Olympiavoittaja Kowalski ulos kaapista (juttukommentit)

Kyllä se urheilunkin panssari vähitellen rakoilee ja murtuu. Se on vaan hieno asia!

MTV3 uutisoi tämän aiheen urheilu-uutisissaan, mitä voi pitää positiivisena asiana. (http://www.mtv3.fi/urheilu/muutlajit/uutiset.shtml/arkistot/muutlajit/2010/04/1103051)

Tuoreimman henkilökohtaisen Laho Tomaatti -palkintoni annan lupamaksurahoitteiselle Ylen urheilutoimitukselle.

Palkinnon perustelu: jos uransa lopettanut olympiauimari saa lapsen, on asia uutisen arvoinen (http://yle.fi/urheilu/lajit/uinti/2010/04/olympiavoittaja_manaudousta_tuli_aiti_1581378.html). Jos uransa lopettanut olympiauimari tulee kaapista, niin siitä ei puhuta mitään.

Uutisarvoa ajatellen on todennäköisempää, että huippu-urheilija saa jälkeläisiä kuin tulee ulos kaapista. Esikuva-aspektista ajattelen, että enemmän positiivisia esikuvia tarvitaan seksuaalisuuteensa kanssa kanssa pähkäileville kuin lasten hankinnasta kiinnostuneille.

Ylen uhreilutoimitusta voi halutessaan muistaa onnistuneesta uutislinjasta palautteella osoitteessa: http://yle.fi/urheilu/yleista/2010/01/laheta_palautetta_yle_urheiluun_1379856.html

Ehkäpä Ylen urheilutoimistus on kanssani samaa mieltä että jos tämä arvon olympisti olisi uskaltautunut tulemaan kaapista uransa huippuvuisina, olisi tämä "kohu-uutinen" ylittänyt uutiskynnyksen silloin. Ja olisi toiminut näin vielä "merkittävämpänä roolimallina seksuaalisuutensa kanssa kanssa pähkäileville".

Ja onhan Laure Manaudoun olympiakulta 2004 "tuoreempi" tapaus, kuin Thomasin 1996 uinnit...

Ihan vaan mutu...

Tarkennan alkuperäistä uutista vielä sen verran, että Kowalskin olympiakulta on Sydneystä vuodelta 2000, muut mitalit ovat mallia Atlanta 1996. Toki molemmat vanhempia kuin 2004.

Kylmästi urheilun kannalta on tietysti yhtä merkityksetöntä tulla kaapista tai hankkia lapsia, varsinkin aktiiviuran jälkeen. Tai sitten esitellä jälkimmäiseen tarkoitettua välineistöä, joiden esittelyä lapsen isä on webcamin välityksellä tunnetusti harrastanut. Kotimaisen median ansioksi on luettava ettei kyseistä paljastelua aikoinaan uutisoitu.

Jonkin verran (aktiivi-)urheilijoita tuntevana joukkoon on mahtunut niitäkin, joiden kanssa on puhuttu siitä mitä kaapistatulo tarkoittaa huippu-urheilusta. Monessa maassa ja monessa lajissa kyseessä olisi huippu-urheilun muuttuminen huippu-uhreiluksi. Urheiluliittojen, lajiliittojen, seurojen, olympiakomitean ja vastaavien tahojen poliittisesti korrektien ohjelmien tuomaa suojaa ei pidetä riittävänä. Apupyöristä ei haluta luopua. Urheilijoilla ei toki automaattisesti ole mitään erityiskykyä elää kahta elämää.

Joidenkin medioiden kirkollis- ja urheiluosastot ovat kyllä kultaisella 60-luvulla. En tiedä vaikuttaako siihen se, että johtotehtävissä on eläkeikäiset "Mr. Maaliviivataklaus" -herrat (joita Petelius parodioi oivasti mm. Manitbois- ja Hömppäveikot-sarjojen kisastudioissa; pätkät löytynee youtubesta) vai se, että antiikkiset asenteet ovat periytyneet tai sisäänrakennettuja myös nuoremmalle toimittajapolvelle. Arvostan kokemusta suuresti. Ylen urheilutoimituksessa on niin nuoria toimittajia kuin konkareita, joiden työn tuloksia on ilo seurata. Eikä kukaan taida 2012 olympilaisissa vielä voida sanoa, että "silloin kun olin viimeksi täällä Lontoossa olympilaisissa" ;-)

En silti pidä siitä, että uutisointi (jota urheilu-uutisointikin on) jättää kuolleita kulmia mihinkään aihepiiriin. Koska Yle saa rahoituksensa julkisista varoista, sen ei tarvitse pelätä sponsorikatoa jos uutisoi vaikka juuri glbt-urheilijoista. Meinasinkin pudota pyrstölleni kun Urheiluruudussa oli erään suomalaisjalkapalloilijan haastattelun yhteydessä myös lyhyt pätkä Saksalaisen jalkapalloilun (muistaakseni) homofaneista ja homofobian vastaisesta työstä. Aikaisemmin / muulloin uutislinja on ollut sellainen, että vaikka Euroopassa olisi miten näkyvä kampanja menossa, niin suomalaistoimittaja mieluummin ns. lähti vessaan kun teki asiasta jutun.

Presidentin suojeluksessa toimivasta Uskalla-kampanjasta (www.uskalla.fi) ei Yle Urheilun sivuilta löytynyt mitään. Hakusanaan "homofobia" sivuston hakukone antoi myöskin selkeän vastauksen: "Haulla ei löytynyt yhtään artikkelia".

Koska en ole kohtuuton, niin lupaan vaihtaa symbolisen Laho Tomaatti -palkintoni konkreettiseen purkilliseen sateenkaari-merkkistä tomaattipyreetä jos näen, että YLE Urheilu herää koomasta seksuaalivähemmistöjä koskevan uutisoinnin kanssa. Ettei kenenkään tarvitsisi sinne kipaista viemään peiliä, johon on ajoittain hyvä katsoa tai ainakin tsekata, että se peili menee huuruun kun sen pistää suun eteen.