi tökitty olkapäähän. Perusteellisen tutkimuksen jälkeen lääkärini kehotti menemään fysioterapeutille ja kirjoitti ehdotuksen sähköhoidosta. Teknisen peruskoulutukseni pohjalta koen vahvaa epäluuloa sitä kohtaan, että ihmiseen johdettaisiin sähköä millään tavalla. Koska kipu jatkui, eivätkä särkylääkkeet tuntuneet tehoavan, päätin kokeilla hoitoa ajatuksella, ettei se ainakaan tapa. Neljä hoitokertaa riitti ja kipu häipyi, eikä ole palannut. Sähköhoito toimi tuossa tapauksessa, mutta en aio suositella sitä kaikkiin mahdollisiin vaivoihin.
Vakaviakin virheitä on tapahtunut terveydenhoidossa, kun on lähdetty käyttämään laajamittaisesti jotakin uutuutta. 1900-luvun alkupuolella radiumilla höystettyjä tuotteita käytettiin arkisissa tuotteissa ja myös terveydenhoidossa. Pian huomattiin radiumin tappavat vaikutukset.
Vuonna 1957 markkinoille laskettiin Talidomidi-niminen lääke, jonka piti olla lääke moneen vaivaan. Pian havaittiin sillä olevan vakavia vaikutuksia sikiöiden kehitykseen ja aiheutti jopa niiden kuolemia.
"Miten psykiatria ja erityisesti psykoterapiat sijoittuvat tähän skeemaan? Pelkällä fysikalistisella maailmankuvalla ei niissä taideta tulla toimeen."
Potilaan kuunteleminen on osa hoitoa, valitettavasti aikaa ei ole ja psykiatria herkästi medikalisoi apua tarvitsevan. Esimerkiksi surutyötä ja lieviä masennuksia hoidetaan usein liiankin herkästi masennuslääkkein. Ei ihme, että ihmiset hakeutuvat herkemmin vaihtoehtoisiin hoitomuotojen pariin. Hoito on kenties kokonaisvaltaisempaa, ihmistä ehkä kuunnellaan paremmin tai eri lailla. Jos vain mahdollista, potilasta on hyvä hoitaa kokonaisuutena, ei vain hänen oireita.
Itse sain helpotusta lapsesta asti olevaan unihäiriöön melatoniinin tullessa käsikauppatavaraksi. Joskus unettomuutta hoidettiin lääkkein. Lääkäri ihmetteli vain, miten nopeasti minulle tuli toleranssi eri lääkkeitä kohtaan, minä ihmettelin lääkekokeilujen järjestelmällisyyttä saman lääkefirman kohdalla aakkosjärjestyksessä. Melatoniinihoidosta ei olisi ollut lääkärin mukaan minulle hyötyä. Väärässäpä oli - ja samalla koputan puuta. So far so good. Kun puhun vaihtoehtohoitojen puolesta, se on minulle esimerkiksi tuo melatoniini tai yksinkertaisesti ruokavalio.
Joku ihmetteli jossain kohtaa miten vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat homojen suosiossa (vai oliko se hoitajien, joista moni on homoja). Käsittääkseni iso vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja terapioiden aalto koettiin 1980-luvulla AIDS epidemian myötä. Kun lääkettä ei ollut, kokeiltiin kaikkea mahdollista makrobioottisesta ruokavaliosta lähtien. Itse muistelisin lääkärin suositelleen (tai määränneen) Ginseng-uutetta Hiv-potilaalle 1990-luvulla. Potilas, hyvä ystäväni, kertoi saaneensa siitä "potkua" elämään.
Hyvä pointti on tuo Niiskun tuoma kiinalaisen lääketieteen uhanalaisten eläimien ja eläinten huonon kohtelun. Jonkin ilmiön ikä tai perinne ei aina merkitse eettisesti parempaa vaihtoehtoa tai edes toimivaa.
