Voisimme huomioida Suomen Lähetysseuraa syrjimättömästä toiminnastaan

On esitetty ajatus huomioida Suomen Lähetysseuraa sen suoraselkäisestä toiminnasta. Äänekkäistä vastalauseista huolimatta Lähetysseura on ilmoittanut päättäväisesti pysyvänsä tekemässään päätöksessä lähettää samaa sukupuolta oleva miespari työskentelemään Kambodžaan.

Järjestön huomioimiseen yksi mahdollisuus on tehdä lahjoitus SLS:n keräystilille. Tasaus-keräys on sellainen, jonka lahjoitukset menevät tuolla suunnalla maailmaa tapahtuvaan tärkeään auttamistyöhön.

Olen tarkistanut Lähetysseurasta keräyksen luvat. Ne ovat kunnossa. Oheisen linkin takana lisää tietoa Tasaus-keräyksestä.

http://www.tasaus.fi/tasaus_fi/www/tasaus/etusivu/tasaus/

Monta tapaa lahjoittaa
Tilisiirrolla:
IBAN: FI38 8000 1400 1611 30
BIC: DABAFIHH
Kirjoita viestikenttään: Tasaus2013

Soita keräyspuhelimeen: 0600-11310 (10,26 € / puhelu + pvm.)

Lähetä tekstiviesti: Tasaus5 (5€) tai Tasaus10 (10€) numeroon 16155

***

Suosin itse lahjoitusten tekemistä pankkitilin kautta. Silloin lahjoitus menee kokonaisuudessaan saajalle. Puhelinlahjoituksissa palvelun tarjoava teleoperaattori ottaa kustannusosuuden lahjoituksesta.

Helsingin piispa Irja Askola kertoi saaneensa runsaasti vihaviestejä. Hänen tuekseen on perustettu FB-ryhmä (tms.). Tukipostia Irja Askolalle.
https://www.facebook.com/events/1377801772431868/?fref=ts

Suomen Lähetysseuran järjestämät Valtakunnalliset Lähetysjuhlat alkoivat perjantaina Tuomasmessulla Helsingin Messukeskuksessa. Lauantaina on monenlaista tapahtumaa aamusta iltaan.

Sunnuntaina on klo 9-10 Eero Junkkaala pitää raamattutunnin otsikolla Priority – lähetys ensin. Junkkaala on tullut tunnetuksi konservatiivisista asenteistaan. Viime aikoina on kuitenkin tullut signaaleja siitä, että hänen suhtautumisensa homoihin olisi muuttunut vähemmän jyrkäksi.

Sunnuntaina varsinainen päätapahtuma Messukeskuksessa on klo 12:00-14:00. Yhteinen messu, pappisvihkimys ja lähetystyöhön siunaaminen. Piispa Irja Askola on mukana pappisvihkimyksessä, että lähetystyöhön siunaamisessa.
Julkisessa keskustelussa olleen miesparin toinen puoliso vihitään papiksi. He molemmat lähtevät lähetystyöhön, johon tehtävään heidät siunataan muiden lähtijöiden kanssa yhdessä tuossa tilaisuudessa.

YLE Radio 1 lähettää päätapahtuman suorana lähetyksenä.
Molemmat sunnuntain tapahtumat tulkataan viittomakielelle.

Lähetysjuhlien ohjelma:
http://www.lahetysjuhlat.fi/lj_fi/www/lahetysjuhlat/etusivu/ohjelma/

Tukensa Suomen Lähetysseuralle voi osoittaa myös osallistumalla Lähetysjuhlille ja erityisesti sunnuntain päätapahtumaan. Sen yhteydessä kerätään kolehti, joka käytetään suoraan uusien työntekijöiden lähetystehtävän lähettämiskuluihin.

Helsingin Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2:ssa on rinnakkaistapahtumia perjantaina ja lauantaina.

Lauantain tapahtumista kiinnostavin tällä hetkellä käytävään tasa-arvokeskusteluun on Oikeudenmukainen hengellisyys -työpaja klo 12:00-13:00 kirkon kappelissa:

Uskoa mutta myös oikeutta ja tasa-arvoa. Onko se mahdollista? Unohtuuko Jumala? Voiko hyvinvointi jakaantua tasan? Sopankeittäjinä Veronica Saarela ja Vesa Hirvonen Tulkaa kaikki -liikkeestä, Tarja Kantola Kirkollisista sosiaalidemokraateista ja Tasaus-keräyksen väkeä Suomen Lähetysseurasta.

Alppilan kirkon tapahtumat ovat kaikille avoimia.
http://www.lahetysjuhlat.fi/lj_fi/www/lahetysjuhlat/etusivu/ohjelma/alppilan_kirkon_ohjelma/

Pahoittelen suoraa lainausta, mutta enpä oikein osaa tähän mitään sanoakaan.

"Utsjoen seurakunta irtisanoo sopimuksen Suomen Lähetysseuran kanssa

Yksimielisessä päätöksessä kirkkoneuvosto selittää, ettei Suomen Lähetysseura nauti enää seurakunnan luottamusta. Syynä on Lähetysseuran päätös lähettää rekisteröidyssä parisuhteessa oleva miespari lähetystyöhön. "

Lähde: http://yle.fi/uutiset/utsjoen_seurakunta_irtisanoo_sopimuksen_suomen_lahetysseuran_kanssa/6681733

Ps. Jos jotain yrittää sanoa, niin tämän päivän vauhdilla kirkosta eroaa enemmän väkeä kahdessa viikossa mitä koko Utsjoella on asukkaita.

Lähetystyö on iljettävää toimintaa. Eikä tämä muiden kulttuuri tuhoaminen sen paremmaksi muutu, jos sen tekee homopari.

Käännytys-lähetys-toimintaa en tue itsekään, sillä sillä on hävitetty jo ihan liian kanssa ihmiskuntamme arvokkaita kulttuureja.

Yhden pisteen Lähetysseuralle voi antaa homoparin puolittaisesta "hyväksymisestä", vaikka ikävää säröä siinäkin toki oli, koska tuettiin miesparin lähettämistä lähetystyöhön, mutta korostettiin samalla, ettei se ole kannanotto samalla tasa-arvoisen avioliiton puolesta.

Abrahamisissa uskomuksissa on vaan niin perustavaa laatua olevia "valuvikoja", ettei niitä aatteina oikein voi vilpittömin mielin kannattaa, niiden nykyisissä muodoissaan.

Polemiikkia kirkossa seuraa varmasti myös arkkipiispa Mäkisen kirjoituksesta Helsinki Pride -lehdessä
http://www.issuu.com/helsinkipride/docs/hp2013_issuu

Lapissa ihmetellään, miksi sänkypuuhia täytyy tuoda esille julkisesti http://yle.fi/uutiset/inarin_kirkkoherra_tarvitseeko_navanalusasioita_tuoda_joka_paikassa_esille/6690252

Niin, lähetyssaarnaaja-asentohan lienee se yleisin asento?

Myös minä haluan ilmaista paheksuntani lähetystyölle. On samantekevää kuka tällaista tekee.

Ei tule huomioida mitään tahoa kyseisen toiminnan suhteen.

Meinasin älähtää jo aiemmin, mutta nyt kun JuhaniV on lisännyt aloitukseensa suoranaiset tilitiedot ja edistää tällä tavoin Suomen Lähetysseuran keräystä, niin viimeistään nyt täytyy vedota ihmisiin: miettikää, haluatteko osallistua jonkin uskonnon tuputtamiseen toisille ihmisille. Sehän tarkoittaa: toiset ihmiset saavat vastavuoroisesti tuputtaa omaa uskontoaan sinulle.

Laittakaamme mieluummin rahaa uskonnollisesti ja poliittisesti neutraalien tahojen köyhyyskampanjoihin.

Syrjittyjen ryhmien ihmisoikeudet ovat Lähetysseuran painopisteinä, Suomen Lähetysseuran periaatelinjauksissa eivät näy homojen oikeudet. Esimerkiksi Afrikan maissa,jossa lähetystyötä harjoitetaan, Etelä-Afrikkaa lukuunottamatta, homojen asema ei ole hääppöinen.

Onkohan niin, että mitä vanhemmaksi joku aktiivinen kansalainen tulee, sen tärkeämmiksi muodostuvat iäisyysasiat ja niiden hyväksi toimiminen.

Kaikkiin tuo kaava ei päde, koska itse huomaan vanhetessani suhtautuvan entistä kriittisemmin kaikkiin uskontoihin ja niiden kaikenlaiseen tuputtamiseen.

Olen hyvin tyytyväinen, että heti pian kun olin käynyt rippikoulun ja täyttänyt silloisen lain edellyttämän 15 vuotta erosin kirkosta, olihan niihin aikoihin myös vanhankirkonseurakunnan nuoriso-ohjaajaskandaali. Osallistuin kuitenkin loppuun asti uskonnon opetukseen lukiossa, pitäähän se satukirja tuntea, jolla maailmaa on kauan pyöritetty. Takaisin kirkkoon en kaipaa oli vaikka kuinka paljon sympaattisia naispiispoja tai sateenkaarimessuja.

