On toki "kiva", että Ruohonen-Lerner otti asiaan kantaa, mutta tällaiselle kommentoinnillehan ei tule mitään tapahtumaan, jos siitä ei seuraa mitään sanktioita. Niiden puute on puolueen hiljaista hyväksyntää .
Pyysikö anteeksi vai tyytyikö vain olemaan pahoillaan? Minusta kyse ei ole pelkästään nyanssierosta. Toisaalta, vain Oinosen suusta kuultuna anteeksipyynnöllä olisi merkitystä.
***
Toinen asia - joka tämän Oinosen viimeisimmän taustallakin vellonee - on presidentin taannoinen lausunto Helsingin Sanomien haastattelussa: "ihmiset, jotka tunnistavat itsessään rasismia, ovat päätyneet äänestämään perussuomalaisia". Lausunto puolestaan liittyy Helsingin Sanomien teettämään rasismikyselyyn, jossa ilmeni, että perussuomalaisia äänestäneet tunnistivat itsessään keskimääräistä suomalaista enemmän rasismia.
Presidenttinä Halosen pitäisi pysytellä puoluepolitiikan yläpuolella ja etenkin kunnioittaa puolueiden äänestäjiä. Minä voin esittää tulkintojani jonkin puolueen äänestäjäkunnan laadusta, mutta presidentti ei voi. Toisaalta Halonen ei ole aina ennenkään loistanut ajatustensa saattamisessa tarkasti sanoiksi. Ehkä kyseessä oli vain epäonnistunut yritys ilmaista jotain hieman muuta kuin ilmoille päässyt lausahdus? Jos Halonen todella tarkoitti sitä, mitä tuli sanoneeksi, niin minusta hän teki virheen.
Itse olen tottunut pyytämään anteeksi samoilla sanoilla: "Olen pahoillani että tein näin..."
Sanatarkasti se kuului:
"Tämä lausunto varmaan loukkaa ja olen pahoillani, että sillä loukataan joitakin vähemmistöjä. Ei ole sopivaa näin kommentoida ja Linnan juhlat ovat arvokas tilaisuus ja demokraattisessa yhteiskunnassa Suomessa eduskunta käyttää korkeinta valtaa ja sen takia kaikkki 200 kansanedustajaa saavat joka vuosi kutsun Linnan juhliin ja itse koen, että se on osa kansanedustajan työtä. Se on velvollisuus osallistua näihinkin juhliin.
Kysymys: Sopivatko homoparit tanssilattialle?
Vastaus: Vallan mainiosti sopivat."
Ruohonen-Lerner on eduskuntaryhmän puheenjohtaja, joten hänen pahoittelullaan on enemmän painoarvoa.
Painoarvon puolesta olet varmasti oikeassa, kuitenkin mielestäni anteeksi pitäisi pyytää sen, joka loukkauksen on tehnyt.
Ja tämä voi mennä saivartelun puolelle, mutta Ruohonen-Lerner ei käsittääkseni myöskään pyytänyt anteeksi eduskuntaryhmän puolesta, vaan pahoitteli asiaa omalta kohdaltaan. Tämä on tosin tulkinnanvarainen asia; asian voi toki nähdä myös niin, että haastattelussa Ruohonen-Lerner toimi työtehtävässä, ja jos hän ei asiasta erikseen mainitse, puhuu hän eduskuntaryhmän puolesta. Kummassakin tapauksessa kuitenkin mielestäni myös Oinosen tulee henkilökohtaisesti esittää anteeksipyyntö, tai jotain sanktioita tulisi seurata.
Oinonen on perussuomalaisille vaikeampi tapaus. Ruohonen-Lerner kertoi, miten uunituoreet kansanedustajat eivät vielä oikein tiedä tapoja, ja heitä joudutaan opettamaan hyville tavoille. Oinonen on toisen kauden kansanedustaja, joten hänen pitäisi jo hyvin tuntea, miten kansanedustaja saa käyttäytyä. Oinosta vastaan ei ehkä haluta ryhtyä rangaistustoimenpiteisiin. Ja onko muutenkaan haluja asian jatkokäsittelyyn, kun kyseessä ovat seksuaalivähemmistöt. Edelliset rangaistustoimet tulivat rasistisista ja demokratianvastaisista lausunnoista.
Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 13.00 Yle radio 1 lähettää ohjelman, jossa haastatellaan useita maanpuolustuksessa aktiivisesti toimineita naisia ja miehiä.
Minä olen yksi haastateltavista. Kerron miten olin 20:n vuoden ajan (1966-1986) reservin viestiupseerina Helsingin aluepuolustuksen valmiusjoukoissa tehtävänä estää naapurin panssarikolonnien maahanlasku Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Kerron niistä ristipaineista, joita syntyi kun mies, jonka lapsuuden ihanne on väkivallattoman oikeustaistelun esikuva Martin Luther King, joutuu valmistelemaan Tuusulanväylän muuttamista uudeksi Raatteen tieksi, jos Helsinkiin yritetään väkivaltaisesti tunkeutua.
Kerron myös niistä poliittisista ristipaineista, joita syntyi kun Marraskuun liikkeen radikalisoima vasemmistolainen aktivisti yrittää tulla toimeen reservin upseerien ja kapiaisten kanssa, jotka monessa tapauksessa olivat mieleltään äärioikeistolaisia.
Onneksi meillä on omien joukossa Jorma Hentilä, joka myös on yliluutnantti reservissä :)
Lisäksi kerron, miten olin jo vuonna 2000 Tarja Halosen kutsumana Linnassa, en bilettämässä ja viinaa juomassa, vaan yhdessä Väestöliiton ja Sexpon asiantuntijoiden kanssa luovuttamassa tasavallan presidentille ensimmäistä englanninkielistä suomalaista seksologian oppikirjaa, jonka olin kääntänyt englanniksi yhdessä teoksen toisen toimittajan, amerikkalaisen sosiologian professorin Ilse Lottesin kanssa.
Monissa teoksen artikkeleissa, mm. Jussi Nissisen ja minun kirjoittamassa, kerrotaan Tarja Halosen uraa uurtavasta roolista Sexpon perustajajäsenenä ja Setan puheenjohtajana vuosina 1979-80.
Oinosesta tulee mieleen nämä anti-abortion/anti-gay/anti-gun/jne. henkilöt.
"Kun minä en tykkää jostain, niin kukaan muukaan ei saa tykätä."
Persujen puolustukseksi on kyllä sanottava, että puolueen johdolla on halua puuttua edustajiensa tölväilyihin. Ja hyvä niin.
Totaalista offtopiccia.
Persujen edeltäjällä SMP:llä oli värikkäitä kansanedustajia. Hämärästi muistan, kuinka eräs puoleen kansanedustaja (Marita Jurva?) halusi homoista koottavan jonkinlaisen protestilistan Kauppalehteen.
Samaten 1970-luvulla Eino Poutiainen vastusti innolla homouden dekriminalisaatioita. Perusteluna oli kupan leviäminen.
Henkilökohtaisia mielipiteitä, perusteltua kritiiikkiä tai ronskia huumoria voi viljellä aika vapaasti, kunhan ensisijainen tarkoitus ei ole loukata muita ihmisiä. "Pentti-Gatelle" on vaikea löytää muuta syytä kuin halu aiheuttaa meteliä. En keksi mitään kovin hyvää logiikkaa, kun muistaa kansanedustajan talokauppojen toisen osapuolen. Ei ole kovin kypsää toimintaa toisen kauden kansanedustajalta keksiä jotain repäisevää ja sitten mennä nurkan taakse hihittämään, kun siitä nousee myrsky. 15 vuotias voi niin vielä tehdä, mutta 59v alkaa olla jo korkea ikä sellaiseen.
Kyllä jokaisella aikuisella ihmisellä pitää olla sen verran aineksia, että tietää milloin osallisuu oikeaan keskusteluun ja milloin on tarkoitus vaan mennä tölvimään muita. Jälkimmäisessä tapauksessa pitää kestää sitten sekin, että lokaa sataa omaan niskaan ja paljon.
