Aatteiden kartan tarkoitushakuista uudelleenmäärittelyä

» Kenelle pride kuuluu?
» Keskustelu: Huutelua kuplista vs. pyrkimys vuoropuheluun
» Keksustelu: Fanaattiset Seta-homot

Yle julkaisi jutun otsikolla "Tutkija: Äärioikeisto-käsitettä käytetään lepsusti – Saksan AfD ja Suomen perussuomalaiset ovat jotakin muuta" ( https://yle.fi/uutiset/3-9859467 ). Juttu sivuaa aihepiiriä, josta itsekin olen toisinaan kirjoittanut kappaleen tai pari; nimityksen äärioikeisto (ja äärivasemmisto) käyttämistä leimakirveenä.

Haastateltu tutkija ei kuitenkaan vie mekanismin selitystään pidemmälle kuin keinoksi leimata "vastapuolta". Leimaamisen taustalla on vastapuolta ääriXXX-nimityksellä leimaavan pyrkimys määrittää (samalla) omaa paikkaansa aatteeiden kartalla mieleisempään suuntaan.

Käytännössä mekanismi on tällainen: esimerkiksi vasemmistoon kuuluvaksi itsensä määrittelevä voi käyttää lepsusti määritelmää "äärioikeisto" viitatessaan toimintaan ja toimijoihin, jotka katsoo olevan enemmän tai vähemmän etäällä omista aatteellisista ihanteissaan - riippumatta siitä, onko viittaamansa asia oikeastaan edes aatesuunnaltaan värittynyt. Kyse on paitsi hajuraon rakentamisesta myös oman toiminnan asemoimisesta. Eräänlaisesta sanamanipulaatiosta.

Ranneliike.netissä tätä rautalangan taivutteluani kommentoi eräs muuten suurestikin arvostamani henkilö vihjaamalla, että minulla olisi asian suhteen "oma lehmä ojassa". En tuolloin osannut tarkemmin "ojassa olevaa omaa lehmää" kuvailla, mutta sittemmin tajusin kyseessä olevan oman vähemmistöön kuulumiseni - ja jossain takaraivossa oleva ymmärrys siitä, että tällaisen määrittelytouhu hlbti-aktivismissa on haitallista vähemmistön aseman parantamisen kannalta.

Asia kristallisoitui minulle, kun havaitsin tietyn aatesuunnan pyrkimykset linnoittaa pride-tapahtumia ja muuta hlbti-aktiviteettia omiksi "nautinta-alueikseen" - ja ymmärrettyäni sen haittaavan laaja-alaisemman tuen saamiseksi hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaisen aseman edistämiselle.

Jo nyt on nähtävissä se, että oloonsa suhteellisen tyytyväiset vieraantuvat hlbti-aktivismista, ja isona syynä on juuri tuo tietyn aatesuunnan harjoittama linnoittamistaktiikka. Tuo vieraantuminen on suoraan pois siitä työstä ja tuesta, mitä esimerkiksi translain uudistaminen tarvitsee.

Kun hlbti-vähemmistöjen asemaa edistetään mahdollisimman "aateneutraalisti", on paremmat mahdollisuudet laaja-alaiselle tuelle niin vähemmistöryppään sisällä kuin sen ulkopuolellakin.
  • 2 / 49
  • SaintJudy
  • 30.9.2017 12:01
"Asia kristallisoitui minulle, kun havaitsin tietyn aatesuunnan pyrkimykset linnoittaa pride-tapahtumia ja muuta hlbti-aktiviteettia omiksi "nautinta-alueikseen"

Esimerkiksi tässä taannoin tasa-arvoisessa avioliittokysymyksessä kaksilla rattailla ratsastava Kokoomus ei liene tässä kyseessä?

"- ja ymmärrettyäni sen haittaavan laaja-alaisemman tuen saamiseksi hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaisen aseman edistämiselle."

Priden suosio lienee viimevuosina kasvatut sitä ja sen aatteita vastustavien henkilöiden julkituloista. Jos vihervasemmisto mielipiteineen on esteenä hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaisen aseman edistämiselle, pitää pitää mielessä, että tämä poliittinen siipi oli "meidän" varhaisimpia tukioita. Toki Hommafoorumi ja FDL kovasti yrittävät suojella "meitä" islamisaatiolta ja sen tuomilta kurkunkatkaisulta. Nämähän nyt edustavat niitä kansan syviä rivejä ja nauttivat laajempaa kannatusta...?

"Jo nyt on nähtävissä se, että oloonsa suhteellisen tyytyväiset vieraantuvat hlbti-aktivismista, ja isona syynä on juuri tuo tietyn aatesuunnan harjoittama linnoittamistaktiikka. Tuo vieraantuminen on suoraan pois siitä työstä ja tuesta, mitä esimerkiksi translain uudistaminen tarvitsee."

"Tietyn aatesuunnan harjoittama linnoittamistaktiikkaa" ei liene este milleen aktivismille. Näille "oloonsa suhteellisen tyytyväisille" näyttää riittävän tasa-arvoinen avioliitto, translaki ei kosketa heitä suoranaisesti joten miksi vaivautua.

"Kun hlbti-vähemmistöjen asemaa edistetään mahdollisimman "aateneutraalisti", on paremmat mahdollisuudet laaja-alaiselle tuelle niin vähemmistöryppään sisällä kuin sen ulkopuolellakin."

Tuki ja hyväsyntä tulee ensisijaisesti perheeltä, suvulta, harrastuspiireistä, työpaikalta. Kun puhutaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, mediat ja sen luomat mielikuvat lienevät suurempi edistäjä. Lakimuutokset tehdään eduskunnassa, politiikkaa on turha sivuuttaa.

*****

Arvelempa, että Ranneliike on "tarkoituksenhakuisesti uudelleenmäärittelemässä" hlbti-vähemmistöjen poliittisia suuntautumisia vasemmalta sinne jonnekin "vaihtoehtoiseen oikeaan". Not good.
Puheet "kaksista rattaista" on toki suloinen puolustus kyseenalaiselle toiminnalle, mutta jätänpä tuon provon nyt ihan omaan arvoonsa. Henkilökohtaisesti toivon, että konservatiivisempien ympyröiden (vaikkapa nyt ml. Kokoomus) avaramielisempiä voimia tuetaan ja saadaan aikaan siten myönteistä muutosta.

Tällainen tietysti kamalasti kiukuttaa niitä tahoja, joiden mielestä (tässä tapauksessa) hlbti-myönteisempien asenteiden leviäminen on pois omista poliittisista pelimerkeistä. (Saksassahan kristillisdemokraattien Merkel tajusi tämän, ja kiskaisi avioliittokysymyksessä juuri vaalien alla sosiaalidemokraateilta maton alta; SPD ei päässyt ottamaan vaaliteemakseen samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta.)

Hlbti-vähemmistöjen "poliittinen suuntautuminen" ei ole sen paremmin vasemmalla kuin oikeallakaan - paitsi juuri niiden vasemmalle kallellaan olevien märissä unelmissa, jotka tätä hlbti-aktivismin ja priden läänittämistä omalle aatesuunnalleen harjoittavat.

Minä arvostan "aateneutraalia" hlbti-aktivismia, oli aktivisti vasemmalta tahi oikealta.

Ranneliike.net totisesti on tarkoituksenhakuisesti herättelemässä keskustelua - kuten sen tarkoituksena on päivästä nolla lukien ollut (siitä on muuten tänään täsmälleen 16 vuotta).

Tällä kertaa yhteisön sisäistä keskustelua herätellään siitä irvokkaasta toiminnasta, jolla hlbti-vähemmistöjen lisääntynyttä hyväksyntää pyritään "ottamaan haltuun" pelivälineeksi omien poliittisten agendojen edistämiseksi.

Mikäli keskustelu oikeasti saadaan henkiin ja jokin lamppu syttyy näiden "läänittäjien" joukossa, niin: Very good.
Ja vielä... itse asiassa SaintJudy esitti juuri ne vuorosanat, jotka minua tässä nykyisessä aatteiden kartan tarkoitushakuisessa uudelleenmäärittelyssä oikeastaan eniten pistävät silmään: "ei kosketa heitä suoranaisesti joten miksi vaivautua".

Edellinen sisältää ajatuksen siitä, että vain tietty aatesuunta (vasen, vihreä, feminismi) välittäisivät tuollaisista asioista ja vaivautuisivat.

Ja sehän on tietysti täyttä potaskaa.

Ja... kun puhutaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, niin toki mediat ja sen luomat mielikuvat ovat merkittävä edistäjä. Sielläkin asioita tekevät ihmiset, joilla on poliittisia katsomuksia. Sielläkin vaikuttaville konservatiiveille joidenkin hlbti-aktivismille rakentelemalla leimalla on merkitystä.