Eläköön myös vapaus olla uskomatta!

Kristillinen lähetystyö on tänäpäivänä suoraan vastuussa monien Afrikan maiden ihmisoikeusloukkauksista. Tiedetään ihan hyvin, että kristilliset järjestöt (etenkin jenkeistä) ovat lobanneet kohtuullisella menestyksellä kuolemanrangaistusta meille hinteille. Homovastaisuuden kulttuurin luominen on ollut kirkkojen melkeimpä suosikkipuuhaa jo vuosisatoja. Euroopassa järki ja humanismi on lyönyt kristinuskon huuhaan ja vihdoin mekin saamme olla vapaita ja tulla kohdelluksi ihmisenä. Suomessa luterilaisuus on jalostunut kauas sen lähtökohdista juuri yhteiskunnallisen paineen takia. Suomessa kristinuskosta ei ole tällä hetkellä vaaraa. Toinen on tilanne kaukomailla, jossa koulutustaso on heikkoa. Uskonnollisuus uppoaa helposti ja kavalasti jalostamattomaan päähän. Vaikka SLS ei suinkaan edusta kristinuskon äärilaitaa, he ovat mukana luomassa kasvualustan myös ääriajatuksille. Aina on niitä, jotka menevät vakaumuksessaan liian pitkälle. Olisin kuitenkin paljon rauhallisemmin mielin, jos Euroopan "lähetystyö" olisi nykyjään humanistisiin arvoihin pohjautuvaa. Onhan se tosiasia, että rationaalisuus ja humanismi ovat nostaneet eurooppalaista elintasoa enemmän parissa vuosisadassa kuin noitien polttaminen ja homojen mestaaminen nosti kahdessa vuosituhannessa. Miksi me tuputtaisimme oman kulttuurimme synkkää ja raadollista muinaisjäännettä kolmansiin maihin ja kieltäisimme heiltä sen, mikä on meidän kulttuurissamme arvokkainta? Eivätkö kehitysmaiden asukkaat ole sivistyksen arvoisia?

Lähetystyö on parasta työtä, mitä voi tehdä: se on ihmisille, jotka ottavat vastaan rakkauden sanoman, sekä ikuisen autuuden lähde että suloinen lohdutus. Sen rinnalla kaikki maallinen asettuu omaan arvoonsa.

Humanitaarinen lähetystyö on kannatetavaa, sitä ei tulisi kuitenkaan sekottaa uskonnon levittämiseen "uskonnottomille". Lähetyskäskyn mukainen ukonnon levitys ja humanitaarinen avustus erikseen.

Millekään uskontokunnalle tai jollakin tapaaa muuten uskontoa edistävälle toiminnalle ei tule antaa yhtään mitään. Mielikuvitushahmojen palvonnasta luopumista pitää edistää, ei niiden uskomuksien leviämistä.

mitä arvelette, onko tämä episodi SLS:n loppu ja tuho?

Rox: Todella visainen kysymys kyllä. Kun kerran tuntuu että suurimmat tukijat lienevät sitä mieltä että lähetystyön tulee olla tunnustuksellista (ja vielä tiukan sellaista), mutta sitten taas yleinen mielipide haluaisi painottaa humanitaarista puolta.

Mutta kehitellään edelleen, jos SLS uppoaa tässä suohon, niin mitä sen jälkeen on näkyvissä ev.lut. kirkolle?

martin kirjoitti:

> "Lähetystyö on parasta työtä, mitä voi tehdä: se on ihmisille, jotka ottavat vastaan
> rakkauden sanoman, sekä ikuisen autuuden lähde että suloinen lohdutus. Sen
> rinnalla kaikki maallinen asettuu omaan arvoonsa."

Mitä hyvää on siinä, että ihmisiä yritetään saada elämään harhaisessa uskonto-maailmassa? Ei yhtään mitään.

Joulupukkiin ja Aku Ankkaan uskominen kulkee täysin samassa sarjassa tällaisen uskonnon kanssa. Erona on se, että jos joku aikuinen uskoo Joulupukkiin tai Aku Ankkaan, niin hänet saatetaan mielenterveyspalveluiden ääreen.

Jukka!

Mitä tulee harhaan, niin sitä on etsittävä ihan muualta kuin uskosta.
Joulupukki ja Aku Ankka ovat mielikuvituksen tuotetta, mutta Jeesus ei ole. Hän on Jumalan maailmaan ilmestynyt rakkaudenilmoitus. Aikuisen ei tule uskoa (ei mielestäni lapsenkaan) Joulupukkiin tai Aku Ankkaan, mutta rakkauteen ja oikeudenmukaisuuteen kyllä (ne ilmenevät Jeesuksen persoonassa ja toiminnassa täydellisinä).
Ihminen ei kuitenkaan voi väistää keräämäänsä pahaa, josta siis uskossa on vapautus. Mikäli ei ole uskoa, ei ole toivoa.

Olen usein kuullut -perusteluna, mukamas- että lähetystyö "tekee paljon hyvää" siinä uskon levittämisen ohessa. Mielestäni tuo on sekä perusteluna että lähtökohdiltaan pielessä.

Miksi tuottaa jotain sivutuotteena? Käytettävissä olevilla resursseilla, kuten rahavaroilla, työntekijöiden työpanoksella ja niin edelleen, saadaan paljon enemmän aikaan kun keskitytään halutun lopputuloksen edistämiseen ja pidetään välttämättömät oheistoimet minimissään. Tavoitteen ollessa ihmisten elinolojen parantaminen on käsittämätöntä puuhailua tuputtaa vieraan kulttuurin edustajille oppia vierailijan jumalasta ja uskonnosta. "Ensin kuuntelette kiltisti saarnan ja sitten saatte keittoa." Tuon olen nähnyt omin silmin Afrikassa.

Minusta on syvästi huolestuttavaa, että edelleenkin meidän eurooppalaisten joukossa on yksilöitä, jotka eivät ymmärrä lähetyssaarnaamisen suoranaista vahingollisuutta ja kieroutta. Lähetyssaarnaamisen lähtökohta on luokkaa "meidän jumalamme ja uskomme jumalaamme on parempi kuin teidän pakanoiden". Esimerkkejä kulttuurin tuohoista on tiedossa useamman sadan vuoden ajalta. Vastaanväittäjät vaivautukoot perustelemaan tämän: mistä me olemme saaneet oikeuden mennä sorkkimaan muita kulttuureja levittäen oppia omastamme? Vastaukseksi ei todellakaan kelpaa että "raamatussa sanotaan..."!

Useassa Afrikan maassa menossa oleva vaino LGBT ihmisiä kohtaan on seurausta Pohjois-Amerikan änkyräsaarnaajien levitystyöstä. Afrikassa oppi on muutenkin mennyt hyvin perille: koko kuoro Mugabesta Jammehiin veisaa samaa laulua "homous ei ole afrikkalaista, se on länsimaista tuontitavaraa". Afrikkalaiset on aivopesty unohtamaan hyvin monimuotoinen seksuaalisuus, joka oli vallalla ennen eurooppalaisia valloittajia. Valkoihoiset istuttivat omat moraalikäsityksensä ja uskontonsa.

Ihmetellä täytyy kyllä mitä arkkipiispa ajattelee, jos hän luulee että seksuaalivähemmistöjen myötäily pelastaa kirkon tulevaisuuden, näiden kommenttien perusteella on vaikea keksiä toista ryhmää joka yhtä kielteinen ja negatiivinen olisi kirkon toiminnalle.

martinin puheista ilmenee hyvin se tosiasia, että uskonnollisuudessa on kysymys tunteista, ei sivistyksestä, järjestä ja tiedosta. Sen sijaan uskonnollisilla ihmisillä vaikuttaisi olevan taipumus sekoittaa tunneperäinen kokemus ja mieltymys tosiasiakysymysten ja episteemisen tiedon kanssa. Uskonnollinen tieto tosin ei kriittisesti arvioiden täytä kummoisiakaan tietoteoreettisia kriteereitä. Tässä piilee juuri uskonnollisuuden suuri potentiaali: kuka määrittelee tietyn uskonnon vahvan tunnekokemuksen ja siitä johdettavat näkemykset? Kristinuskossa rakkauden ja armon tunteet eivät ole historiallisesti tarkasteltuna suinkaan ainoita saati ylivoimaisia tunteita. Kristinuskolla on oikeutettu Suomessakin (tai no silloin vielä Ruotsi-Suomessa) yli 70 kuolemanrangaistusta eri teosta. Kai tämäkin on tapa osoittaa rakkautta.

