ERTO:n lehdessä juttu asian tiimoilta, osana laajempaa tasavertaisuusteemaa. Juttu sinänsä aika peruskamaa, positiivisinta lieneekin se että se on ammattiliiton lehdessä. Jossain toisessa threadissa peräänkuulutettu liittojen tuki on siis ainakin jossain määrin olemassa. ( http://www.erto.fi/viestinta/erto-lehti/verkkolehti2/?ARTICLE_NUM=23894 )
Kaapista ulos työelämässä (juttukommentit)
Liittojen asenteista on tehty kyselykin, joka on olemassa pdf-tiedostona jossain Equal-hankkeen sivuilla.
Tänään Hesaris uutisoi seuraavanlaista:
Kiusaamista ei ole saatu kitkettyä työpaikoilta. Työterveyslaitoksen selvityksissä reilut satatuhatta työntekijää kokee olevansa jatkuvan työpaikkakiusaamisen uhri.
Työpaikkakiusaamista lähes 20 vuotta tutkinut Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia kertoo, ettei kiusaamisen määrä ole kymmenessä vuodessa muuttunut.
"Suomalaisten isojen selvitysten perusteella yhä useammin kiusaaja on työtoveri, noin 60-70 prosentissa tapauksista. Seuraavaksi yleisin kiusaaja on lähin esimies. Joskus kiusaaja on koko työyhteisö".
1950-luvulla kiusaamista ei ollut olemassakaan, koska sitä ei ollut määritelty laissa. Nyt lainsäädäntöä on, mutta kiusaamiseen puuttuminen on silti vaikeaa.
"Työpaikoilla osataan jo paremmin selvittää kiusaamistilanteita, joissa se on työntekijöiden välistä. Kun esimies on kiusaajana, selvittäminen onnistuu heikosti."
Vartia kertoo tilanteista, joissa työntekijä on jatkuvan nälvimisen kohteena. Vartian mukaan näin yksinkertaiset tilanteet ovat harvinaisia, mutta ne ratkeaisivat sillä, että muut kollegat käskisivät nälvijää lopettamaan.
"Ei haluta, ei osata, ei uskalleta", luettelee Vartia syitä.
Kiusaamista ei ole saatu kitkettyä työpaikoilta. Työterveyslaitoksen selvityksissä reilut satatuhatta työntekijää kokee olevansa jatkuvan työpaikkakiusaamisen uhri.
Työpaikkakiusaamista lähes 20 vuotta tutkinut Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia kertoo, ettei kiusaamisen määrä ole kymmenessä vuodessa muuttunut.
"Suomalaisten isojen selvitysten perusteella yhä useammin kiusaaja on työtoveri, noin 60-70 prosentissa tapauksista. Seuraavaksi yleisin kiusaaja on lähin esimies. Joskus kiusaaja on koko työyhteisö".
1950-luvulla kiusaamista ei ollut olemassakaan, koska sitä ei ollut määritelty laissa. Nyt lainsäädäntöä on, mutta kiusaamiseen puuttuminen on silti vaikeaa.
"Työpaikoilla osataan jo paremmin selvittää kiusaamistilanteita, joissa se on työntekijöiden välistä. Kun esimies on kiusaajana, selvittäminen onnistuu heikosti."
Vartia kertoo tilanteista, joissa työntekijä on jatkuvan nälvimisen kohteena. Vartian mukaan näin yksinkertaiset tilanteet ovat harvinaisia, mutta ne ratkeaisivat sillä, että muut kollegat käskisivät nälvijää lopettamaan.
"Ei haluta, ei osata, ei uskalleta", luettelee Vartia syitä.
Koulumaailma on samanlaista kuin työ-elämä, Hesari uutisoi:
Koulukiusaaminen on lisääntynyt viime vuosina peruskoulun yläluokilla. Kiusattujen oppilaiden määrä kasvoi erityisesti Länsi-Suomessa. Varsinkin poikien kiusaaminen on yleistynyt.
Opetusministeriön tilaama tutkimus koulukiusaamisesta peruskoulujen yläluokilla vuosina 2000–2007 julkaistiin tiistaina.
Sen mukaan vähintään kerran viikossa koulukiusaamisen kohteeksi joutuneiden peruskoulun yläasteiden oppilaiden osuus kasvoi seitsemästä kahdeksaan prosenttiin. Kiusattujen poikien osuus kasvoi keskimääräistä enemmän, kahdeksasta kymmeneen prosenttiin.
Koulukiusaamista selvittäneessä tutkimuksessa tarkasteltiin koulukiusaamisen yleisyyttä, kiusaamiseen puuttumista sekä kiusaamiseen liittyviä tekijöitä.
Toistuvasti kiusatuksi joutui kymmenen prosenttia pojista ja kuusi prosenttia tytöistä. Kiusaamiseen osallistuminen oli pojilla yhtä yleistä kuin kiusatuksi tuleminen, tytöillä vähäisempää.
Koulun ja kunnan koolla ei ollut vaikutusta kiusaamisen yleisyyteen. Tutkimuksen mukaan kiusaamisen vähentäminen vaatisi toimenpiteitä joka puolella Suomea. Vain noin neljäsosa koulukiusaamisen osapuolista ilmoitti, että kiusaamiseen on puututtu koulussa.
Koulukiusaaminen oli yhteydessä huonoon työilmapiiriin, koulun omaisuuden turmelemiseen ja vaikeuksiin opiskelussa.
Huom! opettajat eivät puutu ilmiöön 75% tapauksissa.
Koulukiusaaminen on lisääntynyt viime vuosina peruskoulun yläluokilla. Kiusattujen oppilaiden määrä kasvoi erityisesti Länsi-Suomessa. Varsinkin poikien kiusaaminen on yleistynyt.
Opetusministeriön tilaama tutkimus koulukiusaamisesta peruskoulujen yläluokilla vuosina 2000–2007 julkaistiin tiistaina.
Sen mukaan vähintään kerran viikossa koulukiusaamisen kohteeksi joutuneiden peruskoulun yläasteiden oppilaiden osuus kasvoi seitsemästä kahdeksaan prosenttiin. Kiusattujen poikien osuus kasvoi keskimääräistä enemmän, kahdeksasta kymmeneen prosenttiin.
Koulukiusaamista selvittäneessä tutkimuksessa tarkasteltiin koulukiusaamisen yleisyyttä, kiusaamiseen puuttumista sekä kiusaamiseen liittyviä tekijöitä.
Toistuvasti kiusatuksi joutui kymmenen prosenttia pojista ja kuusi prosenttia tytöistä. Kiusaamiseen osallistuminen oli pojilla yhtä yleistä kuin kiusatuksi tuleminen, tytöillä vähäisempää.
Koulun ja kunnan koolla ei ollut vaikutusta kiusaamisen yleisyyteen. Tutkimuksen mukaan kiusaamisen vähentäminen vaatisi toimenpiteitä joka puolella Suomea. Vain noin neljäsosa koulukiusaamisen osapuolista ilmoitti, että kiusaamiseen on puututtu koulussa.
Koulukiusaaminen oli yhteydessä huonoon työilmapiiriin, koulun omaisuuden turmelemiseen ja vaikeuksiin opiskelussa.
Huom! opettajat eivät puutu ilmiöön 75% tapauksissa.