Helsingin yliopisto on myöntänyt vuosittaisen tasa-arvopalkinnon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tutkivalle Jukka Lehtoselle. Näiden vähemmistöjen ongelmista työelämässä ja koulutuksessa on saatu merkittävää uutta tietoa Lehtosen tutkimusten kautta. Tietämystä on pyritty käyttämään apuna eriarvoisuuden vastaisessa työssä. Kansainvälisesti tunnettu aktivisti on myös ponnistellut kauan saadakseen homotutkimuksen osaksi yliopistollista opetusta. Maikki Friberg-tasa-arvopalkinnon arvo on 5 000 euroa.
(YLEn uutiset klo 13)
Helsingin yliopiston Maikki Friberg -tasa-arvopalkinto VTT Jukka Lehtoselle
Helsingin yliopiston Maikki Friberg -tasa-arvopalkinto on myönnetty
valtiotieteiden tohtori Jukka Lehtoselle. Palkinto luovutettiin maanantaina
12. toukokuuta. Palkinto on arvoltaan 5000 euroa.
Naisasian uranuurtajan Maikki Fribergin mukaan nimetty tasa-arvopalkinto
jaetaan vuosittain Helsingin yliopistossa tehdystä tasa-arvotyöstä.
Palkintoa on jaettu vuodesta 1995 lähtien ja se on ensimmäinen maamme
yliopistoissa myönnettävä tasa-arvopalkinto. Palkinto myönnetään henkilölle
tai ryhmälle, joka edistää tasa-arvolle myönteisen mielipiteen kehittymistä
Helsingin yliopistossa, tuottaa tasa-arvokysymyksiä koskevaa
uutta tietoa ja edistää tasa-arvon käytännön toteutumista yliopiston
opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa.
Valtiotieteiden tohtori Jukka Lehtonen on toiminut pitkäjänteisesti ja
tuloksekkaasti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun
edistämiseksi. Aikaisemmin pitkään Helsingin yliopiston sosiologian
laitoksella, tällä hetkellä kasvatustieteen laitoksella työskentelevä Jukka
Lehtonen on tutkimuksillaan ja julkaisuillaan tuottanut yhteiskunnallisesti
tärkeää uutta tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelusta ja
ongelmista työelämässä ja koulutuksessa sekä vaikuttanut aktiivisesti tämän
tematiikan huomioon ottamiseksi yliopisto-opetuksessa. Hän on myös
esimerkillisen aktiivisesti esitellyt tutkimustuloksiaan niin yliopistossa
kuin sen ulkopuolella.
Lehtosen väitöskirja "Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa, näkökulmana
heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kokemukset" vuodelta
2003 on tutkimus siitä, miten peruskoulussa pidetään yllä ja haastetaan
heteronormatiivisia käytäntöjä. Tätä aihealuetta ei juuri ole käsitelty
suomalaisessa kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksessa, joten Lehtosen
erinomainen tutkimus on tärkeä perusteos aiheesta. Koulun virallisten ja
informaalien kulttuurien analysointi niiden nuorten näkökulmasta, jotka
ovat joutuneet erityisesti pohtimaan omaa sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan
on tuonut esiin hienovaraisia prosesseja, jotka vaikuttavat koko
kouluyhteisöön ja kaikkiin siinä toimiviin.
Väitöskirjan rinnalla ja jälkeen Lehtonen on tehnyt uraauurtavaa tasa-
arvotyötä Helsingin yliopiston, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
kehittämiskeskus STAKESin sekä Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry:n
yhteisen Equal-hankkeen johtajana (2001-2006). Tämän hankkeen tavoitteena
oli keskustelun aktivoiminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta
työmarkkinoilla ja muutosten käynnistäminen työelämän tasa-arvoistamiseksi.
Hanke on tuottanut runsaasti merkittävää uutta tietoa seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöihin liittyvistä tasa-arvokysymyksistä, ja sen
tuloksilla on laajaa käyttöä eriarvoisuuden vastaisessa työssä yhteiskunnan
eri osa-alueilla.
Lehtosen nykyinen tutkimus "Ei-heteroseksuaalisuus ja nuorten siirtymät
työelämässä ja koulutusjärjestelmässä" on mukana kasvatustieteen
laitoksella alkaneessa laajassa tutkimushankkeessa "Kansalaisuus, toimijuus
ja erot toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa".