Uskonnon sijaan levittäisin juurikin länsimaista sivitystä, rationaalisuutta ja tietoa. Niilä voidaan pitkässä juoksussa parantaa kehitysmaiden kansalaisten elämänlaatua oikeasti. Tehtävä ei ole helppo, sillä uskonnollisuus tarttuu päähän helpommin kuin fysiikka. Uskonto on ooppiumia köyhälle. Sitäkö me haluamme jakaa kehitysmaiden lapsille?

Alexi!

Mistähän 'tosiasiasta' puhut?
Ensiksikin et vastannut mitään tuomaani erityiseen kristinuskon h i s t o r i a l l i s e e n totuuteen Jeesuksesta. Toiseksi käytät termiä uskonnollisuus, joka ei ole synonyymi uskon kanssa. Väitteesi liikkuvat hyvin yleisellä tasolla. En huomannut argumentoinnissasi mitään määritelmiä esim. sivistykselle. Toki annat ymmärtää, että se on jotain muuta kuin uskonnollisuus. Suuri osa ihmisistä ei jaa tätä määritelmää kanssasi. Väität uskonnollisuutta tunteiden kysymykseksi - kyllä uskonnollisuus (mikäli siitä on tässä kysymys) on lähinnä tahtokysymys, ei tunnekysymys. On totta, että tahto rakastaa ja tahto armahtaa, eivät ole ainoita tahtoja. On myös tahto olla välinpitämätön ja tahto olla itsekäs...
Uskolla jos millä parannetaan kehitysmaiden ihmisten elämänlaatua. Toivottavasti lähetystyöntekijöiden työ uskon levittäjinä kantaa hedelmää kaikille kehitysmaiden ihmisille.

martin kirjoitti:

> Uskolla jos millä parannetaan kehitysmaiden ihmisten elämänlaatua. Toivottavasti lähetystyöntekijöiden
> työ uskon levittäjinä kantaa hedelmää kaikille kehitysmaiden ihmisille.

Voi hyvä sylvi. Eikö tuota ole jo harrastettu riittämiin? Eikö vieläkään nämä uskovaiset kykene näkemään työnsä tuloksia?

Kristittyjen lähetystyön tuloksena Afrikassa HIV/AIDS jyllää ja mm Philippiineillä on kehittymässä täysimittainen ekokatastrofi luonnon ylikuormittuessa yritettäessä ruokkia liiallinen väestö. Onneksi Philippiineillä ja Latinalaisessa Amerikassa vaimot enenevissä määrin ajattelevat perhesuunnittelun olevan käytännön välttämättömyys sanoipa Paavi asiasta mitä tahansa.

Kas kun katoliset kieltävät kondomin ja pessaarin (suoja tauteja vastaan) ja muutkin luotettavat ehkäisymenetelmät.
Toivottavasti tällä palstalla ei tarvitse ryhtyä vääntämään rautalangasta miksi nk varmat päivät eivät ole varmoja ja miksi keskeytetty yhdyntä ei sekään ole luotettava konsti. Kaiken kukkuraksi Vatikaani on suoranaisesti valehdellut tyyliin "kondomi läpäisee HIV-tartunnan" yms höpöä.

Lisämausteen soppaan tuovat mm Ugandassa ja naapurimaissa saarnanneet baptistit - tuosta on herännyt viimevuosina täyteen vauhtiin noussut homofobia.

Islam ei suoranaisesti kiellä ehkäisyä tai perhesuunnittelua, mutta ei myöskään siihen kannusta. Ja sitäpaitsi (avio)miehellä on oikeus saada lapsia.

Kummankin abrahamilaisen uskonnon keskeinen peruskäsky kuuluu: lisääntykää ja täyttäkää maa. Vain uskovainen kykenee ummistamaan silmänsä liikakansoituksen nykyisiltä ja tulevilta ongelmilta.

Vain uskovainen voi olla niin ryöhkeä, että katsoo oikeudekseen viedä omaa arvomaailmaansa uskonsa ja uskontonsa kera toiseen kulttuuriin. Uskomatonta on, että vielä vuonna 2013 tuota kolonialismin muotoa tuetaan.

Harmittaa, kun jäi viimeisellä Afrikan reissulla kysymättä että ovatko he ole koskaan pysähtyneet miettimään sitä, että miksi ovat ottaneet ja omaksuneet lähes kaiken valkoiselta mieheltä - uskonnot mukaanlukien. Uskonnoilla tarkoitan tässä nyt kaikkia kristillisyyden haaroja ja Islamia (kyllä, pyhissä kirjoissa erityisesti korostetaan sitä, että profeetta Muhammed oli valkoinen mies). Muutoin keskustelukumppanini arvostelivat yhtä ja toista länsimaiden tointa maaperällään - ja aivan erityisesti USA:n politiikkaa. Kenenkään en koskaan kuullut mitenkään arvostelevan uskontoja yleisellä tasolla; mitä vielä - uskonnoton länsimaalainen on hyvin outo ja vaikeasti ymmärrättävä ilmiö.

Jos jotakin uskontoon liittyvää pitäisi "viedä" kehitysmaihin, niin se olisi kritiittinen ajattelu ja suhtautuminen uskontoihin. Teki pahaa nähdä kuinka äärimmäisessä köyhyydessä jostain kaivetaan se raha kaikenmaailman Neitsyt Maria patsaiden yms hömpän ostamiseen peruselintarvikkeiden sijaan.

Oivalla_Itse!

Ei ole vielä riittävästi tehty lähetystyötä. Uudet sukupolvet odottavat saada kuulla armosta ja pelastuksesta! Voi luottaa Jumalan, joka on Kaikkivaltias, suunnitelmaan luomisensa suhteen. Tukemalla lähetysseuraa voi tukea sitä toivoa ja uskoa, jota (monet) ihmiset tarvitsevat jaksaaseen elää maan päällä ja jossa peruselintarvikkeet saavat merkityksen.
Kulttuuri ei ole luomisen suhteen tärkeämpi arvo kuin usko Kristukseen. Nykyinen maapallo ei ole jakaantunut mihinkään erillisiin umpioihin - niin paljon kuin jotkut haluaisivat sellaista uskoa. Kaikkien ihmisten yhteinen tärkein etu on rakkauden sanoma Jeesuksessa Kristuksessa. Kaikenlaisten verukkeiden keksiminen lähetystyön estämiseksi on vähimmillään yksinkertaisesti samaa kuin välinpitämättömyys lähimmäisestä.

"Ei ole vielä riittävästi tehty lähetystyötä."

Lähetystön katsotaan alkaneen noin vuoden 30 aikoihin, kun Jeesuksen opetuslapset alkoivat julistaa sanomaa ylösnousseesta Jeesuksesta. (Jos ei Jeesusta helluntaina, saa tehdä syntiä koko kesän). Jeesuksen elämästä ja ihmeistä kertota lähetystyö on yksi kristinuskon perusteista erityisesti käännynäisen Paavalin jalanjäljissä. Samaista Paavalia lainataan toistuvasti, kun halutaan esittää raamatun kantaa homoseksuaalisuteen.
Luterilainen lähetystyö on kestänyt noin 300 vuotta. Nykyisenkaltainen lähetystoiminta alkoi 1700-luvulla herätysliikkeiden aloitteesta, Suomen luterilaisen kirkon lähetystyö alkoi 1860-luvulla.Periaatteisiin kuului toimia erillään maallisista vallanpitäjistä, vaikka lähetystyö oli sidoksissa siirtomaavaltaan. Toisen maailmansodan jälkeen siirtomaiden itsenäistyessä, lähetystyöhön luoma koululaitos ja terveydenhuolto siirtyivät valtioille ja kirkot itsenäistyivät. (lähde: mm. evl.fi)

Kuten aikaisemmin kirjoitin, en väheksy humanitaarista lähetystyötä. Heikompiosaisten huomioon ottaminen on yleisinhimillinen piirre. Lähimmäisenrakkauteen ei tarvita järjestäytynyttä uskontoa, ainoastaan avoin sydän ja mieli. Uskonnon vieminen nälkäänäkeville humanitaarisen työn ohella on mielestäni moraalitonta. Lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä paratiisissa varmasti tuo lohtua nälkäänäkeville, mutta nälkä ei lähde öylätillä. Sopan ja sielunhoidon yhdistäminen tuo mieleen klassisen ehdollistumisen, Pavlovin kokeessa nälkiintyneiden koirien syljeneritys lopulta alkoi pelkästä kellon soitosta. Ei liene sattumaa, että joka sunnuntai kellot kajahtelevat ympäri maailmaa.

SaintJudy!

Lähimmäisenrakkauteen ei tosiaan tarvita järjestäytynyttä uskontoa.

"Uskonnon vieminen nälkäänäkeville humanitaarisen työn ohella on mielestäni moraalitonta." Tähän en ota kantaa - kuten en ole ottanut aiemmissakaan viesteissäni.