--------
Joku kirjoittaa: "Väitteet uskomushoitojen ja -rohtojen tehosta perustuvat uskomushoitobisneksen edustajien lausuntoihin, jotka puolestaan perustuvat uskomuksiin."
Joku vastaa taas: Tästä syystä ollaankin puuhamassa lakiesitystä, joka pitäisi alan yrittäjät kuriin ja erottelisi ne jyvät akanoista. Ihan toimivia juttuja vaihtoehtohoidoistakin löytyy.
Itse kuuntelisin mielummin hoidettavan potilaan omaa kokemusta. Jos joku tuntee, että on saanut jotain apua johonkin, niin sehän on pelkästään hyvä - mutta se ei varmaan merkitse sitä, että juttu toimisi myös minulla. "Uskomus" itsessään lienee se avain näissä hoidoissa, samankaltainen poppamiehen viitta on myös ihan valkotakkisella terveyskeskuksen lääkärillä. Halpana heittona lisään tähän loppuun, miten kummasti vaan valelääkärit pystyivät toimimaan aika pitkään.
Afrikassa noitatohtorit ovat käyttäneet jo vuosisatoja -ellei tuhansia- "puhtaiden" lasten sormia ja muita elimiä (yleensä eläviltä lapsilta leikattuja) erilaisten sairauksien, nykyisin erityisesti HIV:in "parantamiseen".
Eiköhän tämäkin käytäntö siis mene hyväksyttävän "luonnonlääketieteen" pariin?
Pikku vinkkinä; vaikka kokonainen kansakunta uskoisi johonkin asiaan, se ei silti välttämättä ole totta.
Sori Pete jos annoin vaaran kuvan. Selvennan etta en itse uskoisi minkaan laakeaineen terveysvaikutukseen ellen uskoisi etta 1) sen tehosta on kliinista nayttoa, tai etta 2) aineella on roteva teoreettinen vaikutusmekanismi (jos kliinisia tutkimuksia ei esim. ole ollut aikaa suorittaa).
Kirjoitukseni oli tarkoitus olla kriittinen sita, no, kritiikittomyytta kohtaan, milla perinteinen laaketietede joskus hyvaksytaan. (Se ei kuitenkaan tarkoita ettei perinteisista kaytoista voisi jarkevasti etsimalla loytya myos oikesti tehokkaita laakeaineita - esim. aspiriini)
"...ja kukaan ei suunnitellut yhtä hyviä univormuja, kuin saksalaiset." Lausahti eräs kuuluisa suomalainen. Itseasiassa luonnonlääketiede ja luomuviljely kukoisti natsi-Saksassa - jos haluaa vetää tähän natsikortin, vihreän sellaisen vielä. Todellista viherfasismia!
Jos nyt kuitenkin keskityttäisiin niihin hyviin sekä realistisiin puoliin, joita mahdolliset vaihtoehtohoidot mahdollisesti tuovat. Pikkulasten irtileikatut sormet kuuluvat johonkin toiseen keskusteluun eikösjookos?
Pitää tunnustaa, että olen haksahtanut luontaishoidantaan jopa hyvin tuloksin. Kun otsasuoni alkaa oiken pullistua, menen vaakasuoraan, pistän kuulokkeet korville ja kuuntelen rentoutusnauhan. Olo on sen jälkeen paljon parempi kuin alussa.
Irtileikatut sormet kuuluvat juuri tänne.
Jos aivan mikä tahansa "luonnonlääketiede" hyväksytään, niin sitten myös ihmisten ja kamelinpaskan syönti on oltava mukana.
Kuten Niisku sanoi, hyväksyttävien hoitojen tehoista on oltava kliiniset todisteet, kuten esimerkiksi akupunktiosta ja moksa/vast hoidoista ilmeisestikin on.
Itse en tosin allekirjoita akupunktiota, koska taannoin takavuosina kesämökillämme vieraillut vanhempieni perhetuttu lääkäri (ihan laillistettu, mutta myös akupunktioammattilainen) lupasi hoitaa selkäkipujani akupunktiolla.