Ja kun tuki ja hyväsyntä hlbti-vähemmistöihin kuuluville tulee ensisijaisesti perheeltä, suvulta, harrastuspiireistä ja työpaikalta, niin... perheenjäsenet, sukulaiset, kanssaharrastajat ja työkaverit ovat myös ihmisiä, joilla on poliittisia katsomuksia. Näissäkin tapauksissa konservatiivisemmin ajatteleville joidenkin hlbti-aktivismille rakentelemalla leimalla on merkitystä.
  • 5 / 49
  • SaintJudy
  • 30.9.2017 17:37
Edellinen ei sisältältänyt ajatusta siitä, "että vain tietty aatesuunta (vasen, vihreä, feminismi) välittäisivät tuollaisista asioista ja vaivautuisivat" vaan "oloonsa suhteellisen tyytyväiset vieraantuvat hlbti-aktivismista" kun saivat tasa-arvoisen avioliiton. Tämä siis tarkoittaa vähemmistön enemmistöä, jota trans-laki ei kosketa eikä löydy solidaarisuutta omaa viiteryhmäänsä pidemmälle.
On syytä ymmärtää, että muuten solidaarisuuden kyllästämillä yksilöillä voi olla angsteja konkretisoida solidaarisuuttaan ympyröissä, jotka ovat itselle vieraan aatteen päsmäröiminä leivottu tuon aatteen muottiin.
Samaahan aatekartan venkulointia on siinäkin että kirjoiteellaan kyllä jihadismisa erään uskonnon suhteen, mutta sitten ei kyetäkään reilusti toteamaan että natsismi on toisen uskonnon äärikristillistä ihan samaan. Puhumattakaan että Pol Pot oli sentään buddhalaismunkki hänkin.

Oikeastihan on kyse siitä että aatteista on montaakin näkemystä eli oikeastaan se Joharin ikkuna ja siten monimuotoinen nimeäminen kuvastaa sitä. ( http://www.joharinikkuna.fi/index.php?page=0_Mik%C3%A4+Johari%3F.html )

Politiikka-aatteiden lisäksihän tuo muiden leimaaminen äärijutuiksi ja oman kaunistelu on kaikista korostuneinta uskonnoissa, joissa se oma mussukka-uskonto on yli-ihquinen ja muut itse saatanasta, pakanoita, harhaoppisia ja vaikka mitä kateellista panettalua siltä mussukka-ihqu-uskonnolta.
Jos politiikan ja hlbt-aihepiirin kytkentöjä katsoo, nin siellä toki tpahtuu enite niiden puolueiden osalta, joilla esim. on hlbt-ihmisiä kansanedustajinaan ja poliitikkoina ja näkyvinä vaikuttajina.

Ja tuo nyt vain näkyy olevan aktiivisinta parin puolueen osalta, koska hlbt-ihmisiä ei ole jostain syystä asetettu ehdokkaiksi eikä valittu muiden puolueiden kansanedustajiksi - paitsi kepun osalta tuo on avokaapissa eduskunnassa.

Mitä sitten tulee esim. äitiyslaina tai sukupuolimäärittelyn tavoitteisiin, niin toistan niissä jälleen aiemmankin näkemysmielipiteeni, mistä kiikastaa: Yhdenvertainen avioliitto oli kaikkien yhteinen asia ja siitä keskusteltiin avoimesti.
Mutta äitiyslaki ja myös sukupuolen määrittely taas ovat tietyn erityisryhmän asioita ja niitten ajamisessa tehtiin se virhe että juuri, koska ne ovat tietyn erityisryhmän asioita pääasiassa, niistä olisi pitänyt käydä avointa keskustelua vieläkin paremmin laajemman yhteisön kanssa, mutta se laajempi keskustelu rajattiin vain pois ja sitten tuli ristiriita kannatuksen vaatimisessa ja asiasta keskustelun epäämisessä (Miksi esim. vain äitiyslaki eikä samalla isyyslakia tai siis sukupuoineutraalia vanhemmuuslakiuudistusta, missä miespareillekin sama oikeus? Ja miksi sukupuolisuksissa vaiennettiin se vaihtoehto että sukupuolia olisikin useampi, kuin vain kaksi, joihin kaikki pitäisi vain lokeroida sulloa).

Sitten taas smo on vikissyt jo useammankin kirjoittelun ilmeisesti siitä ristiriidastaan että muitta mutkitta sulattaa kirkon agitoinnin Pridessä (vaikka kirkko vänkää avioliittojen vihkimisiäkin vastaan ja oppinsa on hlbt-vastaisia kirjoitusia sisältävä), mutta feministien tai tietyn laidan poliittinen agitointi samassa näkyikin muka jotenkien erilaiselta vs kirkon tominta. Itse kun en kirkkouskomusaatteen enkä vassarien kannattaja ole, niin nuo näyttäytyvät ihan samoina agitointeina tietenkin. Tosin voihan tuon krikkoaatteenkin kait lukea seksuaalisena suuntautumisena isä&poika-juttuun, sekä vassariräppäröinnin lääpällään oloon kolikon toisen puolen politiikkapoppooseen; miten vaan.

Toissa kesän Priden puistotapahtumassakin oli israel agitoimassa itseään, vaikka kohtelee kaltoin palestiinalaisia hlbt-ihmisiä ja israelin teltalla päin naamaa valehdeltiin mm. siitä että israel muka olisi alueen ensimmäisenä tuomiolait poistanut, vaikka Jordania poisti 1953 ja israel vasta 30-40 vuotta myöhemmin ja vaikka ortodoksijuutalaisten puukko-terroristien vaara on moninpaikoin israelissa olemassa. Muistaakseni Ranneliike ei tuota problemaattista tarkoitushakuisuutta lainkaan noteerannut. Puhumattakaan että israelin valtionuskonnolla olisi yhtään mitään aikomustakaan siivota sodoma&gomorra-vihatekstejään ja lykätä abrahamista uskonpuhdistuksen dominopalikkajonoa liikkeelle.

Suuntautuneisuuksista (kuten tuo muotitermi kuuluu) on selvästi tullut kiihkeästi monimuotoisia ... kuten itse asiassa aina ennekin on ollut.
Toisia vaan ei kiihota toiset/muut sitten pätkänkään vertaa. Ja kun jos ei kiinnosta, niin senkin saa sanoa, ja parastakin niin - kuten esim. Turun Pridenkin suhteen tehtiin, eri tahoilta. Keskusteluhan, kiihkeäkin, on aina parempi, kuin mykkänä istua möllöttäminen kirkkotouhumaisesti.
Jos taas Prideen otettaisiin mukaan vaan sellaista, mistä kaikki tykkää, niin ... mitähän se Pride sitten olisi?
Vikiviki vieläkin... Kirkko ei ole (ainakaan toistaiseksi) ollut läänittämässä järjestävänä tahona vaikkapa priden puitteita, eikä sen paremmin (aiemmin keskustelussa jostain syystä esille otettu) Kokoomuskaan (eikä Israelin valtiokaan). Jos ko. tahojen edustajia onkin ollut mukana tekemässä puitteisiin liittyvää työtä, niin toiminta on kuitenkin ollut aateneutraalia - kuten on suotavaakin.

On aivan eri asia, miten hlbti-aktivismin (ml. pride) puitteita rakennellaan, kuin ketkä tahot siellä ovat esillä.
"On syytä ymmärtää, että muuten solidaarisuuden kyllästämillä yksilöillä voi olla angsteja konkretisoida solidaarisuuttaan ympyröissä, jotka ovat itselle vieraan aatteen päsmäröiminä leivottu tuon aatteen muottiin."