Martin, kristityksi itseään kutsuvana ihmisenä tuo on käsittääkseni juuri yksi niistä asioista, joihin sinun kuuluisi ottaa kantaa, kun kerran haluat mm. täällä puhua omasta maailmankuvastasi ja väestäsi.

Tai irtisanoutua siitä selkeäsanaisesti.

Nämä ovat vaihtoehtosi.

Se, ettei ota kantaa on toisinaan yhtä suuri ja jopa suurempi vääryys kuin itse toiminta.

martin hyvä, historiallinen totuus Jeesuksesta on melkolailla hämärää. Historiallista lienee lähinnä se, että Jeesus oli käytännössä kouluttamaton raksakundi, joka sikisi todennäköisesti roomalaisen sotilaan raiskattua Marian. Lisäksi tiedämme Jeesuksen tulleen teloitetuksi, kuten muutkin sen ajan rikoliset, ristiinnaulitsemalla. Tältä osin ei minusta ole mitään mitään erityisen ihmeellistä tai uskomatonta kerrottavaa. Itse asiassa historialliseen Jeesukseen nazarettilaisena raksamiehenä on aika helppo uskoa, koska mitään uskomatonta ei tapahtunut. Sitä sen sijaan en ymmärrä, miksi pitäisi uskoa tämän henkilön olleen (tai olevan edelleen) Jumala ja tehneen ihmeitä.

Yesman!

Lähetystyö voi antaa parhaan lahjan ja sen lisäksi muita lahjoja. Nämä muut lahjat syntyvät siitä, että itse saadessamme haluamme myös antaa. Uskon levittäminen ja diakonia liittyvät siis kiinteästi yhteen. Ne ovat molemmat uskon elämistä todeksi. Näin ollen en missään nimessä irtisanoudu kummastakaan.
(En siis halunnut ottaa kantaa mihinkään vastakkainasetettuun kuvioon.)

Alexi!

Aika uskomatonta sai alkunsa Jeesuksen saarnaamistoiminnasta - syntyi kristinusko, joka on maailman suurin usko(nto). Sen lisäksi meillä on ainakin neljä evankeliumia, jotka todistavat Jeesuksen elämästä ja toiminnasta. Ne on toki kirjoitettu joitakin vuosikymmeniä Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen, mutta niinhän on kaikki historialliset muistelmatekstit, joita historian tutkimuksessa käytetään, kirjoitettu kertomiensa tapahtumien jälkeen. Juuri myös tähän seikkaan perustuu se, että evankeliumit tuovat esille eri näkökulmia tapahtuneesta.

On totta, että historiallinen Jeesus ei muodosta kovin pitkää historiallista kertomusta. On kuitenkin muistettava, että on aina hyvin ongelmallista pilkkoa tekstistä "tosiasioita". Historia on kuitenkin itse teksti. Historia on narraatiota, kertomista, missä kertomistapa ja kerrottava punoutuvat niin tiivisti yhteen, että ne ovat yhdessä tekstin "totuus".

Tämä on vastakkainasettelu, johon jokaisen lähetystyötä suosivan on mielessään ja sydämessään otettava kantaa uskontokunnasta riippumatta:
"[SaintJudy:]"Uskonnon vieminen nälkäänäkeville humanitaarisen työn ohella on mielestäni moraalitonta." [Martin:]Tähän en ota kantaa - kuten en ole ottanut aiemmissakaan viesteissäni."

Oma kantani on selkeästi sama kuin SaintJudyn: on epäeettistä ehdollistaa sopivin välinein tiettyyn maailmankatsomukseen.

Kristityksi itseään kutsuva luulee voivansa pestä kätensä tästä (mystisin sanakääntein). Tämä ei suinkaan pidä paikkaansa.

En voi ottaa kantaa sellaiseen, missä jo kysymys edellyttää minulta tiettyä, minulle täysin vierasta katsantokantaa.

Kristillisen kirkon menestys ei ollut heti Jeesuksen elämän jälkeen mitenkään suunnatonta. Kristillisen kirkon valitettava leviäminen liittyy ennemminkin Rooman yhteiskunnaliseen tilanteeseen 300-luvulla kuin Jeesus Nazarettilaisen saarnaamiseen. Evankeliumit eivät oikeastaan kerro mitään tästä maailmasta. Ne ovat merkittäviltäosin epätotta. Tämän riittää osoittamaan jo pelkästään sekin, että niissä esiintyy sellaisia ilmiöitä, joita ei oikeasti tapahdu ts. ovat mahdottomia. Mahdottomien asioiden (ihmeiden) läsnäolo evankeliumeissa ei millään tavalla lisää niiden luotettavuutta - päin vastoin.

Pitääkö meidän sitten opettaa totuutena tarua ja myhäiilä tyytyväisinä, kun johdamme harhaan kehitysmaiden kansalaisia? Miksi emme sen sijaan opettaisi totuuksia totena. Miksi emme kertoisi heille mieluummin totuutta ihmisen alkuperästä ja maailman synnystä? Miksi emme opettaisi heitä arvioimaan kuultua ja nähtyä meidän pitkälle jalostetuilla keinoillamme, kuten logiikalla ja matematiikalla? Toisaalta eikö meillä olisi myös hyviä arvoja jaettavana? Länsimainen humanismi, tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat kulttuurimme hienoimpia ajatuksi, eikä niiden hyvyys riipu millään tavalla siitä, oliko juutalainen raksamies Jumala vai ei.

Missään ei esitetty kysymystä. Olet vapaasta tahdostasi tässä dialogissa. Ihmiseltä ihmiselle. Et näytä haluavan ilmaista näkökantaasi materiaalisen tuen ohessa suoritettavasta kristillistämisestä. Selvä. Ota tästä valinnastasi vastuu.

"materiaalisen tuen o h e s s a suoritettavasta kristillistämisestä". Mitä se on?

Kristinusko oli keisari Konstantinuksen valtaantullessa jo hyvin merkittävä voima Rooman valtakunnassa - niin merkittävä itse asiassa, että sitä ei voinut sivuuttaa. Evankeliumit kertovat ihan perustotuuksia ihmisestä. Siihen perustuu myös yhdeltä osin niiden suuri voima.
Missä mielessä ihmeet ovat mahdottomia? Maallisessa mielessä ne ovatkin. Todellisuteen kuuluu kuitenkin hengellinen ulottuvuus. Kuitenkin esilleottamasi ihmeet eivät kuulu tähän keskusteluun, joten jätän aiheen käsittelyn johonkin muuhun keskusteluun.
Kristinuskoa on hyvä viedä kehitysmaiden asukkaille. He pystyvät hyvin ymmärtämään perustotuuksia ihmisestä (ihan siinä, missä meidänkin pitäisi ymmärtää) ja samalla vastaanottaa rakentava vapautus toivottomuuteen, merkityksettömyyteen ja todelliseen kuolemaan.

Mitä ihmeen perustotuuksia? Tarkoitatko puoskarointia (jota kristilliset järjestöt mielellään harrastavat) ja pronssikautisen pienen heimon legendoja? Kristilliset kirjoitukset puolustavat paikoin tappamista ja paikoin orjuutta. Naisen asema on erittäin huono ja muutenkin perhesuhteet ovat patavanhollisen patriarkaaliset. Perustotuudet ihmisestä selviää biologian, psykologian ja sosiologian opinnoista! Usko ja uskonnollisuus voi kylläkin kertoa paljon ihmisestä ja siitä, mikä ihmisessä voi olla vialla, mutta tätä se ei suinkaan pääse määrittelemään tai edes kattavasti selittämään. Toisaalta paremman käsityksen ihmisen olemuksesta voi saada myös aivan muista - saanen sanoa - paljon kehittyneemmistä ideologioista. Tältä osin voisi olla ihan paikallaan sivistää ihmisiä kehitysmaissa niin kuin kotimaassammekin länsimaisesta filosofiasta. Esimerkiksi eksitentialismi ei suinkaan aina tarvitse taustalleen uskoa mihinkään täysin naurettavaan ja toisaalta moraalisesti kauhisteltavaan Jumalaan.

martin kirjoitti:
> "materiaalisen tuen o h e s s a suoritettavasta kristillistämisestä". Mitä se on?

Jahas. Meitin uskovainen heittäytyy tietämättömäksi tai hankalaksi. Miten vaan.

Hyvä martin, etkö halua myöntää vaiko ymmärtää että lähetystyössä on nimenomaan kyse
"materiaalisen tuen o h e s s a suoritettavasta kristillistämisestä"? Pahimmillaan tuo suhde on toisinpäin:
kristillistämisen ohessa annetaan materiaalista tukea. Jälkimmäisestä on minulla omakohtaisia havaintoja.