Tökki neuloja sitten selkääni maatessani saunatuvan pöydällä ja jätti siihen makaamaan sanoen, että neulojen pitää antaa vaikuttaa 20 min.
Poistuttuaan rupattelemaan vanhempieni kanssa otti siinä parissakymmenessä minuutissa heidän kanssaan vähän paukkua, ja unohti minut täydellisesti sinne saunan porstuaan. Huusin apua kuin rajapiru, mutta koska matkaa välillämme oli yli 300 metriä ja keskustelu kävi vilkkaana ja keskustelunaiheita nautittiin lisää toisessa päässä, vaikutusta ei ollut.
Makasin siinä saatanan pöydällä puolitoista tuntia siililtä näyttäen.
Eivätkä ne neulat itse asiassa edes sattuneet, ellen liikkunut, mutta ne vitun hyttyset!!!
EDIT: Ei muuten auttanut vähän vähää, päinvastoin. 'Histeciä' ja hydrokortisonia piti ostaa niihin pirun hyttysenpuremiin, ja selkä oli edelleen kipeä.
Tuskin nuo Peten mainostamat sormiterapiat kuuluvat Luonnonlääketieteen keskusliiton tuotevalikoimiin. Eli pysyttäisiinkö kuitenkin kotimaan tarjonnassa.
Akupunktiosta tiedän joidenkin saaneen avun esimerkiksi kiputilojen poistumisena tai vähenemisenä. Olen kokeillut akupunktiota, mutta en ole täysin vakuuttunut omalla kohdallani sen toimivuudesta. Sen sijaan nk. triggeripisteiden painanta, joka on ihan selvää hieronnan osa-aluetta, on auttanut paljonkin lihaskipujen vähentämisessä. Siinä menetelmässä on tietääkseni lääketieteellinen perusta.
"Jos aivan mikä tahansa "luonnonlääketiede" hyväksytään, niin sitten myös ihmisten ja kamelinpaskan syönti on oltava mukana."
Vaihtoehtoisessa tai luonnonlääketieteessä - miksi tuota nyt haluaakin kutsua ja millä arvoituksin - ei ole tekemistä kannibalismin tai koprofilia kanssa. Koulutetut luontaishoitajat eivät ole mitään poppamiehiä, vaan ovat perehtyneet alaansa ja tiedostavat rajansa.
Hassua kuitenkin, miten voimakkaita argumentaatioita jokin vaihtoehtoinen ilmentymä herättää ja se pistää miettimään, onko taustalla kenties jotain muita antipatioita? Vaihtoehtohoidot yhdistetään usein tiettyyn ihmisryhmään. Vaihtoehtohoidot tulivat voimakkaasti hippikulttuurin myötä 1960-luvulla. Islamisaatiota vastustetaan pelottelemalla sharia-lailla, vaihtoehtohoitoja homojen eheyttämisellä: jokin itselle vieras kulttuuri koetaan turhankin pelottavana uhkana. Jonkin ilmiön "naurettavaksi" tai "järjettömäksi" tekemisen argumentaatiot ovat voimakkaasti läsnä tässäkin keskustelussa. En ota nyt sen tarkemmin kantaa henkilöön ja hänen ammattiinsa, mutta tässäkin keskustelussa parjattu Anna Sofia Nevanlinna puhuu tietämättömyydestä ja pelosta:
Taidan muuten olla ensimmäistä kertaa samaa mielta Räsäsen kanssa, Ruotsin malli on hyvä mitä tulee lasten hoitamiseen. Toistan kuitenkin tässä, näkemykseni luontais-tai vaihtoehtohoidoista on "koululääketiedettä" tukevaa hoitoa. Kuten varmaan useammalle vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin hakeutuville, vaihtoehtohoito ei ole se ainoa tai ensimmäinen vaihtoehto. Vastuulliset vaihtoehtohoitojen tarjoajat ovat myös tietoisia tästä ja omalla arvostelukyvyllä pääsee jo aika pitkälle. Akupunkitiota ei tulisi harjoittaa missään mökin saunan lauteilla naapurin lääkärin toimesta - tai edes vaihtoehtoisesti hakeutua moiseen, vaikka kuinka laillistettu olisikin.
