Kansalaisaloitteet rinnastettaneen kiireellisiin lakialoitteisiin, niin kuin laissa sanotaan. Eduskunnan enemmistö hyväksyi aikanaan saman lain perusteluineen, joten miksi se nyt mitätöisi sen kokonaan? Mistä se vastustus nyt tulee?
No katsos kun Seppo seniili, löyhäpää Tiitinen niin sanoo, laista viis! Menet, ryöstät pankin ja poliisi kun tulee sanot ettei tarvitse lakeja noudattaa ja että sopii kysyä vaikka tiitiseltä! :D
Tämä Tiitisen Seppohan on muistaakseni Suomen Stasin entinen johtaja, joten on selvää, että kansanvalta on hänelle outo käsite.
Seppo ei onneksi ole edes kansanedustaja, joten hänellä on vain yksi ääni kerran neljässä vuodessa.
Kansalaisaloitteiden hautaaminen valiokuntiin tai mappi ööhön vieraannuttaisi kansalaiset entistäkin enemmän eduskunnasta. En usko, että eduskunta sitä haluaa, vaan aloitteet käsitellään asianmukaisesti.
Vaalien yhteydessä aina todetaan lakia mukaillen että “valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle ja tätä valtaan kansa käyttää eduskuntaan valitsemiensa 200 kansanedustajan välityksellä”.
On luonnollista että eduskunta on lainsäädäntöelin, mutta mitä tulee tähän “edustavuuteen” kun tässä maassa äänestysaktiivisuus on viimevuosikymmenien saatossa laskenut kuin lehmän häntä.
Viime kunnallisvaaleissa koko maassa äänesti vain 58.3 % äänioikeutetuista. Tuolla laskentakaavalla esimerkiksi “ruokomustakin” kannatti vain 12.7% äänioikeutetuista.
Mutta mitä tekemistä tällä on tekemistä kansalaisaloitteen kanssa?
Kansalaisaloitteessa tehtyyn esitykseen tukijaksi voi nimensä pistää kuka hyvänsä ja taatusti jokin sellainenkin kansalainen joka ei ehkä koskaan ole äänestyskopin lyijykynää kuluttanut. Se minkälaisen kohtalon kansalaisaloite eduskunnassa kokee vaikuttaa taatusti varsinkin äänioikeutensa käyttämättä jättäneitten ihmisten ajattelun näin etenkin jos kansalaisaloite tyrmätään “heti kättelyssä” . Taatusti se ei eduskunnan arvovaltaa lisää etenkään “nukkuvien” äänestäjien silmissä eikä heitä “herätä” vaan synnyttää yhä lisää epäluottamusta koko “kansanedustuslaitosta” kohtaan.
Tältä perustalta katsoen en oikein jaksa uskoa että kansalaisaloitteitten tyrmääminen olisi pitkälle edes eduskunnan omakaan etu etenkin kun äänestysaktiivisuus Suomessa on kaukana siitä mitä se on esimerkiksi Oikeissa Pohjoismaissa. Italian äskeisissä parlamenttivaaleissa “kauhisteltiin” kun äänestysaktiivisuus jäi 75 prosenttiin, meillä oli “paluuta demokratiaan” jo se kun vuoden 2011 eduskuntavaaleissa äänestysvilkkaus hätinä ylitti 70 prosenttia!
Summa summarum. Näitten lukujen valossa ei eduskunnalla mielestäni ole kanttia kävellä kansalaisaloitteitten ylitse, uni kun voi maittaa vielä useammallekin äänestäjälle jos se niin tekee. Sopii sitten kysyä ketä eduskunta oikein edustaa? Kansaako?
Eduskunta edustaa sitä osaa kansasta, jota yhteisiin asioihin vaikuutaminen kiinnostaa. Ne, joita ei kiinnosta, hyväksyvät sen, että muut päättäkööt puolestani.
Myös lain kansalaisaloitteesta ovat säätäneet äänioikeuttaan käyttäneiden kansalaisten valitsemat edustajat, ja näiden edustajien käsissä on, miten lain perusteella syntyneille aloitteille käy.
Olisi tietysti huono signaali, jos kansanedustuslaitos, joka ensin kannustaa ihmisiä osallistumaan, sitten siirtäisikin tämän osallistumisen tuloksena syntyneet aloitteet mappiin Ö.
Nyt juuri on meneillään aika, jolloin jokainen, jolla on vahvoja mielipiteitä asiasta, niitä mielellään lausuu. Eiköhän menetelytapa silti muodostu jossain määrin järkeväksi. Ja loppujen lopuksi, kunkin kansalaisaloitteen tuleminen voimaan lakina edellyttää aina, että yli puolet kansanedustajista on valmis äänestämään sen puolesta.
jutussa oli lause "Kun ei uskota demokraattiseen asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon, halutaan suoria väyliä muuttaa asioita. "
Mistä lähtien edustuksellinen demokratia on demokratian ainoa määrittely? Eikö demokratia tarkoita kansanvaltaa tai kansalta tulevaa valtaa.
Suomessa ja monissa maissa on päädytty siihen, että sitä käyttää eduskunt / kansanedustuslaitos ja tähän vaaleissa on annettu valtuutus. Mutta ei tämän pitäisi sulkea muita päätöksentekomahdolliusuuksia, kuten vaikkapa kansanäänestyksiä, pois.