Kristilliset kirjoitukset eivät tee muuta kuin kuvastavat kirjoitusaikaansa. Nekin ovat historiallisia.
En ole ehdottamassa, että palaamme 2000-4000 vuotta taaksepäin yhteiskunnassamme. Sen sijaan tappaminen, orjuus, naisen huono asema ja ikävät perhesuhteet olivat tuolloin todellisuutta ja ne ovat sitä - valitettavasti - edelleenkin. Tästä voi sitten tehdä erilaisia päätelmiä. Eivät nykytieteet ole tässä mikään avain parempaan (vaikka toki ovat auttamassa tiedollaan). Usko kertoo juuri sen, mikä ihmisessä pohjimmiltaan on totta - meidän epätäydellisyytemme. Ihminen ei ole sen takia mikään ihanteellinen moraalin mittari. Itsemme mukaan kuitenkin elämme - ja tähän on suloinen apu ja turva Kaikkivaltiaassa.

Oivalla_Itse

Kristillistäminen on (voi olla) materiaalista tukea ja materiaalinen tuki on (voi olla) kristillistämistä.

Länsimaiset yhteiskunnat ja elämänlaatu niissä on parantunut samalla kuin kristinuskon vaikutus on vähentynyt. Länsimainen sivistys (fraasi, jonka käyttöä martin ennättikin jo parjaamaan) on juuri tieteiden ja filosofian eri alojen kehitystä valistuksenajalta nykypäivään. Tällä ilmiöllä on kiistaton suhde yhteiskuntamme myönteiseen kehitykseen. En tohdi väittää, että kyse olisi selvästä syy-suhteesta, sillä se olisi turha yksinkertaistus. Sen sijaan voidaan sanoa, että taloudellinen kasvu, markkinataloudellistuminen, demokratisoituminen, oikeusvaltiollistuminen ja hyvinvointivaltiollistuminen (jotka kaikki ovat länsimaisen sivistyksen ja kulttuurin paradigmoja) selvästi taustoittavat muutosta. Kristinuskon kultakauden meriitit eivät ole yhtä mairittelevia. En kylläkään väitä, että SLS:n toiminnan seurauksena kehitysmaissa alkaisi heti keskiaika noitarovioineen ja muine hupeineen, mutta en kerta kaikkian näe mitä hyötyä näistä kauheuksista vastuussa olevan ideologian levittämisestä kehitysmaihin voisi olla. Sen sijaan näen selvän tilauksen länsimaisen kulttuurin ja sivityksen viennille, kunhan se ei tapahdu pahanlaatuisen kulttuuri-imperialismin keinoin tai kehitysmaiden luonnonvarojen ryöväämisen tarkoituksessa.

Ihminen ei tarvitse Jumalaa avuksi moraalisiin kysymyksiin. Ihmisellä on aivot ja länsimaisella ihmisellä on tukenaan vuosituhansinen etiikan perinne, joka tarjoaa selvästi kattavamman työkaluvalikoiman erinäisten ongelmien ratkaisemiseksi tai purkamiseksi kuin Raamattu ja sen Evankeliumit. Raamatussakin esitetyt moraaliset ja eettiset ajatukset löytyvät olennaisesti täsmällisempinä ja pidemmälle kehitettyinä länsimaisen filosofian historiasta ja nykyisyydestä. Sen sijaan länsimainen filosofia ja sivistys sisältää myös paljon käyttökelpoisempaa tavaraa.

Kannattaako opettaa kehitysmaan kansalainen tyytymään nälkäänsä ja ristimään kätensä paremman toivossa vai kenties opettaa hänet viljelemään maata, lukemaan, laskemaan, tuntemaan ihmistä ja yhteiskuntaa ja löytämään merkitystä ja lohtua elämäänsä todellisuudesta? Jumalaa ei tarvitse mihinkään (ellei sitten viattomien tappamisen oikeuttamiseen) ja hyvä niin, sillä sitä ei ole.

On surullista huomata länsimaiden keskittyminen itseensä ja omaan hyvään sen sijaan että ymmärtäisimme laajemmin olemassaolomme toisten ja Toisen kanssa. Nykyisin monelle (ei toki kaikille) pääasia on, että oma talous kasvaa, oma on myytävänä parhaaseen mahdolliseen hintaan, oma vapaus, oma valtio ja oma hyvinvointi.
Ihminen on vapaa tekemään moraaliset valintansa. Aina se ei tarkoita, että valitsee hyvin. Raamattu ei ole mikään eettinen ohjekirja, mutta se antaa kyllä myös eettiselle ajattelulle hyvät raamit. Kuitenkin - mikä tärkeintä - se kertoo mahdollisuudesta vapautua taakastaan. Se on suurin lahja kenellekään koskaan. Tältä pohjalta länsimainen filosofia on ponnistanut, vaikka onkin sitten alkanut etääntyä kristinuskon hyveistä kohti itsensä toteuttamista toisen hyvän sijaan.
Kaikki rakkaus toisia ja Toista kohtaan on Jumalasta. Saamme kiittää Häntä jo silmistämme, jotka näkevät lukea (keillä on näkö), aivoistamme, jotka laskevat jne ...
Ylipäänsä saamme kiittää Luojaa valosta, jonka hän suo Häntä rakastaville erottaakseen heidät pimeydestä.

Kristinuskon vieminen muihin maanosiin oli lähinnä ontuva excuse taloudellisille ja poliittisille intresseille. Eivät Bartolomeo Diaz, Vasco da Gama ja Kolumbus lähteneet uskontoa levittämään vaan heidät lähetettiin reissuun hakemaan kauppatavaraa. Euroopan rikkaudet modernin ajan alussa revittiin nykyisistä kehitysmaista. Kristillinen nöyryys pitää tietysti ainakin joskus orjat paikoillaan.

Muissa maanosissa oli omastakin takaa irrationaalisia uskomuksia, mutta esimerkiksi eurooppalaiset biotieteet ja lääketiede hyötyivät suunnattomasti esimerkiksi muiden maanosien lääke- ja muiden kasvien tuntemuksesta. Tällä hetkellä näyttää siltä että irrationalismia tuodaan muaalta Eurooppaan erilaisen huuhaan muodossa.

Tietääkö joku afrikkalaisten kulttuurien homoseksuaalisuudesta ennen kristittyjä jonkun pätevän kirjan? Homokammo ei välttämättä ehkä liity kristinuskoon. Esimerkiksi Beninissä sekä kristittyjä että muslimeja on kumpiakin noin parikymmentä prosenttia, loput animisteja, mutta homous on rikos. Laki lienee jäänne Ranskan siirtomaa-ajoilta, mutta ei sitä ole poistettukaan.

""materiaalisen tuen o h e s s a suoritettavasta kristillistämisestä". Mitä se on?"

Se on sitä, että ensin osoitat ihmisjoukolle B omaavasi potentiaalin helpottaa tämän sairastavuutta, aliravitsemusta, epähygieniaa, kodittomuutta, vaatteettomuutta.

Tämän jälkeen ja ohessa (jopa ehtona) liität materiaalisen avun potentiaaliin oman maailmankuvasi siirtämistä ihmisjoukolle B.

Maailmankuvista voi käydä dialogia, jos ja miten kukakin toivotetaan tervetulleeksi näistä asioista minnekin keskustelemaan. Tällöin vastavuoroisesti täytyy omata kiinnostusta ja potentiaalia omaksua myös toisen osapuolen maailmankuvaa, lähtökohtaisesti.

MILLOINKAAN maailmankuvansa tarjoilua ei pitäisi toteuttaa asetelmassa, jossa toinen osapuoli on selkeässä altavastaajan asemassa, esim. materiaalisesti, teknologisesti, sairastavuudessa tai mielenterveydessä jne.

Yesman, tuohon listaan voisi lisätä vielä sen tilanteen, kun toinen on koulutuksellisesti ja tiedollisesti altavastaaja. Toki kristityt järjestöt ovat mukana myös paikallisten koulutuksessa., nimittäin koulu on erinomainen paikka indoktrinaatiolle. Paljon nuoria tietämättömiä lapsia, jotka omaksuvat huuhaan helposti.
Mitä taas tulee kristinuskoon ja toisten auttamiseen, kristittyjen rekisteri ei ole ihan puhdas. Kuten totesin aiemmin, Raamatussa puolustetaan orjataloutta ja niin teki kristitytkin 1400-1800 -luvuilla. Jos afrikkalaisten lastaaminen orjalaivoilla Amerikkoihin ei ole toisen riistämistä niin mikä on? Länsimaissa orjatalous tuhoutui vasta kun kristinusko heikkeni. Samaan ajankohtaan osuu muitakin selittäviä tekijöitä. Länsimaiset arvot, joita parjaat jatkuvasti ovat tämän kehityksen ideologinen konteksti. Raamatun eettiset ohjeet ovat osittain ihan hyväksyttäviä, mutta niiden ongelmia ovat ainakin niiden moninaisuus (älä syö äyriäisiä, tapa homo, tapa noita, neitsyt menkööt naimisiin raiskaajansa kanssa ja tee toisille niin kuin tahdot itsellesi tehtävän) sekä toisaalta niiden velvoittavuuden riippuminen epätotuuksista. Jokainen kristitty valitsee itse, mitä sääntöjä noudattaa ja mitä vaatii muiden noudattavan. martinilta jää huomaamatta tämä. Mitä tulee synnintuntoon ja synneistä vapautumiseen, niin kyseessähän on pelkästään inhimillinen umantunnontuska ja itselle anteeksi antaminen, joka on kuorrutettu mystiikalla ja huuhaalla.