Tosipaikan edessä Anna Sofia Nevanlinnalta loppuvat eväät. Paneelin keskustelussa hänestä saamani vaikutelma oli väistelevä ja välttelevä. Mielestäni myös asioiden osaamattomuutta ilmeni. Hänellä on joukko sanontoja, joilla heidän toimintaansa puolustellaan, kuten ' luontais-tai vaihtoehtohoidoista on "koululääketiedettä" tukevaa hoitoa.' Millähän mandaatilla he ovat tuon roolin itselleen omineet? Varmaankin he ovat keskustelleet Lääkäriliiton kanssa tehtävänjaosta ja tietenkin Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. ;-)
"Hänellä on joukko sanontoja, joilla heidän toimintaansa puolustellaan, kuten ' luontais-tai vaihtoehtohoidoista on "koululääketiedettä" tukevaa hoitoa.' Millähän mandaatilla he ovat tuon roolin itselleen omineet?"
Luontais-tai vaihtoehtohoitoja pidetään "koululääketiedettä" tukevana hoitona esimerkiksi syövän hoidossa. Tietoa syövän vaihtoehtoishoidosta löytyy (myös ihan asiallisesti) Syöpäjärjestöt-sivustolta:
Ja monissa kroonisissa tai parantumattomissa taudeissa käytetään myös vaihtoehto- ja luontaistuotehoitoja tukevana hoitomuotona. Lääkekannabiksen käytöstä käydään esimerkiksi jenkeissä keskustelua. Sen on todettu auttavan esimerkiksi kemoterapiasta johtuvaan pahonivointiin. Suomessa käytetään lääkekannabista multippeliskleroosin (MS-tauti), jos mikään muu hoito ei auta. Alankomaat ovat hyväksyneet Kannabidiolia (CBD) sisältävä Sativex-lääke on tullut markkinoille ainakin Kanadassa.
(Ja ei, CBD:n "pamauttelusta" ei kuulemma tule "hassua oloa", vaan se auttaa kroonisiin kipuihin, jäykkyyteen ja pahoinvointiin.)
"Luontais-tai vaihtoehtohoitoja pidetään "koululääketiedettä" tukevana hoitona esimerkiksi syövän hoidossa."
SaintJudy, itse en kyllä tuohon tulkintaan pääse lukemalla linkkisi cancer.fi tekstin. Itse ainakin saan linkin tekstistä vaikutelman: voi käyttää, jos kertoo asiasta hoitavalle lääkärille, ja huomio ettei näillä vaihtoehtoishoidoilla ole mitään todistettavaa tehoa.
"Kun kehon oma paraneminen lähtee käyntiin, avautuvat keho, tunteet ja mieli toimimaan tasapainoisemmin. Eheytyminen on näin mahdollista. Asiakkaat ovat kertoneet saaneensa apua rentoutumisen lisäksi mm. erilaisiin jännitystiloihin, unettomuuteen, vatsa- ja suolisto-ongelmiin, hormonaalisiin ongelmiin, lapsettomuuteen, raskausajan haasteisiin ja synnytyksen käynnistykseen, pääkipuihin, allergioihin, kiputiloihin, sekä erilaisiin tunnelukkojen käsittelyyn. Vyöhyketerapia lisää myös kehotuntemusta."
"Ja monissa kroonisissa tai parantumattomissa taudeissa käytetään myös vaihtoehto- ja luontaistuotehoitoja tukevana hoitomuotona. Lääkekannabiksen käytöstä käydään esimerkiksi jenkeissä keskustelua..."