Ehkä tässä kohtaa solidaarisuuden kyllästämät ihmiset ovat ymmärtäneet solidaarisuuden väärin? Toisaalta, minulla on hyvin vaikea ymmärtää poliittisesta katsannosta huolimatta äärioikeiston yritystä valjastaa seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjä vastustamaan islamisaatiota. Mutta ehkä olen vaan vähän outo, en tiiä. Vihreiden Niinistöltä muistaakseni joskus kysyttiin, tarvittaanko vihreitä enää, kun muut puolueet ovat ottaneet kestävän kehityksen ja muita agendoja vihreistä aatteista. Vastaus kuului että kehitys on pelkästään myönteinen, on pelkästään hyvä, että nämä löytyvät myös muiden puolueiden ohjelmista. Tämä lausunta varmasti korreloi myös aatteen valumista toisaalle. En näe että vihervas. olisi yksin ajanut hlbti-asioita, mutta ensimmäisinä ja näkyvimpinä kyllä. "Homoagendan" siirtymistä vasemmalta oikealle on edesauttanut käsitteen pinkki raha lanseeraaminen, tämä kertoo aika paljon arvomaailmasta jossa elämme. Pridestä pinkkiin rahaan.
Nimeltä mainiten "äärioikeisto" siis tekee toimia vastustaessaan "islamisaatiota". Siinä malliesimerkki siitä, miten poliittista karttaa jiiraillaan: viitattiin toimintaan ja toimijoihin, jotka katsoo olevan enemmän tai vähemmän etäällä omista aatteellisista ihanteissaan - riippumatta siitä, onko viittaamansa asia oikeastaan edes aatesuunnaltaan värittynyt. Historiallisestihan esim. (työläis)vasemmistossa on ollut vahvaa muukalaisvastaisuutta, koska "ne vie meidän työt". Ja vasemmistolaisuuden piirissä on ollut myös yleistä uskonnonvastaisuutta. Ei sitä silloin ole käsitelty "oikeistolaisuutena".

Toisaalta priden ja hlbti-aktivismin historianko pitäisi oikuttaa pitämään hlbti-vähemmistöjä "nautinta-alueena"? Miksi ihmeessä? Haiskahtaa vähän "palkkioseksi" -tyyppiseltä ajatukselta.

Itsehän teen poliittisen valintani sen perusteella, että uskon kannattamani tahon kykyyn parhaiten turvata tiettyjä perusasioita: että meikäläinen yhteiskunta säilyisi taloudellisesti kestävällä pohjalla, mahdollisimman vapaana, vakaana ja kyvykkäänä turvaamaan vähintään välttämättömimmän kaikille kansalaisille kaikissa tilanteissa. Totta kai pidän hyvänä erilaisia (muita) poliittisia voimia, jotka tuovat esiin sellaisia ajatuksia ja ideoita, jotka kehittyvät valtavirraksi.
Minulla on poliittiselle "oikeistolle" hyvin yksinkertainen resepti lopettaa tarpeettomana vikinä "vihervasemmiston" (jota tulkitsen täällä hieman kryptisesti vihjaillun "tietyn poliittisen aatesuunnan" tarkoittavan) hegemoniasta ihmisoikeusliikkeissä. Ruvetkaa aktiivisesti ja näkyvästi ajamaan vähemmistöjen ja muiden päähänpotkittujen asiaa ja oikeuksia. Siinä se tilanne korjautuu ihan automaattisesti. Elleivät sitten omat aatteet ja ihanteet ja pelko mahdollisista ristiriidoista kannattajakunnan aatteiden ja ihanteiden kanssa ole esteenä.
Reseptisi siis on käytännössä se, että poliittisen oikeiston pitäisi omaksua poliittisen vasemmiston perinteisiä poliittisen toiminnan tapoja, että toiminta olisi näkyvää - siis kulkueita ja torikokouksia?

Peräänkuulutan vain tekemisen aateneutraalisuuden hyödyllisyyden ymmärtämistä, en tekemisestä luopumista.
Jos haluat asian noin ymmärtää, mikäs siinä. Minua ei närästä se, kuka asian esittää tai millä foorumilla, vaan mikä on sanoma ja mihin se tähtää. Tärkeintä on omien mielipiteiden ja tavoitteiden julkinen esille tuominen ja kertominen kaikille kuulijoille selkeästi ja suoraan ilman asioiden pyörittelyä ja kietomista moniselitteisyyden sumuverhoon. Yhteiskunnallisten uudistusten ajaminen "aateneutraalisti" lienee jokseenkin haastava tehtävä. Jos jo sanan "tasa-arvo" käyttö tai kuuleminen aiheuttaa näppylöitä, vaikeaksi menee.
En näe tehtävässä mitään haasteellista. Kyse on siitä, haluaako edistää asiaa vai edistää asian siivellä omaa agendaansa.
Ketjun otsikossa mainitsemani ja ensimmäisessä viestissäni kuvaamani "aatteiden kartan uudelleenmäärittely" on hyvinkin sellaista moniselitteisyyden sumuverhoon kietomista. Mitä tulee tuohon kryptisesti vihjailtuun "tiettyyn poliittiseen aatesuutaan", avasin sitä tässä keskusteluketjussa kyllä mainiten tarkoittamani: vasen, vihreä, feminismi.

Minullekin oman maailmankuvani kannalta on (nykyään) ihan sama, kuka paasaa mitä ja missä. En usko, että minuun voi vaikuttaa palopuheilla tai jakamalla lentolehtisiä. Henkilökohtaisesti en ole kovin altis kääntämään selkääni vaikkapa pride-tapahtumalle, vaikka näen ilmiselvää pyrkimystä priden hyväksikäyttöön. Koetan sitten vaikka asiaa esillä pitämällä saada ihmisiä miettimään tällaisen priden hyväksikäytön seurauksia.

***

Sain alkuvuodesta tilaisuuden katsoa "aikapeiliä" ja ymmärsin (viimein) selkeästi, miksi omalla kohdallani kesti aikanaan melko kauan hyväksyä oma homous ja tulla kaapista ulos.

Taustani ei ole (ainakaan erityisen) homokielteisessä ympäristössä (joskaan ilmiöstä ei 1980-luvulla puhuttu juuri mitenkään), paitsi mitä nyt aids näyttäytyi korostetusti homojen sairautena. Kun sitten oikeasti koetin etsiä tietoa homoudesta (ja yritin hahmottaa, olenko kenties sellainen), en löytänyt mahdollisuutta samastua mihinkään/kehenkään. Asiasta saamani käsityksen valossa koko homma oli lähinnä hävettävää.

Lyhyesti: asiassa oli liikaa reunaehtoja tuntuakseen hyväksyttävältä.

Nykynuorilla on toki helpompaa. Tietoa aiheesta on saatavissa ikäpolvelle ymmärrettävässä muodossa (joskaan neutraalia tietoa ei edelleenkään tyrkyllä tarpeeksi selkeässä muodossa), julkisuuden "homokuvasto" on laajempi (joskaan ei kattava, vaan yhä värittynyt) ja muutenkin varsinkin isoissa kaupungeissa elämä hlbti-vähemmistöön kuuluvalle on helpompaa (joskin keskimäärin vaikeampaa kuin vähemmistöön kuulumattomalle).

Omakohtaisen kokemukseni perusteella haluaisin siivota ylimääräistä painolastia pois ja tasoittaa tietä sellaisissa yhteyksissä, joissa nuorilla on ensimmäisiä tilaisuuksia olla tekemisissä hlbti-aihepiirin kanssa. Että ollakseen homo (tai muu hlbtiq+) ei kuulu ajatella siitä taikka tuosta niin taikka näin - vain, että olet juuri hyvä sellaisena kuin olet. Toki tarjolla pitää olla neutraalia tietoa aihepiiristä - ja mikäli mahdollista, myös samastumiskohteita.

Näen uhkana sen, että hlbtiq+ -asia koplautuu erilaisiin aatesuuntauksiin, jotka voivat heikentää nuorten mahdollisuuksia löytää samastumismahdollisuuksia tarjoavaa yhteisöä ja aiheuttaa vanhemmissa tai muissa sidosryhmissä torjuvia asenteita.

Nuo vaikuttavat suoraan itsensä hyväksymisen mahdollisuuksiin. Toissijaisesti koplautumiset ajavat joitain aktivismin piiristä pois. Itse ajattelen, että enempi on parempi myös samastumismahdollisuuksien kannalta. Plus, että hlbti-vähemmistöjen aseman ajamisessa suuremmalla joukolla on suurempi voima.

(editoitu joukko kirjoitusvirheitä)
Ja vielä... hlbti-aktivismin tarkoituksellinen määrittely vihjaillun "tietyn poliittisen aatesuunnan" (vasen, vihreä, feminismi) alle on osa tätä paasaamaani "aatteiden kartan uudelleenmäärittelyä". En kritisoi tietyn poliittisen aatesuunnan "hegemoniaa" ihmisoikeusliikkeissä vaan ihmisoikeus-aihepiirin aktiivista hyväksikäyttöä poliittisena pelivälineenä. En myöskään ehkä ole tehnyt tarpeeksi selväksi sitä, mikä on mielestäni on ei-toivottavaa pride-tapahtumien (ja muun hlbti-vähemmistöjen) hyväksikäyttöä ja mikä ei.