Yesman!

Olisit voinut jatkaa listaasi tietämättömyydellä, jumalattomuudella, muilla ikävillä taakoilla... Tästä näkee hyvin, että helpottaessamme sairastavuutta, aliravitsemusta, epähygieniaa ..., niin elämme todeksi jo maailmankuvaamme. Jos siinä toivottaa esim. Jumalan siunausta, niin se on vain paras mahdollinen toive toisen hyväksi. (En mene tässä siihen, että toivotus voidaan ymmärtää monella tavalla.)
On täysin epärehellistä yrittää väittää maailmankuvan olevan jotain, mitä jokin vaikuttaa ja toinen ei.

Alexi!

Raamatussa ei puolusteta orjataloutta. Siellä kehotetaan tekemään työnsä auliisti ja iloiten (Ef. 6: 5-9). Varmemmaksi vakuudeksi Paavali osoittaa ettei silloinen vallitseva järjestys ole seurakunnan (haluama) järjestys (I Kor. 12: 13 ja jatko). Orjatalous on syntynyt ja ylläpidetty ihan kaupallisista intresseistä johtuen.
Jokainen noudattakoon itse eettisten valintojensa mukaista moraalia. Usko on tie, se ei ole tiellä kulkevan valmis totuus. Näin ollen yhteisöissäkin - esimerkiksi seurakunnassa - yhdytään tiettyyn moraaliseen ihanteeseen, mutta sen tavoittaminen jää epätäydelliseksi. Juuri myös tähän ongelmaan on ilmestynyt Jumalan rakkaudenosoitus, Jeesus.

martin kirjoitti:

> "Joulupukki ja Aku Ankka ovat mielikuvituksen tuotetta, mutta
> Jeesus ei ole. Hän on Jumalan maailmaan ilmestynyt
> rakkaudenilmoitus."

No ei ole mikään "rakkaudenilmoitus". Jeesuksen olemassaolo voi olla hyvinkin totta, mutta se ei ole mikään todiste siitä, että hän olisi ollut mitenkään jumalaista alkuperää.

Monet ihmiset ovat mielisairaita ja harhoissaan kuvittelevat olevansa jumalaista alkuperää tai itse "valittuja". Se, että joku tai jotkut väittävät tuollaista, ei todista yhtään mitään. Mutta ihmettelen, miten ihmeessä joku voi uskoa tuollaisia väitteitä kertovaa henkilöä. Tuollaisen väitteen uskominen on ihan sama asia kuin joulupukkiin tai Aku Ankan todellisuuteen uskominen.

Jos "historiallinen olemassaolo" olisi jokin todiste uskonnon oikeassa olosta, niin miten oikeassa on uskonto Heaven's Gate? Yhdysvaltalainen Marshall Applewhite sai koki herätyksen 1970-luvun alussa, seurauksena oli uskonto. Applewhiten johdolla 39 Heaven's Gaten jäsentä teki itsemurhan maaliskuussa 1997. Tämän uskonnon oppien mukaan näiden uskovien sielut matkaisivat näin avaruusalukselle, joka oli Hale-Boppin komeetan takana. (*

Applewhite oli historiallinen henkilö - eli onko tämäkin uskonto ja heidän opetuksensa totta?

Ihan samalla tavalla Marshall Applewhiten Heaven's Gaten on "oikeassa", kuin sinun mainostamasi kristinusko. Todistusaineisto molemmilla uskonnoilla on ihan yhtä tyhjän kanssa! Kristinuskolla ei ole mitään erityisnäyttöä sille, että se olisi yhtään enemmän oikeassa kuin Heaven's Gate on.

EDIT: Poistin mormooni-osan.

*) Heaven's Gate Wikipediassa: http://en.wikipedia.org/wiki/Heaven%27s_Gate_%28religious_group%29

Mahtanetko, Jukka, käsittää, mitä kysyt?

Usko on Jumalalta. En tee muuta kuin uskon. Kaikki muut kuin Jeesuksen tuoman Jumalan rakkauden saarnaajat olkoot kirottuja!

martin kirjoitti:

> "Mahtanetko, Jukka, käsittää, mitä kysyt?
> Usko on Jumalalta. En tee muuta kuin uskon. Kaikki muut kuin Jeesuksen
> tuoman Jumalan rakkauden saarnaajat olkoot kirottuja!"

Oliko kysymys liian vaikea kun vastaukseksi tulee taas tuota tyhjää soopaa ja sanahelinää?

Uskonnollisuus on pakoa todellisuudesta.

martin kirjoitti:

> "Kaikki muut kuin Jeesuksen tuoman Jumalan rakkauden saarnaajat olkoot kirottuja!"

Ihan samalla tavalla muut uskonnot kieltävät kristinuskon oikeassa olon. Kristittyjen jumala on vain yksi tuhansista muista, eikä sillä ole sellaisena mitään arvoa.

Kyllä usko on todellisuutta.

martin kirjoitti:

> "Kyllä usko on todellisuutta."

Onhan se, ihan samalla tavalla kuin Heaven's Gate -ihmisten usko. Aivan samalla tavalla, aivan samanarvoisesti - ja ihan yhtä suurella todennäköisyydellä uskotaan täysin huu-haa -asioihin.

> "Kaikki muut kuin Jeesuksen tuoman Jumalan rakkauden saarnaajat olkoot kirottuja!"

Ihan samalla tavalla muut uskonnot kieltävät kristinuskon oikeassa olon. Kristittyjen jumala on vain yksi tuhansista muista, eikä sillä ole sellaisena mitään arvoa."

Antaa muiden uskontojen kieltää ihan samalla tavalla kristinuskon oikeassa olon ja kiellä Sinä kristittyjen Jumalalta kaiken arvon.
Totuus ei muutu.

Onhan se, ihan samalla tavalla kuin Heaven's Gate -ihmisten usko. Aivan samalla tavalla, aivan samanarvoisesti - ja ihan yhtä suurella todennäköisyydellä uskotaan täysin huu-haa -asioihin."

Kyllä Heavens Gate ihmiset tosiaan uskoivat.
Oletko valmis etsimään totuutta näiden uskontojen samanarvoisuudesta?

martin kirjoitti:

> "Kyllä Heavens Gate ihmiset tosiaan uskoivat.
> Oletko valmis etsimään totuutta näiden uskontojen samanarvoisuudesta?"

Totuus on tässä tapauksessa helppo:

Molemmat ryhmät (kristityt ja Heaven's Gate) uskovat olevansa oikeassa. Ulkopuolelta katsottuna heidän uskonsa on ihan saman arvoista. Varsinkin kuin tuon uskon arvo on nolla.

0 = 0 (nolla on yhtä suuri kuin nolla).

=> Samanarvoisia ovat. Nollan arvoisia.

Heitänpä lusikkani tähän soppaan, vaikka se voi olla huono päätös.

Martin, olen kanssasi samaa mieltä siitä, että usko ja uskonto ovat kaksi eri asiaa. Uskoa ei mielestäni tarvitse edes voida selittää tieteen, taiteen, tai kirjallisuudenkaan keinoin. Se on jotain, mikä tulee jostain omasta sisimmästä. Ja on sitten kristitty, ateisti, juutalainen, muslimi, buddhisti, jne. ei se eroa toisesta millään tavalla.

Olen sitä mieltä, että lähetystyössä on tehty kautta aikain virheitä. Ei meidän tarvitse katsoa kuin ristiretkiä, tai Kolumbuksen matkoja ymmärtääksemme, missä on menty vikaan. Mutta se, että vastalauseryöpystä huolimatta kaivoa tai koulua rakentamaan lähetetään miespari (rek. parisuhde), niin se on sellaista edistystä, mistä ei varmasti muutama vuosikymmen sitten olla edes osattu unelmoida.
Ennen kuin kukaan taas aloittaa sen "Mutta se on VÄÄRIN, että koulu rakennetaan kristilliselle pohjalle", niin miettikääpä muuten omaa kouluhistoriaanne. Ainakin minä olen lapsena ja nuorena käynyt keväisin kirkossa (koulun kanssa) ja eräänkin kerran seissyt koulun juhlasalissa kuuntelemassa kristillistä aamunavausta. Tämä ihan niinkin uskonnollisessa kunnassa kuin Vantaa. Eikös sekin ole tavallaan "lähetystyötä", jos nyt asiaa halutaan oikein tökkiä tikuilla - koetetaan kasvattaa lapsista tunnollisia kristittyjä - ihan julkisessa koululaitoksessa!