Nyt täytyy jo kommentoida. Sativex, tai tetrahydrokannabinoli tai sukulaiset/johdannaiset tai vaikkapa ihan cannabis sativan annosvasteen mukainen käyttö on klassinen esimerkki luonnontieteellisen lääketieteen lähestymistavasta asioihin - sen lääkinnällinen käyttö (tai tasapitoisen kannan viljely) ei missään nimessä edusta vaihtoehto- tai luontaistuotehoitoja, vaan hard core luonnontiedettä! ;)
Vaikuttava aine on tarkasti tutkittu, sen rakenne ja vaikutusmekanismi ja farmakokinetiikka selvitetty, sen annostus, antotavat ja haittavaikutusprofiili on tutkittu usean faasin tutkimuksissa. Nuo tutkimukset ovat toistettavissa.
Tässäkin asiat sekoittuvat. Luonnontieteilijälle luonto on illman muuta se, josta ammennetaan. Luonnotiede on metodi, jolla luonnon voimia, materiaaleja, biomolekyylejä syy-seuraussuhteita jne. tutkitaan. Lääketiede on oppiala, jossa tällä tavalla hankittua tietoa pyritään käyttämään ihmisen terveyden hyväksi.
Se puolestaan, ettei esim. suomalaisella julkisella terveydenhuollolla ole välttämättä resursseja sellaiseen, jota jotkut ihmiset saattavat kaivata, on oma keskustelunsa. Poliitikot ja Suomen demokraattinen prosessi, eli periaatteessa kaikki 18+ ikäiset ovat vastuussa mm. siitä, kuinka paljon vaikkapa esimerkiksi sillä julkisen puolen psykiatrilla on aikaa käytettäväksi per potilas.
Jamppa: ilmeisesti muotoilin tuon huolimattomasti. Esitytämäni linkki ei mitenkään pyurkinyt puolustelaan luontaishoitoja, vaan miten niistä keskustellaan asiallisesti tuolla sivutolla.
Yesman: Tietenkin lääkekannabis on kliinisesti tutkittu samalla tapaa, kuin muutkin lääkeaineet päätyessään apteekin hyllylle. Lääkärin määräämistä vaihtoehdoista, sen hyvistä tuloksista huolimatta, se näyttää ainakin Suomen tapauksessa olevan se viimeinen. Femmalta tuli juuri seportaasi aiheesta, valitettavasti missasin - Areenalla kai..
________
Pitää kai mainita tässä erikseen, jos se nyt ei ole käynyt ilmi vielä. En ole asiantuntija niin "koululääketieteen" kuin sen "vaihtoehdon kanssa". Yritän vain saado jotain tolkkua kiivaana käytävään, usein aika leimaavaan keskusteluun: ihmiset syövät vitamiineja, hivenaineta ja lisäravinteita enemmän, kuin pikkulasten pikkurillejä.
Lähtökohtani on yksilö ja sen kokemuksen omasta sairaudestaan ja sen hoidosta. Itsemääräämisoikeudesta sairaanhoidossa on aika pitkälti kysymys. Leimaava keskustelu ei varmaan auta ketään ja mitään agendaa.
(*Ja lopetan keskustelun tästä aiheesta tähän...ihan kohta! :-)
Sairaanhoitajaliitto puolustautuu tämän päivän Kaleva-lehdessä professori Myllykankaan esittämää kritiikkiä vastaan. Myllykangas on kertonut mm. Mielenterveysmessuilla, että hän on itse ollut paikalla, kun sairaanhoitajakoulutuksessa olleille tarjottiin vaihtoehtoishoitojen esittelyjä.
Kaleva-lehden verkkouutisessa on ainakin unohdettu nk. sielunhoitoterapeuttien tekemät homojen puoskaroinnit ja vaihtoehtohoitoja ammattinsa rinnalla tarjoavien sairaanhoitajien ilmoitukset liiton verkkosivuilla.
Sairaanhoitajaliitto ei ole koskaan suoraan irtisanoutunut vaikkapa homojen puoskaroinneista.
Lue tuore kirja, Simon Flint: Villit vaihtoehdot. Uskomushoitokrittiikiä viisaille, Nordbooks 2014, niin siinä se näkemys vaihtoehtohoitoihin kirkastuu.
