Ikea tiesi aivan varmasti lähtevänsä Italiassa erittäin konservatiiviseen ympäristöön. Tämä on mainio tapa saada näkyvyyttä ja keskustelua yrityksestä. Ikean logo painuu ihmisten mieliin ja sen jälkeen homo saa mennä.
Ikean omistajasta oli tehty tv-dokumentti. Sen mukaan ruotsalaisuus on pelkkää bluffia. Ikea ei ole enää ruotsalainen yritys. Voitot valuvat postilaatikkofirmojen kautta veroparatiiseihin. Dokumentti oli sitä mieltä, että taustalla vaikuttava omistaja on yritysjärjestelyillä ja muilla toimillaan pimittänyt Ruotsin valtiolta verotuottoja mittavan määrän.
Tuossakin mainoskampanjassa Italiassa homo on vain väline. Eettiset periaatteet ainakin minä pidän tuon yrityksen kohdalla pelkkänä sanahelinänä.
Mainoksissa esiintyvät asiat ja hahmot ovat välineitä. Se on selvä. Itse en odota kaupalliselta mainonnalta muuta kuin itse mainosviestiä.
Uskon kuitenkin, että homoilla miehitetyistä mainoksista sivutuotteena tuleva homojen näkyvyys on hyvästä; se tuo homot arkeen.
Aidosti eettinen mainonta on sitten tietysti asia erikseen.
Ja toinen erikseen oleva asia on mainokset, joissa pilaillaan vaikkapa homojen kustannuksella; saatetaan nämä kielteiseen valoon.
Itseasiassa Ikealla on ollut aina silloin tällöin kuvastoissaan miespari kuvastossa - tosin olen katalogeja vain silloin tällöin selaillut. Pari kertaa jäänyt mieleen.
Samanlaisella homo-kampajalla voisi päätellä myös Lady Gagan olevan liikenteellä - Ranneliikkeen otsikkokin huutaa; "Lady Gaga joutui sensuurin kohteeksi Malesiassa" - mutta häntä juhlitaan homojen oikeuksien puolustajana? Missä menee ero - Lagy Gagan tarkoitus on myydä levyjä, Ikea myy itsekoottavia puupalikoita?
Henkilökohtaisesti olenkin sitä mieltä, että Ikean ja Lady Gagan kaupallisessa toiminnassa ero ei ole suuri - vai onko sitä ensinkään. Sama koskee norjalaista bailufriikkiä karrikoivaa Kjartan-hahmoa mainostamassa erästä Suomessa myytävää höpöjuomaa.
Lady Gaga on kuitenkin käyttänyt saavuttamaansa mediahuomiota sellaisten yhdenvertaisuutta vaativien viestien edistämiseen, joita tavallisesti on totuttu kuulemaan erilaisten glbti-toimijoiden suunnalta tai yhdenvertaisuutta kannattavien poliitikkojen suusta.
Ikean ja Lady Gagan suurin ero on mielestäni yksi asia. Lady Gaga on ilmoittanut itse kuuluvansa seksuaalivähemmistöön, mutta Ikea ei. (Eri asia on se, että Lady Gagan ilmoitusta suuntautumisestaan voi aina epäillä, jos siltä tuntuu. Tai olla epäilemättä.)
Nämä raja-aidat tietysti ovat aina osittain makukysymyksiä, osittain koska asioilla tuppaa usein olemaan kaksi puolta.
Ikealla oli jo vuonna 1994 mainos, jossa esiintyi keski-ikäinen miespari, joka lopetti toistenta lauseet. Pari taisi suunnitella perheelisäystä. Mainos vedettiin pois pommiuhkauksen takia.
Ikean kohdalla ei voida puhua shokkitaktiikasta, vaan heidän mainonta ottaa huomioon kaikenlaiset perheet. Vuoden 2007 'Living Room'- kampanjan soffia mainosti mixed race homopari tyttärineen. ''Why shouldn't sofas come in flavours, just like families?'' - Tuohon verrattuna Lagy Gagan markkinoimassa"syntymäfriikkeydessä" on vissi ero.