Mutta Martin, olin hieman pettynyt kommentistasi: "Kaikki muut kuin Jeesuksen tuoman Jumalan rakkauden saarnaajat olkoot kirottuja!"
Tuo toivottavasti oli hieman vihastuspäissään kirjoitettu asia. Olihan?

Ja Jukka: "Ihan samalla tavalla muut uskonnot kieltävät kristinuskon oikeassa olon." Tavallaan oikein, tavallaan väärin. Kristittyjen Jumala on sama kuin juutalaisten Jumala, joka on sama kuin Allah. Juutalaiset eivät usko Jeesuksen olleen Jumalan sanansaattaja, mutta muslimit uskovat. Kristityt eivät usko Muhammadin (s.a.w.) olevan Jumalan sanansaattaja, mutta muslimit uskovat. Muslimeille kristinusko ei ole huuhaata, mutta näkevät sen "tieltä eksymisenä" sen suhteen, etteivät kristityt usko Jumalan olevan yksi (vaan kolme yhdessä).

Eikö vain voitaisi unohtaa se, kuka on oikeassa ja kuka väärässä uskonasioiden suhteen? Kaikkihan me tiedämme olevamme oikeassa oman näkemyksemme kanssa samalla tavalla kuin kaikki tiedämme, että kaikki muut ovat näkemyksineen väärässä.

Mistä muuten johtuu, että gay-väestöstä tuntuu isolle osalle olevan ongelma kohdata uskova homo?

Jukka: päätelmäsi on (kristinuskon) ei-uskovan päätelmä. Ei enempää eikä vähempää. Sen totesit myös itse.

Druusi kirjoitti: Uskoa ei mielestäni tarvitse edes voida selittää tieteen, taiteen, tai kirjallisuudenkaan keinoin

Juuri näin. Eikä meillä ole millä todistaa Jumalan olemassaolo, sillä Hän on.
Ylipäänsä uskon ja epäuskon välinen suhde on kuin valon ja pimeyden. Jotta voi nähdä, täytyy tulla täydellisestä pimeydestä täyteen valoon. Kun on pimeydessä, ei voi nähdä mitään. On turha yrittää pimeydessä/stä arvioida mitään.
On lähetystyössä tehty virheitä, hyvin karkeita ja hirveitä sellaisia. Kristittyä lähetystyötä syytetään siitä, että se ei vastaa omassa hyvyys-mittarissa täydellisyyttä. Tietenkään virheitä ei oikeuta mikään. Ihminen nyt vain tekee virheitä ja yrittää sitten ehkä viisastuneena kohti parempaa. Koskee myös minua.

On aika kehämäinen tuollainen pitää uskoa, jotta voi lausua jotain uskosta -hahmotelma. Toiseksi ateistin ja uskovaisen usko ovat olennaisesti eri asioita. Hahmotetaan sitä vaikka tällä esimerkillä. Lause 1: Kuulen miesääniä pääni sisällä. Lause 2: Kuulen hiljaisia naisääniä pääni sisällä. Lause 3: en kuule mitään ääniä pääni sisällä. Lauseet 1 ja 2 koskevat eri vaikutelmia, mutta kokemus on olennaisesti samankaltainen. Lauseessa 3 ei taas ole tuollaista kokemusta. Ateistin "usko" on lauseessa 3 kuvatun tyyppistä, eli olematonta. Tokihan ateistikin johonkin uskoo, mutta ei tällä uskonnollisella tavalla. Usko esimerkiksi oman käden olemassaoloon ja usko vaaleanpunaiseen näkymättömään elefanttiin olemassaoloon huoneen toisessa nurkassa ovat selvästi erilaisia asioita.

Homokansan voi olla vaikea suhtautua uskovaiseen homoon jo ihan sen takia, että Raamattu toivoo selkeäsanaisesti homojen kuolemaa. Tähän toiveeseen yhtyivät historiallisesti tarkasteltuna myös suuri osa kristityistä. Miten juutalainen suhtautuisi juutalaiseen natsiin? Ehkä vähän niin kuin juudaksiin yleensäkin?

Druusi kirjoitti:

> "Mistä muuten johtuu, että gay-väestöstä tuntuu isolle osalle olevan ongelma kohdata uskova homo?"

Osaan vastata vain omasta puolestani.

Ensinnäkään en pidä uskonnollisuudesta. Siinä järki heitetään roskiin ja annetaan älyttömien uskomusten määrätä. Kyse ei ole siitä, että haluaisin poistaa tunteen osuuden elämästä, uskonnollisuus vain on jotain ylilyövämpää kuin tunteet.

Toiseksi: Kristinusko ja monet muutkin uskonnot ovat homoja vastaan. Kristinusko on tässä erityisen "kunnostautunut", se on yksinkertaisesti täysin homovihamielinen uskonto, vaikka jotkut yrittävät muuta väittää.

Kirkkouskovainen homo tukee tuota syrjimismekanismia ja tätä minun on todella vaikea ymmärtää. Se on sama asia, kuin jos 1950-luvun Amerikassa värillinen olisi liittynyt Ku Klux Klanin jäseneksi ja ollut siinä aktiivisesti mukana. Mukana on häivähdys petturuutta, idioottimaisuutta, totuuden kieltämistä - ja masokismia.

On aika kehämäinen tuollainen pitää uskoa, jotta voi lausua jotain uskosta -hahmotelma.

Olet oikeassa. Usko ei ole luonteeltaan tietoa. Usko on luottamusta(, vaikka ei tietäisikään).

Tieto on perusteltua luottamista ja usko on perustelematonta luottamista. Uskossa on tavallan kyse tahdosta, kuten totesit. Uskotaan koska tahdotaan ja samalla tahto toteutuu uskossa (ei todellisuudessa). Aineellisia todisteita ei tarvita. On kyllä kiinnostava kysymys, miksi ihminen uskoo ilman kelvollisia perusteita. Tämä freudilainen selitys ei anna kyllä konkreettisia syitä ja kattavaa selitysteoriaa. Kuinka halu/tarve/motiivi ja todellisuuskäsitys voivat mennä ihmisellä näin sekaisin?

Suhteessa homouteen, kirkon on muututtava - ja se on myös muuttunut. Hitaasti.

Nyt on kaivettava ne rusinat pullasta.

Uskonto, uskomukset, riitit ja rituaalit, joihin kristinusko myös liittyy, on osa ihmisyyttä. Länsinmainen kulttuuri, teknologia ja ihmiskäsitys ovat mennetteet huimasti eteenpäin, uskonto ei ole pysynyt perässä. Se on pakko muuttua - yksi, sen menestystarinoista onkin muutos. Ei pidä unohtaa sitä tosiasiaa, miten kristinuskossa on piirteitä, joita löytyy myös muista, sitä varhaisemmista uskonnoista. Kristinuskon adaptoituminen näkyy vaikkapa siinä, miten sen juhlapyhät ajoittuvat "pakanallisiin" juhliin.

Itse en ole uskonnollinen ihminen, mutta olen kuitenkin huomannut kasvatuksessani piirteitä, jotka ovat altistanet kristinuskolle. Jumalanpelo, kuolenanjälkeinen elämä ja syyllisyys iskostettiin alitajuntaan jo ala-asteella fundisuskonnollisen opettajan myötä, kotona ei oltu - eikä olla oltu muuta, kuin ns. tapakristittyjä. Irrationaalinen jumalan/ ja kuolemanpelko hallitsi ensimmäisiä kouluvuosia. Niistä oli todella vaikea päästä eroon, kunnes tajusi sen mekanismin, miten näitä vaikuttimia oli varhaislapuudessa luotu.

Rakkaus, jota kristinusko minulle tarjoaa homona, ei ole ehdotonta. Siksi kahahdan sitä.Jokainen voi olla syntinen, homous ei tee ketään syntiseksi, kuten ei myös heterouskaan. Kristiuskon perusteesejä on kunnioitus toista ihmistä kohtaan. Sitä tulisi harjottaa - puolin jos toisin. Oman uskonnon tuputus - tai sen puuttuminen - on mielestäni henkistä väkivaltaa.

Alexi!

Njaa. Uskolla on omat perusteensa. Kyse ei ole, että uskotaan aivan mihin sattuu, vaan kristinuskossa on kyllä uskon kohde, jonka ilmoitus meillä on (Jukka kiistänee tämän). Uskoisin, että kristitty näkee todellisuuden diametraalisesti erilaisena tai ainakin paljon laajempana kuin ei-uskova. Kannattaa muistaa, että rakennamme itse todellisuutta sen mukaan, mihin uskomme tai vielä paremmin todellisuus rakentuu sen mukaan, mitä usko sanoo. Mikä sitten on kenellekin kelvollista ja mikä kelvotonta...