On oikein, kun kansanedustaja Silvia Modig (vas) tekee eduskunnassa ministerille kirjallisen kysymyksen hlbti-turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta tai puhuu translain uudistuksen tarpeesta. On oikein, kun kansanedustaja Jani Toivola (vihr) tai Jaana Pelkonen (kok) puhuu yhdenvertaisen avioliittolain puolesta. On oikein, kun kansanedustaja Markku Rossi (kesk) tulee kaapista ja muuttaa mieltänsä samaa sukupuolta olevien avioliittoa puoltavaksi.

On oikein, että vihreitä, keskustalaisia, kommunisteja, kokoomuslaisia, vasemmistoliiton kannattajia, vihreitä, (miksi ei KD:läisiä, perussuomalaisia tai sinisiäkin), kirkkoon sidoksissa olevia, uskonnollistaustaisia ryhmiä edustavia, yrityksiä edustavia, harrastusryhmiä, urheiluseurojen edustajia ja keitä ikinä marssii pride-kulkueessa viirinsä liehuen. On oikein, että näitä ryhmiä edustavat henkilöt ovat edistämässä näkyvästikin yhdenvertaisuutta ja tekemässä asioita esimerkiksi pride-tapahtuman järjestämiseksi.

On hyväksyttävää, että pride-tapahtumaa kerrotaan näkyvästi järjestettävän yhteistyössä määriteltyjen poliittisten ja aatteellisten tai kaupallisten toimijoiden kanssa - joskin poliittisten toimijoiden kohdalla olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä pyrkiä kurottelemaan ja käyttämään voimia poliittisen "tasapuolisuuden" lisäämiseksi.

Sen sijaan on mielestäni väärin, kun pride-tapahtuman teemaksi määritellään "vihreä" ja pääfokus on "ekologisessa kestävyydessä" tai agendalla on kasvisruoan edistäminen. On väärin tehdä priden infopisteestä feministisen puolueen värväystoimisto. On väärin antaa priden päätapahtuman lava vasemmistoagiteeraukselle. Yhtäläisesti olisi väärin hyväksyä priden valjastaminen "islamisaatiota" vastustavien, hlbti-vähemmistöjen asemaan vetoavien "maahanmuuttokriitikoiden" käyttöön.

Toistaiseksi tällaisen "läänittämisen" olemassaoloa ei ole kiistetty. Sitä ja sen vaikutuksia on toki vähätelty ja "läänittämistä" on katseltu läpi sormien.

Olen jo ehtinyt saada jonkin verran pahaa silmää, ja ansaitsin jo lisänimen '"Kenelle pride kuuluu" -cishomomies', koska olen "vääränlaisen LGBTIQ+ -aktivismin kimpussa". Haluan kuitenkin tuoda tällaisen toiminnan olemassaolon ja haitallisuuden esiin. Omalla kohdallani kyse on solidaarisuudestani heitä kohtaan, jotka vielä voivat välttää heittämästä osaa nuoruudestaan hukkaan itsesyrjinnän vuoksi. Itse en vaillinaisesti elämääni runsasta kymmentä vuotta saa takaisin, mutta uskon että mahdollisesti näkökulmani voi herättää joitakuita miettimään, että kaikella on seurauksensa.

Toki joku voi haluta ymmärtää asian toisinkin.
"Yhtäläisesti väärin"?

Rinnastatko ihan oikeasti siis vihreyden, feminismin vasemmiston sekä "islamisaatiota" vastustavat"maahanmuuttokriitikot", jotka vetoavat hlbti-vähemmistöjen asemaan?

Aatteiden kartan tarkoitushakuista uudelleenmäärittelyä todellakin!
Yhtäläisesti on väärin hyväksyä priden valjastaminen mille hyvänsä aatteelle/asialle, joka on jotain muuta kuin hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaisen aseman edistäminen. On sitten toinen pohdinta, mikä aate tai asia on pahempi toistaan.
Eli _kaikki_ puolueet, yritykset ja järjestöt pois Pridesta. Kannatetaan.
Minä olen SaintJudyn kanssa eri mieltä. Minusta puolueet, yritykset ja järjestöt pridessa ovat oikein hyvä asia.
*muokkaan: Setaan kuulumattomat järjestöt. Onhan Priden Setan järjestämä? Ehkä jonkin Alt. Priden voi järjestää sitten joku toinen.
Miksi Setaan kuulumattomien järjestöjen pitäisi jäädä priden ulkopuolelle? Mikä olisi saatava hyöty?
Harkitummasta sateenkaariaktivisuudesta ja pride-järjestämisestä koituva hyöty ei tietenkään kiteydy pinkkiin rahaan, vaan laaja-alaisempaan tukeen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisempaan asemaan liittyvissä kysymyksissä.
Summa summarum: Pride kuuluu kaikille paitsi vihervasemmistolle, koska kaikki muut ovat aateneutraaleja?
Rahahan ei tietenkään tunnusta mitään aatetta, koska joku saattaisi siitä pahoittaa mielensä ja kääntää selkänsä hyvälle bisnesidealle. Siksi liiallinen ihmisoikeuksien tuputtaminen Priden yhteydessä on pahasta, sillä eihän kukaan järkevä bisnesihminen halua osaksi tällaista joukkoa.
Tosin vaikkapa taannoisen Nordic Business Forumin talousgurujen puheissa kuultiin myös toisenlaisia äänenpainoja.
Pannaan kuitenkin vielä summasummaarumia ruksuttava kone hyrräämään tarkentavilla parametreilla varustetusti. Laskenta-algoritmissa, väylätekniikassa taikka kaavanlukijassa näyttää olevan jotain vikaa vi vik vikaa. Tai sitten parametreihin on tiedostetusti/tiedostamatta päätynyt "halua" summasummaarumin ylenmääräiseen värittämiseen. Siis edelleen...

Priden pitäisi kuulua kaikille hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluville ja heille, ketkä haluavat julkisesti ilmaista tukevansa ehdoitta hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaista asemaa. Toivottavaa on, että on halua toimia puitteiden kokonaisuuden kohdalla aateneutraalisti. Rautalankaa: *toimia* aateneutraalisti ei ole sama asia kuin *olla* aateneutraali.
Rautalankaa: kasvisruuan tarjoilustako Pridejuhlassa tässä olinkin kysymys?
Tämän keskustelun piirteitä näyttäisi olevan se, että keskustelun aloittaja näkee tietyt asiat kuuluvan aatteiden tietylle kentälle ja toiset asiat aatteiden toiselle kentälle. Näin esim. HLBT-aktivismi näyttäisi hänen aatteidensa kartalla kuuluvan aateneutraaliin maastoon kun taas vaikkapa kasvissyönti ei kuulu aateneutraalille alueelle, vaikka usea muu näkee asian toisin. Mitäpä tällainen on muutakaan, kuin relativismia aatteiden kartalla. Ja sehän on luonnollista.

Ehkä relevantimpaa olisi miettiä näitä akselilla mainstream - fringe? Mutta sitten tullaan ehkä siihen ongelmaan, että HLBT-porukka tulee tavallaan aina olemaan fringe...kun taas kasvissyönti todennäköisesti tulee leviämäään perusruoaksi suurimmalle osaa ihmiskuntaa.
SaintJudy: Omien (mitenkään hlbtiq+ -aihepiiriin liittymättömien) aatteiden/ihanteiden tuputtamisesta priden siivellä on kysymys. Sen ilmentymänä on nähty kielto hyväksyä myytäväksi (pride-tapahtumassa) muuta kuin kasvisruokaa. Siitä on kysymys. Kasvisruoka on omasta mielestäni tosi hyvää. Itsekin syön pääasiassa kasvisruokaa ja usein saattaa kulua päiväkausiakin kasvisruokavaliolla.

Yesman: Keskustelun aloittaja näkee siten, että hlbtiq+ -aktivismin (erilaisissa muodoissaan) pitäisi kuulua ihan koko aatteiden kartalle ja mieluiten sen aivan joka kohtaan. Ja hänen aatteidensa kartalla toimitaan muita paremmissa paikoissa silloin, kun juuri siitä paikasta pyritään kaikin keinoin edesauttamaan tällaista kehitystä.