Se, että päätöksenteko etäännytetään kansanedustajille, ei välttämättä ole nykymaailmassa kaikissa asioissa edes tarpeen. On asioita, joita kansalaiset seuraavat, joissa tietoa taitoa ja osaamista on paljon kansanedustusllaitoksen ja hallintokoneiston ulkopuolella. lakialoitteita osataan laatia kuten kansalaisaloite.fi tai avoin ministeriö -palvelut osoittavat.
Se, että kansanedustuslaitoksen rinnalle tulee muita väyliä, jotka osittain palauttavat kansalaisille valtaa ja vastuuta päätöksenteossa, on hyvä asia. Edustuksellinen demokratia on varmaankin ihan hyvä tapa hoitaa asioita, mutta se ei ole mikään demokratian ainoa oikea toteutustapa saatikka määritelmä, niin kuin monet tuntuvat ajattelevan.
Paniikkia näyttää pukkaavan :D Teillä taisi olla pikkasen liian suuret odotukset kansalaisaloittetta kohtaan. Vaikka se rinnastettaisiinkin 100 kansanedustajan aloitteeseen, niin ei aloite silti saa mitään ohituskaistaa käsittelyjärjestyksessä edelle menevien aloitteiden suhteen. Sadan kansanedustajan aloitteet ovat käsittelyjärjestyksessä vasta seitsemänneksi tärkeimpiä, joten lähes aina listalla on joitain kiirellisempiä aloitteita. Enemmän sadan kansanedustajan aloitteita on jätetty käsittelemättä kuin otettu käsittelyyn. Taitaa olla yhden käden sormilla laskettavissa ne aloitteet, jotka ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana menneet läpi kansanedustajien aloitteista (vaikka niissä olisi ollut yli sata nimeä). Itse asiassa en muista yhtäkään aloitetta, joka olisi mennyt läpi kansanedustajan lakialoitteesta.
Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen pitää tärkeänä, etteivät kansalaisaloitteet hautaudu eduskuntaan ilman laajaa käsittelyä.
Hän vertaa kansalaisaloitetta hallituksen esitykseen:
Nähtäväksi jää, mitä Ei_avioliittoja_homoille kuvitteli osoittavansa tuolla uudella kai vahingoniloiseksi tarkoitetulla provollaan. Meni niin huti, että paniikki haisee.
Pääasia on se, että aloite päästetään äänestykseen, mitä vastustajat pelkäävät eniten. Eiköhän 250 000 allekirjoitajan kansalaisaloiteeseen suhtauduta aika kiireellisenä. Kenties se ja viimeaikojen gallupit ovat jo käännyttäneet useammankin edustajan. Ja lakivaliokunnassakin on enemmistö kannalla, sillä Juvonen tukee kansalaisaloitetta.
Sitä paitsi on vielä auki, rinnastetaanko 50 000 allekirjoittajan kansalaisaloite tavalliseen vai kiireelliseen lakialoitteeseen vai peräti hallituksen esitykseen. Luulisi, että valtiosääntöoikeuden professorin sanalla on painoarvoa.
Viljanenkin ihmettelee, miksi tällainen väline sitten alun perin piti ihan perustuslakiin saada, jos kerran sillä ei oikeasti ole mitään painoarvoa.
Kyllä vaaditun kannattajarajan saavuttaneet aloitteet pitää rinnastaa hallituksen esitykseen. Mikäli sitten koetaan että 50 000 kannattajaa on liian pieni määrä, niin sitten sitä on nostettava. Mutta ehkä ensin kannattaisi katsoa paljonko näitä aloitteita lähtee tulemaan ja millaisilla kannattajamäärillä.
Jos lakivaliokunta haluaisi olla ajan hermolla, niin kyllä heidän tulisi seurata aloitepalvelun tilannetta ja arvioida tulisiko sitten lakiesitysten keskinäistä järjestystä tarkastella toisin.
Tämä koko keskusteluhan kuvaa sitä, kuinka luvattoman heikossa jamassa Suomessa on lakien säätäminen ja etenkin sen valmistelu. Jos kansalaisaloitteen lakitekstin vääntänyt porvarihallitus ja sen hyväksynyt edellinen eduskunta olisivat tehneet työnsä kunnolla, niin meillä olisi nyt selvät säännöt siitä, missä järjestyksessä kansalaisaloitteet käsitellään ja mikä niiden asema suhteessa kansanedustajien lakialoitteisiin ja hallituksen esityksiin on. Tämänhetkisessä lakitekstissä ei ole muuta selvää kuin 50 000 allekirjoittaneen raja. Niinpä sitten kaikki alkaen valtiosääntöoikeuden professoreista ja päättyen tavallisiin poliittisesti aktiivisiin kansalaisiin joutuvat kaivamaan tulkintoja lain valmistelutekstin perusteluista. Ja siellähän teksti on tyypillisesti tyyliä "voisi rinnastua"... Ota tästä nyt sitten selvää.
Viljaseen on helppo yhtyä: miksi näin heikosti valmisteltu ja eduskunnalle itselleenkin epäselväksi jäänyt laki piti ihan perustuslakiin saada? Mutta kun se nyt kerran siellä on, niin kyllä sillä jotain merkitystä täytyy olla.