Jukka Lehtonen on toiminut pitkään homotutkimuksen tuomiseksi osaksi
yliopistollista opetusta. Hän järjesti Helsingin yliopiston ensimmäisen
homotutkimusluentosarjan 1998. Sen jälkeen hän on toiminut luennoitsijana
sekä monien sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien kurssien
suunnittelijana ja toteuttajana. Hän on toiminut opettajana sosiologian,
kasvatustieteen, naistutkimuksen ja sosiaalipsykologian laitoksilla, ja
järjestänyt kursseja ja luennoinut myös ulkomaisille opiskelijoille.
Hänellä on yli 100 julkaisua, ja niistä erityisesti väitöskirjaa ja
joitakin artikkeleita käytetään oppimateriaaleina. Säännöllisesti Lehtosen
luennot ja julkaisut ovat virittäneet esimerkiksi kasvatustieteen
opiskelijoissa uudenlaista oivallusta, joka heijastuu innostuneena
keskusteluna luennoilla ja luentopäiväkirjojen kommenteissa.
Monipuolinen kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen on ollut
Lehtoselle tyypillinen työskentelytapa. Hän on kansainvälisesti tunnettu
alan tutkija ja aktivisti. Yhteistyökumppanit ja tutkijakollegat tuntevat
hänet velvollisuudentuntoisena ja avuliaana työtoverina. Jo jatko-
opintojensa alkuajoista lähtien hän on myös toiminut tärkeänä tukena ja
huolellisena kommentoijana muille jatko-opiskelijoille. Työyhteisöissään
hän on aina ollut pidetty ja yhteisöllisyyttä rakentava jäsen.
Muun muassa verkostojensa kautta Jukka Lehtonen on toteuttanut
esimerkillisesti myös yliopiston kolmatta tehtävää luennoimalla,
kirjoittamalla populaareja julkaisuja ja osallistumalla erilaiseen
valistustoimintaan. Hän on pitänyt luentoja ja kursseja seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöteemoista monenlaisissa oppilaitoksissa ja järjestöissä;
hän on opettanut muun muassa järjestöaktiiveja, opettajia, tasa-
arvokonsultteja, sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijöitä,
nuorisotyöntekijöitä, psykologeja ja lääkäreitä. Hän on toiminut
valtakunnallisen homotutkimusverkoston koordinaattorina. Lisäksi hän on
ansiokkaasti kartuttanut suomalaista homotutkimuskirjallisuutta
julkaisemalla aihepiiristä runsaasti sekä tieteellisiä että yleistajuisia
tekstejä.
Varmaan tuosta on jäänyt jotain pois? Korostaa _muutakin kuin_ tms?
Palkintotilaisuudessa puhuneen Heidi Hautalan puheesta tähän liittyvä
osuus:
"Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunta käsittelee myös muita syrjinnän kuin
sukupuolen perusteella tapahtuvan muotoja. Sanoisin, että sen erityinen
paneutuneisuus miesten ja naisten tasa-arvoon on tuottanut sille kypsyyden
laajentaa näkökulmaansa iän, etnisen alkuperän, vammaisuuden, sukupuolisen
suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän muotoihin.
Tällä hetkellä oikeusministeriön suojissa pohditaan näitä muista syrjinnän
muotoja käsittelevän yhdenvertaisuuslain parantamista, jota eduskunta on
edellyttänyt. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty tasa-arvolain ja
yhdenvertaisuuslain sekä niitä valvovien valtuutettujen yhdistäminen. Naiset ja
miehet eivät ole vähemmistöjä, vaan sukupuoli läpäisee kaikki kategoriat. Ei
tule ottaa sitä riskiä, että sukupuolten tasa-arvo kaventuisi
vähemmistökysymykseksi. Tällöin menetettäisiin sukupuolten tasa-arvon
yhteiskunnallinen ydin, joka liittyy vallanjakoon, päätöksentekoon ja
osallistumiseen.
Siksi naisten ja miesten tasa-arvoa käsittelevää tasa-arvolakia ei tule
sulauttaa muita syrjinnän muotoja käsittelevään yhdenvertaisuuslakiin.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän mm. sukupuolisen suuntautumisen
perusteella. Syrjintäkielto ei ole läheskään kattava. On ponnisteltava sen
puolesta, että syrjintäkielto saadaan ulottumaan kaikille yhteiskuntaelämän
aloille ja että käyttöön saadaan riittävä oikeussuoja sen toteutumiseksi. Tällä
hetkellä vielä Suomessakaan eivät homot ja lesbot voi saada yhtä vahvaa
oikeussuojaa kuin etnisen alkuperän ja rodun perusteella syrjityt, vaikka
homofobia on yhtä lailla tuomittava tapa suhtautua toiseen ihmiseen kuin
rasismi."