Silleen naiivisti ja kirkassilmäisesti pyrin nostamaan hlbtiq+ -aktivismin poliittista asemoitumista kuvaavan janan, nelikentän tai moniulotteisemman kuvaajan sisä-, ylä- ja ulkopuolelle - asiaksi, joka olisi itsestäänselvyys arjessa ja juhlassa.
Ja... mitä sitten on tuo hlbtiq+ -aktivismi? Minä näen sen kaikeksi yksilön toiminnasta arjessa organisoidumpaan järjestötoimintaan, pride-tapahtumiin ja poliittiseen vaikuttamiseen. Se voi ilmetä myönteisenä hlbtiq+ -jutun peukuttamisena somessa, pride-kulkueeseen osallistumisena, sateenkaarilipun liimaamisena liiketoimintansa oveen, hlbtiq+-vähemmistöön kuulumisen vuoksi kaltoin kohdellun puolustamisena, hlbtiq+ -aihepiirin mukaanottamisen huolehtimisena työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelmaan, pride-tapahtuman järjestämisenä ja niin edelleen.
"Sen ilmentymänä on nähty kielto hyväksyä myytäväksi (pride-tapahtumassa) muuta kuin kasvisruokaa."

Tämän "ilmentymänä" on nähty erilaisia teemoja Helsinki Pridessä. Minusta on hienoa, että Priden "varjolla" otetaan kantaa (tai katsantakohdista riippuen, "tupuitetaan") muuhunkin kuin "sateenkaariteemoihin" ja osoitetaan näin "sateenkaarivähemmistöjen" kuuluvan yhteiskuntaan ja edustavan kestävän kehityksen "aatetta" ja tasa-arvoa omaa viitekehystä laajemmin.
Minusta taas ei ole hienoa, että priden "varjolla" tuputetaan hlbtiq+ -aihepiiriin liittymättömiä ryhmäkuntaisia ihanteita.

Ja juuri tästä lienemme sitten, SaintJudy, eri mieltä.

Olen kantaani parhaan kykyni mukaan pyrkinyt perustelemaan. Mutta jos esitettyihin perusteluihin reagoidaan kuin niitä ei olisi esitettykään, niin aika vaikeaahan sitä sitten on lopulta älyllisesti pohtia jostain toiminnasta seuraavia plussia ja miinuksia. Esiin nostamani pointit on ohitettu tässä keskustelussa (jälleen) yhtä tiukasti kuin neuvostosensuuri ennen muinoin ne asiat, mitä neuvostovallan maassa ei sopinut esiin tuoda. Kukaan ei ole esittänyt, ovatko esittämäni huomiot ihan puutaheinää - vai onko siellä taustalla sittenkin jotain todellisuudessa kiinni olevaa.

Jospa minäkin koetan keskustelun elävöittämiseksi suosimaasi "sanoja toisen suuhun" -menetelmää: Onko siis ymmärrettävä, että muiden kuin "punaviherfeministiset" ihanteet kauttaaltaan allekirjoittavien ei tarvitse kokea priden (ja muun hlbtiq+ -aktiivisuuden) olevan heitä varten, eikä heitä tarvita tukemaan hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuuskehitystä. Pitäkööt tunkkinsa ja menköön...?

Henkilökohtaisesti voin todeta arvostavani "tietyn aatesuunnan" (vasen, vihreä, feminismi) piirissä vahvasti läsnä olevaa ajatusta kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta. Voin nostaa lippistä, jos se sattuu olemaan päässäni. Kaikkinensa tuota aatenippua/ideologiaa en voi ilmaista tukevani - ja tiedän joidenkin vieraantuneen hlbtiq+ -solidaarisuuden käytännön ilmaisemisesta noiden aatenippujen/ideologioiden "vyörytyksen" tähden.
Jos hlbtiq+ -pridea järjestävällä on halua edistää vaikkapa kasvissyöntiä, niin kyllä sitä voi tehdä myös pride-tapahtuman puitteissa. Mielestäni raja kulkee hlbtiq+ -viitekehyksen kannoille tai rinnalle nostamisessa - puhumattakaan vierasasian nostamisesta hlbtiq+ -viitekehyksen edelle, kuten tapahtui Helsingin kesän 2008 "vihreässä" pridessa.

Pride-tapahtuman aatteellisten puitteiden laajentaminen hlbtiq+ -viitekehyksen ulkopuolelle on ongelma, koska itse hlbtiq+ -vähemmistöön kuuluvan on prideen osallistumisen kohdalla tehtävä valinta: 1) olla osallistumatta tai 2) osallistua ja hyväksyä myös tapahtumaan liittyvän hlbtiq+ -viitekehystä laajemman "aatteen" vetojuhdaksi alistuminen.

Minusta esimerkiksi kasvisruoka on hlbtiq+ -viitekehykseen liittymätön asia, eikä edes hlbtiq+ -viitekehykseen sidoksissa olevaan yleiseen tasa-arvoon liittyvä kysymys.

Minun nähdäkseni on vaarana asetelma, jossa "oikein" ajattelevien onanointirinki räkii "väärin" ajattelevien kasvoille priden puitteissa - riippumatta miten tahansa ajattelevien mahdollisesta hlbtiq+ -vähemmistöön kuulumisesta.
"Minusta esimerkiksi kasvisruoka on hlbtiq+ -viitekehykseen liittymätön asia, eikä edes hlbtiq+ -viitekehykseen sidoksissa olevaan yleiseen tasa-arvoon liittyvä kysymys."

Mielestäni erotin nämä toisistaan tarpeeksi selkeästi, joten älä liitä näitä keskenään ja hankaloita näin keskustelua tahallisesti "väärinymmärtämällä". Vänkääminen voi toki joskus olla hauskaa.

""oikein" ajattelevien onanointirinki räkii "väärin" ajattelevien kasvoille priden puitteissa" - ...voi valkoinen setä-cis-mies nyt sentään mitä retoriikkaa! Omat eväät mukaan kesän juhliin niin ei tule paha mieli jos vihreät ei maistu ruokana tai aatteena. Tai plagaatti kulkueeseen "Syökää kanaa!" jos
jonkun hlbtiq+ -viitekehystä laajemman "aatteen" vetojuhdaksi alistuminen ei kiinnosta. Aika melko arvoköyhää" retoriikkaa puhua lainausmerkeissä "aatteista" . Kyse ei liene enää vihreästä aatteesta, onhan kestävän kehityksen periaatteen kirjattu myös persujen ohjelmaan. Ottamalla kantaa "aatteiden kartan tarkoitushakuista uudelleenmäärittelyyn" tulet juurikin tehneeksi näin itse, määrittelemällä mikä kuuluu mihinkin. Aika tympeää. Kasvissyönti ei kuulu hlbtiq+ -viitekehykseen, kukaan ei ole sitä sinne akkosten perään liittämässä. Kyse lienee valinnasta. jossa osoitetaan muitakin arvoja. Parempi kasvispihvi kuin rajat kiinni kaikilla mausteilla. Jos tämä on oikeassa ajattelevan onanointia, niin ole hyvä.
Olen oppinut, että on pyrittävä pitämään omissa puheenvuoroissaan riittävästi (aiemmissakin puheenvuoroissaan ilmaisemaansa) tausta-ajatusta mukana, kun vastakommentointi toisinaan maistuu siltä, ettei aikasemmissa puheenvuoroissa mainittuja huomioita enää huomioida viitekehyksenä. Siksi "vänkäys". Tällä kertaa keino tuotti tulosta, ja huomioni tuli sähinästä päätellen ilmeisesti ymmärretyksi.

Mainittua kestävää kehitystä voi tietysti tarkemmin määritellä monellakin tavalla. Jollekin se kenties on kasvissyöntiä, jollekin ei. Ja joo, omat eväät voi tosiaan ottaa mukaan, sillä eikö omien eväiden kyörääminen olisikin sitä kestävintä kehitystä, varsinkin jos vaatimuksena on, ettei kertakäyttöastioita mukaan! Viedään hommaa kunnolla edemmäs. Ei mitään ruoan myyntiä. Omat eväät. Eikös?

SaintJudyn kirjoituksesta tulkitsen, että havaintoni priden ja hlbtiq+ -aktiivisuuden läänittämisestä eivät ole vailla pohjaa. Päättelen myös, että mainittua läänittämistä ei ainakaan tietynlaisin silmälasein tarkastellen hyväksytä ongelma-asiaksi - eikä toisaalta laajemmin aateneutraalisuuteen pyrkimistä hlbtiq+ -aktiivisuudessa (ml. pridejen järjestäminen) nähdä tavoiteltavana.

Minusta kuitenkin yksi aateneutraalisuuteen pyrkimisen (kasvis)pihveistä on siinä, että prideista voi uskottavammin vaatia "rajat kiinni kaikilla mausteilla" -tyyppistä agendaa pysymään poissa vain, jos osoittaa, ettei itsekään hyväksikäytä priden nykyistä nostetta ryhmäkuntaisten ihanteidensa levittämiseksi. Toinen (kasvis)pihvi on runsaamman (ja ennen kaikkea laaja-alaisemman) osallistujamäärän synnyttämä poliittisen paineen kasvattaminen. Kolmas (kasvis)pihvi on mahdollisimman matalan kynnyksen synnyttäminen heille, jotka eivät vielä ole sinuja oman hlbtiq+ -itsensä kanssa.