Minkään poliittisen ryhmän arvo- tai vaikutusvalta ei kasva viljelemällä lausuntoja, joita muut saa sitten pyydellä anteeksi. Olen tyytyväinen siitä, että toinen kärjekkäästi esiintynyt eduskuntapuolue on hieman siistinyt linjaansa. Näkemykset ovat sen verran jyrkkiä, että kompromissit ovat vaikeita, mutta jos jonkun pitää riidellä niin asioiden eikä ihmisten.
Olen Vaeltajan kanssa samaa mieltä siitä, että eduskuntaryhmän puheenjohtajana ilmaistulla pahoittelulla on enemmän painoarvoa. Se antaa viestiä, että perussuomalaisten joukossakin näitä pulauteltuja sammakoita käsitellään kriittisesti, edes jotenkin.
Kirjoitin myös vähän hätäisesti ja mutkia oikoen: Minusta vain Oinonen voi pyytää varsinaisesti anteeksi puheitaan. Eduskuntaryhmän pj ei voi kuin olla pahoillaan ja paheksua - ja mahdollisesti ryhtyä ryhmänsä sisällä toimenpiteisiin.
Huomioni kiinnittyi kuitenkin myös siihen, että Ruohonen-Lerner ohitti "nämä vähemmistöt" melko livakkaan, kun taas Linnan juhlien arvo oli huomattavasti tähdellisempi yksityiskohta. Noh, hyvä että tuli tuonkin verran sanottua.
Vielä tuosta anteeksipyytelyn (yms) terminologiasta. Varmaan on aika yksilöllistä, miten asian näkee.
Jos kaupan kaoottisessa tungoksessa joku vaikka potkaisee minua vahingossa nilkaan, niin "ups" tai "sorry" on minusta ihan ok. Tuli sählättyä, mutta huomioitua kuitenkin toinen ihminen.
Jos vahingossa saa aikaan jotain isompaa sotkua, niin yleensä "pahoillaan oleminen" on minusta ihan ok.
Jos tarkoituksellisesti ja/tai toistuvasti toimii asiattomasti, niin minusta vasta sanan "anteeksi" käyttäminen on tie siihen, että jotain voi sopia.
Olen pahoillani että Ruohonen-Lerneri tuntee tarvetta olla pahoillaan jonkun toisen samomisien puolesta. Tai selitellä milloin kyseessä on vitsi tai huumoria.
En nähnyt a-studiota, mutta Vaeltajan litterointi kertoo sananvaihdon. Minusta Ruohonen-Lernerin pahoittelun ja - asiallisesti - irtisanoutumisen Oinosen möläyksistä voi nähdä positiivisena toimena.
Sen sijaan Timo Soini vain vikisee plokissaan ja tekeytyy puolueensa puolesta kaltoin kohdelluksi uhriksi ja leimaa täysin validin tutkimuksen epäpäteväksi. Sitten Halla-ahon hyllyttämisen kahdeksi viikoksi en ole havainnut Soinin ottaneen vastuuta puoluetoveriensa puheista - jokin kannanotto on tietysti voinut mennä ohi. Lähiviikkojen keskusteluissa toisten presidenttiehdokkaiden pitäisi panna Soini lujille
Muuten eilisessä Iltiksessä Paavo Arhinmäeltä kysyttiin näkemystä "Linnan juhlia varjostavasta homokohusta". PA. vastasi: "Linnan juhlissa on liian vähöän tanssivia homoja."
Oinonen on selitellyt typeriä lausuntojaan eli ulostanut tuttuja fraaseja. Hän katsoo voivansa halveksia ja synnillistää meitä vanhan taruteoksen kertomusten perusteella. Ilmeisesti uskoo myös, että ihmeolento loi hetero-Aatamin ja hetero-Eevan 4400 vuotta sitten.
Oinonen todisti jälleen kerran, kuinka pihalla kaikesta kansanedustajat voivat olla.