En ole määritellyt sitä, että mikä asia kuuluu tai liittyy mihinkin. Mahdolliset määrittelyt ja yhteydet ovat vain kuvausta tapahtuneesta. Siitä olen vinkannut, että eräistä (pride-järjestäjien) valinnoista voi olla hlbtiq+ -vähemmistöjen yhdenvertaisuuden tavoittelulle haitallisia seurauksia. Aina voi tietysti ohittaa ongelmaan pureutumisen syyttämällä selkänsä aateneutraalisuuden puutteen vuoksi kääntäviä "mielensä pahoittamisesta" sekä "arvoköyhyydestä" ja viestintuojaakin vähän samalla kurmoottaa. Mutta ei se asiaa muuksi muuta.
"ja huomioni tuli sähinästä päätellen ilmeisesti ymmärretyksi"

Kun tarkoituksenmukaisesti huutaa metsään niin metstä tarkoituksenmukaisesti vastaa.

" SaintJudyn kirjoituksesta tulkitsen, ..."

Jos päättelet näin "SaintJudyn" kirjoituksesta, niin toki saat vahvistusta tulkinnallesi (minulla on kaukonäkö muuten, syön lihaa btw ja en äänestä puoluetta, tiettyä sukupuolta vaan "sopivaa tyyppiä"). Se,että vihreys tai vasemmistolaisuus aiheuttaa jossakin"tolkun ihmisissä" hieman närää ei ole mikään uusi ilmiö, enemmän ihmettelen motiivejasi siirtää Priden "aatetta" jonnekin arvoneutraalimmalle pohjalle. Luopumalla näistä "aatteista" saataisiin enemmän kannatusta? Arvelen että viime vuosien Priden suosion huima kannatus kumpuaa juuri(kin) näistä vihervasemmistolaisuuten kallellaan olevista tahoista (ja kenties Priden järjestäjät ovat huomioineet tämän painottamalla tiettyjä arvoja tapahtuman järjestämisessä). Ilmeisesti tällä "uudelleenmäärittelyllä" haetaan jotain arvojohtajamme "tolkun ihminen" käsitettä. "Tolkun ihminen" on muuten siitä aika jännä ilmiö, että se asemmoi itsensä johonkin harmaalle alueelle, "kultaiselle keskitielle" jolla periaatteessa ei ole mitään sanottava mistään mitätöiden "ääripäiden" aatteet vaikka niistä löytyisikin jotain hyvää. Kun Priden historiaa ajattelee, ei ole mikään uusi ilmiö siinä miten sitä siistitään salonkikelpoisemmaksi suuremmalle joukolle. Olen ymmärtänyt että tietynlainen näkyvyys on enemmän ongelmallista homoille itselleen - kuten smo ilmaisi puheenvuorossaan retorisesti kuvaili sitä, miten kulkueeseen osallistuttavan tulee ottaa kantaa siihen kuulumattomiin asioihin.
Priden suosion viime vuosien huima kasvu uskoakseni kumpuaa etenkin Tahdon2013-kampanjan sekä avioliittolakiuudistukseen liittyneen keskustelun ja asian julkisuudessa olemisen synnyttämästä halusta tukea asiaa. Siinä toki vihreillä ja vasemmistolla oli vahva merkitys - enkä ole tätä missään vaiheessa kieltänyt. Taustavoimistaan huolimatta Tahdon2013-projektia edistettiin hyvin asiakeskeisesti, esimerkiksi aatteellistaustaista jargonia vahvasti vältellen. Pidän juuri tuota "aateneutraalisuutta" yhtenä menestyksen salaisuutena - ja tuo neutraalisuus sai kenties muutaman sellaisenkin ihmisen prideihin, joka muuten ei halua osallistua värittyneisiin tapahtumiin. Nyt avioliittolain uudistuksen toteuduttua kaikki eivät jaksa enää tulla sellaisen pride-lipun alle, jossa vain punaisen ja vihreän raidan kirkkaana loistamisesta järjestäjät haluavat pitää huolta.

Olen mielestäni kuluttanut (tässäkin ketjussa) aika huolella näppäimistöä selostaessani motiivejani siirtää priden "aatetta" jonnekin arvoneutraalimmalle pohjalle. Missäköhän mahdan epäonnistua, kun en saa itseäni ymmärretyksi?
Mielestäni olet tullut hyvinkin ymmärretyksi selostaessasi motiivejasi siirtää priden "aatetta" jonnekin arvoneutraalimmalle pohjalle. Se että olen eri mieltä ei merkitse sitä etten ymmärtäisi (no joskus ehkä vähän kiusallani tahallisesti. Tämähän on yleinen käytäntö Ranneliikkeen vänkääm... käydyssä keskustelussa). Kysymys lienee miksi haluat tehdä näin ja onko tuo "valkopesu" tarpeellinen, kun yhteiskunnassa ylipäätään on omaksuttu kestävän kehityksen periaatteet laajemmassa mittakaavassa?

Ensi vuonna Pride juhlissa voisi tarjoilla vaikkapa hyönteisruokaa.
Joo, ehdottomasti hyönteisruokaa ja kasvisruokaakin - mutta toivottavasti ei liharuoan myynnin kiellon siivittämänä. En nimittäin toistaiseksi ole syönyt hyönteisistä valmistettua ruokaa, mutta voisi kokeilla ja ehkä siihen ihastua. Olisi ihan kiva tutustua uuteen asiaan, vaikka ehkä sopiva tilaisuus voi tulla eteen jo ennen ensi prideakin. Mene-tiedä.

Jännä tuo ajatus priden "valkopesusta". En edellisessä ihan päässyt kiinni siihen, että mitä tarkemmin ottaen haluaisin pestä valkeaksi - pridea vai koko aatteiden karttaa priden avulla?

Itse en kuitenkaan ole sinänsä ajatellut kummankaan pesemistä. Ellei sitten jälkimmäisellä tarkoiteta sitä, että soisin yhteiskunnassa omaksuttavan hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvien (ja toki kaikkien muidenkin ihmisten) yhdenvertaisuutta edistävät periaatteet laajemmassa mittakaavassa. Kaikkialla aatteiden kartalla.

Olen (tässäkin ketjussa) jo edellisissä puheenvuoroissani esittänyt syitä sille, miksi haluaisin pride-järjestäjien (ja muiden hlbtiq+ -aktivistien) välttävän muiden kuin hlbtq+ -vähemmistöihin liittyvien poliittisten ja aatteellisten ihanteiden liittämistä pride-tapahtumien puitteisiin ja hlbtiq+ -aktivismiin. Yksi tällaisista kohdista tässä ketjussa on "kolme (kasvis)pihviä" myöhään eilen illalla kirjoittamassani postauksessa. Eikö se ole ymmärrettävä? Pitäisikö minun avata sitä vielä lisää?

Tärkein perustelu sille, miksi haluan tehdä niin on se, että haluan nopeuttaa hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisen aseman edistämistä. Haluan translain uudistuksen ja äitiyslain voimaan mahdollisimman pian. Haluan nopeuttaa asenteiden muuttumista hlbtiq+ -myönteisemmäksi. Olen koettanut parhaan kykyni mukaan perustella sitä, miten sisällöltään kuvaamallani tavalla "aateneutraalimpi" tai poliittisesti "sitoutumattomampi" pride ja hlbtiq+ -aktivismi uskoakseni antaa kehitykselle lisävauhtia.

Omalla kohdallani asia on varmaankin paljolti "vänkäämistä" tästä eteenpäin, jos erityisiä uusia näkökulmia asiaan ei tule.
"---n edellisessä ihan päässyt kiinni siihen, että mitä tarkemmin ottaen haluaisin pestä valkeaksi - pridea vai koko aatteiden karttaa priden avulla?"

Jep, tämä aatteiden kartan tarkoitushakuinen uudelleenmäärittely on hiukka hankala aihe, mitä nyt yrität sillä hakea. Olet selittänyt pointtisi, samoin minä. Jos en nyt muuta mielipidettäni asiasta se ei tarkoita sitä että en ymmärrä mitä yrität oikein sanoa. Kasvisyönti lienee ei liene se pointti vaan mitä se "arvona" laajemmin edustaa sinulle. Ymmärrän pointtisi mutta...olen vain eri mieltä ja pidän jokseenkin naurettavana väitteenä jonkin kasvisyönnin ideologia karkoittavan Pridestä kiinnostuneita. Jos näin tapahtuu, ehkä kasbisyöjien pitäisi tulla vielä laajemmin esille "ideologineen"? Mielestäni Priden voi hyvin liittää muihinkin yhteiskunnallisiin teemoihin, ehkä viesti avautuu näin paremmin muillekin ja seksuaali&sukupuolivähemmistöt nähdään osana yhteiskuntaa eikä minään marginaalina jotka ajavat vain omia erityisiä "etuoikeuksia". Melkoista ajanhukkaa vääntää tästä koska en ole järjestämässä Prideä enkä ole vastuussa siitä. Itseasiassa koko minulle ajatus Pridestä on käynyt vuosi vuodelta yhä tympeämmäksi mitä suositummaksi se on tullut.

"Haluan translain uudistuksen ja äitiyslain voimaan mahdollisimman pian. Haluan nopeuttaa asenteiden muuttumista hlbtiq+ -myönteisemmäksi. Olen koettanut parhaan kykyni mukaan perustella sitä, miten sisällöltään kuvaamallani tavalla "aateneutraalimpi" tai poliittisesti "sitoutumattomampi" pride ja hlbtiq+ -aktivismi uskoakseni antaa kehitykselle lisävauhtia."

Kasvisruokailun suosiminen puistojuhlassa tuskin estää tätä kehitystä. Näiden muutosten kohdalla työsarka lienee poliittinen lobbaus, ei puistojuhla.
Poliittisiin vaikuttajiin kohdistuvaa lobbaustakin vaikuttavampaa on saada asia yleisesti tiedostetuksi ja hyväksytyksi; että asianomaiset itse, kansalaiset ja konkreettisia päätöksiä tekevät ymmärtävät asian ja sen merkityksen. Syntyy poliittinen paine sille, että asiaa ei voi enää ohittaa, vaan asia pitää hoitaa maaliin. Lobbauksella voi ehkä vakuuttaa muutaman kiikun-kaakun olevan päättäjän, mutta varsinaisen (kasvis)pihvin kääntämiseen tarvitaan laajojen kansankerrosten tuoma poliittinen paine.

Joten kyllä, puistojuhlillakin on vaikutuksensa muutoksen vauhtiin.

En odota, että muuttaisit mieltäsi - vaikka toki toivon sitä. Johtuu siitä, että uskon tässä(kin) ketjussa esittämääni. Edelliseen kommenttisi SaintJudy viitaten, en ole kuitenkaan ihan varma, olenko osannut vieläkään selittää asian(i) aivan ymmärrettävästi.

Kuten toteatkin, kasvissyönti ei ole minulle pointti. Pointtini ei ole oikeastaan edes se, mitä se "arvona" laajemmin edustaa minulle. Pointtini on se, että pride-tapahtumia (ja laajemmin hlbtiq+ -aktivismia) pyritään hyödyntämään ryhmäkuntaisten (hlbtiq+ -aihepiiriin suoranaisesti liittymättömien) aatteellisten ihanteiden levityskanavana. Kasvissyönnin edistäminen on esimerkki tietynlaisesta toiminnasta, ei tässä tapauksessa edes sinänsä merkityksellinen esimerkki "arvosta" laajemmin. Tuo yksityiskohta on ainoastaan selkeä esimerkki tietynlaisesta toiminnasta.

Muiden teemojen tuominen ja nostaminen itse asian kannoille, rinnalle tai edelle on minusta yksiselitteisesti fokuksen sumentamista.

Erikseen on sitten pohdinnan arvoinen asia, että tarvitaanko oikeastaan erityistä hlbtiq+ -aktivismia prideineen lainkaan. Kysehän on ihmisten yhdenvertaisuudesta, ja asian voisi varmasti niputtaa muuhunkin. Itse kuitenkin näen priden ja erityisen hlbtiq+ -aktivismin tarpeellisena niin kauan, kun kyseiseen vähemmistönippuun kuuluvat joutuvat erityisesti vähemmistöönsä kuulumisen vuoksi eriarvoiseen asemaan.

Esimerkiksi pride-tapahtuma voi vastuullisesti toteutettuna olla hlbtiq+ -vähemmistöjen kannalta viestiltään äärimmäisen selkeästi määritelty paketti: Se on keino nostaa esiin vähemmistön yhdenvertaiseen asemaan liittyvät vaillinaisuudet ja tarjota kosketuspintaa hlbtiq+ -aihepiiriin niin vähemmistöön itse kuuluville kuin muillekin.

***

Olen varsinkin viime vuosina kuullut etenkin ikääntyvämmiltä harmittelua, jossa sävy on sama: ajatus pridestä on käynyt tympeämmäksi, ja viitataan tapahtumien kasvaneeseen suosioon. Välillä viitataan koko hlbtiq+ -aktivismiin. Pahoitellaan tiiviin yhteisöllisyyden häviämistä. Ei enää tunnetakaan näöltä kaikkia mukana olevia. Ei ole enää lämmintä "me"-henkeä ja niin edelleen.

Itse ymmärrän tuollaisen kuitenkin lähinnä menneen nostalgisointina. Varmasti niihin menneisiin aikoihin liittyi paljon arvokkaita hetkiä, etenkin koska kyseinen "meistä", "meikäläisistä" koostuva joukko oli kenties elämän harvoja ympäristöjä pystyä olemaan oma itsensä, toisten seurassa kokonainen. Suomen pienemmissä paikoissa voi vielä kenties kokeakin jotain tällaista, mutta...

Luulen, että moni näistä nostalgikoista muinoin sitä yhteisöllisyyttä kokiessaan kuitenkin unelmoi ajasta, jolloin Helsingin Esplanadin puistossa saattaisi voida puiston penkillä sunnuntaisena iltapäivänä istuessaan nojata samaa sukupuolta olevan kumppaninsa kylkeä vasten - eivätkä ohikulkijat näkisi asiassa yhtään mitään erikoista.

EDIT huomattu virkein silmin pari kirjoitusvirhettä ja korjattu ne.
"Edelliseen kommenttisi SaintJudy viitaten, en ole kuitenkaan ihan varma, olenko osannut vieläkään selittää asian(i) aivan ymmärrettävästi."

Niin, edelleen en ymmärrä sitä miten joku voi kuvitella kasvisruokatarjoilun (tai vastaavat kestävän kehityksen valinnat) merkitsevän niin paljon Pridejuhlassa, että se vie kannatusta itse tapahtumalta. Ymmärrän toki imago-ongelman joka liittyy ns. viherpiipertämiseen. Tätä oli vasta-argumentti moneen vihervasemmiston esille tuomaan ja esillä pitämään asiaan, myös hlbtiq+. Nykyinen tendenssi massatapahtumissa on ottaa esille kestävä kehitys ja esimerkiksi kierrättämiseen liittyvät seikat näin ihan tapahtuman laadusta riippumatta.

Itselleni näin ikääntyessä Pride on käynyt tympeämmäksi joska se tuntuu unohtaneen avioliittohuumassa muut vähemmistöt, tähän on liittynyt jokavuotinen poru siitä miten vääränlaisia ihmisiä siellä osoittelee mieltään ja miten tietynlainen karnvevalisoituminen vievät huomion itse agendalta. Itse olen huomannut riemukseni nuoremman väestön ottavan taas esille Priden poliittisuuden queer hengessä. Viimekesän Prideä sivulta katsoneena erittäin vaikuttunut siitä, miten Oikeus elää -leiri osallistui kulkueeseen. Karkoitukset koskevat myös hlbtiq+ taustaisia ihmisiä.

Vastaisuudessa toivon kuitenkin keskustelua käytävän siinä hengessä, että et yrittäisi muuttaa kenenkään mielipiteitä, se ei ole kovin kunnioitettavaa keskustelua. Keskustelu on paljon miellyttävämpää ilman leimaavaa henkilöön tai mielipiteisiin liittyvään retoriikkaa. Jos keskustelua pitää provosoida se ei liene sen arvoista.
Niin joo... ainahan voidaan vain rupatella mukavia ja niitä-näitä, silleen kivassa hengessä. Jos onkin mielipiteitä, niin ihan kiva - mutta parempi, ettei tuo niitä esiin pyrkien jonkinlaiseen ajattelutapojen muutokseen. Jokuhan voi kokea epäkunnioitusta ja loukkaantuakin, jos huomaa omaa mielipidettään yritettävän muuttaa kyseenalaistamalla.

Höpö höpö. En aio jatkossa(kaan) käyttää sordiinoa. Aion jatkossa(kin) vaieta vain niistä asioista, joista minulla ei ole mitään sanottavaa.

Kestävästä kehityksestä. Asioita voi tehdä kestävästi ja kierrätyksestä huolehtia tekemättä siitä numeroa. Asioista voi huolehtia nostamatta niitä prideen liittyvien teemojen kannoille, rinnalle tai edelle.

Karnevalisoitumisesta. Itse en näe "karnevalisoitumista" minkäänlaisena vastakohtana pride-teemojen saamalle huomiolle. Karnevalisoituminen voi tukea agendaa hyvällä tavalla. Toki ajatus mielenosoituksesta voi olla ristiriidassa karnevaalihenkisyyden kanssa, jos kokee asiansa edistämisessä voimaantumisen syntyvän erityisesti siitä, että taistelutahtoa uhkuen huudetaan iskulauseita, selkä suorana, jämäkkä ilme kasvoilla ja kyltti pystyssä marssien.

Yhdyn kyllä ihmettelyyn siitä, että valitellaan priden vääränlaisista ihmisistä. Sellaisen näen kuitenkin lähinnä itsekkyydestä kumpuavana yksityisajatteluna. Oletan, että "vääränlaisilla ihmisillä" viitataan nyt inhimillisen kirjon moninaisuuteen kohdistuneisiin soraääniin. Oletan, että kyse ei ole ajatuksesta, että kaikenlaiset "manööverit" pitäisi sallia priden puitteissa.
Eiköhän liene niin, että mikä tahansa tapahtuma, jonka monet erilaiset ihmiset tuntevat tavalla tai toisella "omakseen", alkaa samalla ärsyttää osaa porukasta. Ärsyttää juuri sen vuoksi, että niin monenkirjavat ihmiset tuntevat sen omakseen ja tuovat siellä esiin omia ajatuksiaan ja ilmaisevat itseään omalla, hyväksi katsomallaan tavalla.
Sitten on olemassa väestönosa, jota voidaan usein haukkumasanaksikin mielletyllä attribuutilla kutsua suvaitsevaisiksi. He antavat itse kunkin toimia omalla tavallaan, tapahtumaan osallistujina, siellä esiintyjinä ja sitä järjestävinä, ja keskittyvät niihin osa-alueisiin jotka tuntuvat itsestä hyviltä. Jos hylkää koko jutun jonkin sivuilmiön (josta itselle tietysti tulee se kaikkein näkyvin ja merkittävin) vuoksi, se varsinainen asiakaan ei sitten tainnut olla kovin tärkeä.
"mutta parempi, ettei tuo niitä esiin pyrkien jonkinlaiseen ajattelutapojen muutokseen."

Kuten miten mielestäsi on väärin, jos "pride-tapahtuman teemaksi määritellään "vihreä" ja pääfokus on "ekologisessa kestävyydessä" tai agendalla on kasvisruoan edistäminen"? Siinä miten yrität oikaista minua ja mielipiteitäni, syyllistyt itse samaan mistä syytät Priden järjestäjiä. Itse nostat fokukseen tapahtuman ruokatarjoilun "arvoineen", et itse tapahtumaa.
Mihin minä syyllistyn ja missä?

Nimenomaanhan tässä on puolin ja toisin antauduttu ottamaan kantaa esillä olevaan asiaan. Ja sitten minun pitäisi yht'äkkiä ollakin ottamatta kantaa ja olla kyseenalaistamatta? Niinkö? Miksi?

Minä ajattelen siten, että pride on syntynyt ja vakiintunut nostamaan esiin tiettyä aihepiiriä ja edistämään tietynlaista asiarypästä. Maailman muuttuessa asiaan on tullut vähän uusia ulottuvuuksia ja jotkut jo parhain päin kääntyneet asiat ovat onnekkaasti liukuneet "hoidetut"-kansioon. Ytimessä on kuitenkin yhä sama aihepiiri ja asiarypäs, sillä kaikenlaista kuntoonsaatettavaa on yhä.

Eikös?

Minusta prideen muita teemoja liimailevat näkevät hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvien asian olevan jo tarpeeksi kunnossa, jos ovat valmiita asettamaan etusijalle muita kuin hlbtiq+ -teemoja. Jos haluaa edistää mainittuja "sivuilmiöitä", niin eikö tuota voisi suorittaa jossain muussa yhteydessä kuin kytkemällä niitä "pride"-nimiseen tapahtumaan?

Minä katson, että niin kauan kuin prideen perinteisesti liitettyjen teemojen alla on korjattavaa, niin niiden teemojen kannoille, rinnalle ja edelle ei pitäisi nostaa muita teemoja viemästä tilaa. Minusta ei pidä nostaa hlbtiq+ -vähemmistöihin suoraan liittymättömiä teemoja viemään huomiota translain uudistamiselta, äitiyslain säätämiseltä ja hlbtiq+ -vähemmistöihin kohdistuvien asenteiden muuttamiselta.

Tätä asiaa olen tässä muutaman merkin verran pyrkinyt perustelemaan. Kyse ei ole ihan niin yksiulotteisesta kysymyksestä kuin toteamuksesta, että "se varsinainen asiakaan ei sitten tainnut olla kovin tärkeä".
Otanpa nyt tätä asiaa vielä esille, silläkin uhalla, että joku kokee yritykseni vaikuttaa ajattelutapaan (l. muuttaa mielipiteitä) jollain tavalla epäkunnioittavana. En pahoittele millään tavalla mahdollisesti aiheuttamaani mielipahaa.

Kun olen koettanut paasata vastuullisen (kiteytyy "aateneutraalisuuteen" jollain tavalla) pride-järjestämisen puolesta, niin olen saanut kuulla näkemykseni taustalla olevan mm. sen, etten pitäisi feminismistä, flirttailisin (ääri)oikeiston kanssa ja muuta vastaavaa. Myös relativismia on liitetty ajatusteni taustalle. Minusta olisi kuitenkin hyvä sisäistää relevatismi käsitteenä ennen kuin pyrkii käyttämään sitä ajattelutapani lokeroimiseen. Jos välttämättä haluaa harrastaa lokerointia, niin pragmaattisuuden voin allekirjoittaa. Toki siitäkin voi käyttää suomenkielistä nimitystä, jos ei ole erityistä tarvetta päteä.

Ajattelin nyt vertauskuvaa. Mitään "luonnonlakien" mukaista yhteyttä asioilla ei ole, mutta kannattaa miettiä välillä maailmaa näinkin:

Useimmat varmaankin tuntevat (kuusio)mutterit ja (kuusio)koneruuvit (eli pultit) sekä niiden avaamiseen ja kiristämiseen sopivat työkalut; jakoavaimet, kiintoavaimet ja kiintolenkit. Juuri sopiva kiintoavain tai kiintolenkki on paras väline avata varsinkin jumissa olevia pultteja/muttereita. Moni tietää, mikä apu joskus voi olla avaimen pituuden antamalla vääntömomentilla. Oikein jumissa olevaa pulttia/mutteria voi auttaa aukeamaan sopivalla kierteisiin tunkeutuvalla voitelulla. Sopivan kiintoavaimen tai kiintolenkin puuttuessa voi myös käyttää jakoavainta, mutta hyvälaatuinenkin jakoavain kuitenkin antaa sen verran periksi, että sillä saa helposti mutterin/pultin kulmiin pyöreyttä, etenkin jos tiukassa olevaan mutteriin/pulttiin joutuu käyttämään voimaa.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaista asemaa heikentäviä asioita (lakeja, asenteita, itsesyrjintää ja syrjiviä rakenteita) ylläpitävät asiat ovat muttereita ja pultteja. Pride ja siitä ammentava hlbtiq+ -aktiivisuus on juuri muttereihin ja pultteihin sopiva kiintoavain tai parhaimmillaan niiden kaikista kulmista tarraava kiintolenkki. Asiaa edistävät ihmiset ovat työkalun momentti. Faktat ja kosketuspintaa luovat elämäntarinat ovat parasta voiteluainetta. Tasa-arvojargonikaan ei säällisessä mitassa ole liiaksi haitaksi.

Mitä enemmän pridessa ja muussa hlbtiq+ -aktivismissa keskitytään hlbtiq+ -asiaan, sitä sopivampi kiintoavain/kiintolenkki on.

Jos hlbtiq+ -asian kannoille/edelle/rinnalle kytketään hlbtiq+ -aihepiiriin liittymättömiä asioita, niin kiintoavaimen/kiintolenkin asemesta meillä on pian jakoavain, joka momentin kasvaessa voikin tehdä avaamista kaipaavissa pulteissa/muttereissa tuhojaan. Sen jälkeen joudutaan näkemään aivan ylimääräistä vaivaa (ja miettiä hankalammin käytettäviä työkaluja) kulmansa menettäneiden pulttien/mutterien avaamisessa.