(muokkauksen syy: lisäys.)

Me emme rakenna todellisuutta realististen suuntausten mukaan. Todellisuus on tajunnan ulkopuolinen maailma. Mainitsemaasi kristinuskon objektia ei ole löydetty tästä todellisuudesta, vaikka merkkejä Jumalasta on etsitty tuhansia vuosia. Käsitys todellisuudesta sen sijaan rakentuu pitkälti sen mukaan mihin ihminen uskoo, uskovainen voi nähdä laserkynän kirkkaudessa enkelin (tiedän tällaisen tapauksen). Mutta mekanismi toimii ainakin joidenkin osalta myös toiseen suuntaan: havainnot todellisuudesta (tai havaintojen puute) muokkaa käsitystä todellisuudesta. Uskovat ovat toisinaan melko luupäisiä fideistejä, jotka eivät korjaa käsityksiään paremman tiedon valossa. Onneksi valtaosa kristityistäkin on jo hyväksynyt kopernikaanisen aurinkokunnan mallin ja maapallon elliptisen muodon.

martin kirjoitti:

> "Uskoisin, että kristitty näkee todellisuuden diametraalisesti erilaisena tai ainakin paljon laajempana kuin ei-uskova."

Laajempana? Onko satuolentoihin uskominen laajempaa *todellisuutta*?

Siis: muuttuuko todellisuus, jos siihen lisätään valheita?

Siitä, mikä on 'todellisuus', on tieteessäkin monta koulukuntaa. Kaikki eivät allekirjoittaisi sitä, että todellisuus on tajunnan ulkopuolinen maailma. Mutta ei siitä tämän enempää.
Kristinuskon Jumalaa ei voi löytää, koska Hän ei ole objekti (vaan subjekti). On turha etsiä transsendenttia immanentista maailmasta.
Minusta fideismissä ei ole mitään vikaa niin kauan kuin liikutaan hengellisessä ulottuvuudessa.

Jukka!

Hengellisen todellisuuden kieltäminen typistää todellisuutta. Hengellinen todellisuus ei muuta mitään eikä se lisää mitään. Pikemminkin todellisuudesta voi ei-uskovilla puuttua jotain...

Todellisuuden määritelmästä ei oikeastaan ole karkeasti sanottuna montaakaan kelvollista erilaista määritelmää. Realismi eri muodoissaan on keskeisin tieteellinen käsitys ihan jo siitäkin syystä, että tiede edellyttää jonkinlaisen realistisen käsityksen. Tiede lähtee juuri siitä, että maailma ja sen havainnonobjektit ovat olemassa tajunnasta riippumatta. Tiede nimittäin tutkii näitä objekteja maailmassa. Kaikki tiede olisi psykologiaa, jos realismia ei ole.

Olemassaolo on maailmassa olemista. Jumala ei vaikuttaisi olevan maailmassa. Yritykset kiertää tämä vaikuttaisivat olevan kauttaaltaan pelkkää käsitteillä leikkimistä. Jos Jumalaa ei voida todistaa suuntaan tai toiseen, sitä ei ole. Kaikki mikä on olemassa, pitää ainakin teoriassa voida todistaa. Uskonnoton ei lisää maailmaan fantasian tasoa, jos sen takia uskonnottoman käsitys todellisuudesta on mielestäsi suppea niin olkoot. Toiselta kannalta katsottuna martinin käsitys todellisuudesta on harhainen. Onko hallusinaatioista kärsivän skitsofreenikon todellisuus rikkaampaa kuin terveen? Näkevätkö he sitten vain vähän meitä muita enemmän?

Realismi on, Aleksi hyvä, katsantokanta, joka edellyttää ensin nk. realistisen katsomisen syntymistä. On kovin epätieteellistä ja epäpätevää yrittää suhteellisessa maailmassa vedota absoluuttiseen. Tiede ei edellytä mitään realistista käsitystä. Jos niin olisi, ei tiede olisi koskaan kokenut paradigmamuutoksia. Nekin todistavat näkökulmasta. Tiede edellyttää ainoastaan hypoteeseja (lähes rajoittamaton mahdollisuus). On kummallista lukea tieteen väitteenä seuraavaa: "Tiede lähtee juuri siitä, että maailma ja sen havainnonobjektit ovat olemassa tajunnasta riippumatta." Havainnot vaativat havainnoijaa, jonka käsityskyvyn varassa on hahmottaminen. Maailma on hahmotettu maailma (edellyttää järjestystä). Järjestys syntyy, kun tutkija asettaa paikalleen mielessään rajaamansa entiteetin. Kaikki muu on tieteelle kaaosta.

Olemassaolo on Jumalan lahja. Jumala on luonut maailman (koko maailma on siis todiste, jota tosin on mahdoton nähdä sellaisena ilman uskoa), Jumala on tullut lihana maailmaan Jeesuksena, joka on Messias (siinä on maailmassa oleva Jumala) ja Jumala vaikuttaa maailmassa Pyhän Henkensä kautta edelleen. Sen takia on kristittyjä - myös me olemme todiste siitä, että Jumala vaikuttaa. Nämä eivät ole käsitteitä, vaan elävää todellisuutta. Juuri tästä näkee, että tieteellinen maailma on vajaa. Se on vain tieteellinen maailma, ei mitään muuta. Se on tutkijoiden havainnoima maailma, jota siirretään eteenpäin tieteellisenä diskurssina. Tiede on vähän niinkuin usko - usko nähdä maailma tieteellisestä näkökulmasta. Onneton se tutkija, joka ei käsitä tätä suhteellisuutta!
Kuka on siis hullu?

Kaikki pääuskonnot ovat ihmisyydenvastaisia ja homovihamielisiä. Uskonnot pohjautuvat valheisiin, että muka jotkin jumalat ovat jotain sanoneet ja muuta yhtä järjetöntä ja typerää.
Pahoin pelkään, että vaikka esim. Pohjoismaissa uskontojen yhteiskuntaa mädättävät vaikutukset kuten homoviha on saatu kuriin lainsäädännöllä, suuressa ellei suurimmassa osassa maailmaa tilanne on huono tai huononee, myös Itä-Euroopassa.

Islam on tällä hetkellä ihmisyydenvastaisin, vaikka kristinusko toki pääsee lähes yhtä pitkälle homovihassaan niissä Afrikan maissa, joissa se on vallalla.
Erikoista mielestäni on se, että jotkut alkuperältään suomalaiset homot ja lesbot retkahtavat ihmisyydenvastaisimpaan eli islamiin. Islamin jumala puolestaan
vaikuttaa sangen itserakkaalta, sillä sitä pitää kehua ja pokkuroida pitkin päivää. Välillä on sitten paastoamista ja muuta kummallista, mutta sekään ei mitään
auta, kun homot kuitenkin joutuvat helevettiin tai muuta vastaavaa.

Ne maat, joissa toimitaan uskontojen ohjeiden mukaan, ovat maailman hirveimpiä eli Afrikan ja Lähi-idän maat todistavat, mihin uskonnot johtavat.

Takaisin otsikon aiheeseen.

Suomen Lähetysseuran vuosijuhlassa vihittiin siis papiksi kirkkoa kouluttajana palvellut Ari ja hänen puolisonsa Tapani lähetystyöhön yhdessä. Suomen Lähetysseura teki mielestäni linjakkaan ja eettisesti oikean teon.

Päätös kirvelee kovasti änkyröiden mielissä. Mielipahaa on haluttu konkretisoida irtisanomalla isolla joukolla Lähetyssanomien tilauksia. Lähetyssanomien toimituspäällikkö Pirre Saario oli tyytyväinen Lähetysseuran tekemään päätökseen, mutta on huolestunut lehden tulevaisuudesta. Lähetyssanomat on ilmestynyt keskeytyksettä jo peräti 154 vuoden ajan. Lehti ilmestyy 10 kertaan vuodessa ja kaksi teemanumeroa tehdään nimenomaan ulkoministeriön kanssa yhdessä erilaisiin kehitysyhteistyön näkymiin ja ihmisten perusoikeuksiin liittyen. Lähetysseuralla ei ole henkilöjäseniä. Lehti on tavallaan keskeinen tapa henkilökohtaisesti tukea Lähetysseuraa.

Toimituspäällikkö Saario on esittänyt toivomuksen uusista tilaajista ja pyytänyt kertomaan asiaa eteenpäin.

Mielestäni, olipa lähetystyöstä ja kehitysavusta mitä mieltä tahansa, homojen on syytä indikoida myönteisesti ja konkreettisesti tuollaisiin päätöksiin.

Havainnoija kirjoitti: "Kaikki pääuskonnot ovat ihmisyydenvastaisia ja homovihamielisiä. Uskonnot pohjautuvat valheisiin, että muka jotkin jumalat ovat jotain sanoneet ja muuta yhtä järjetöntä ja typerää."

Ammattikorkeakoulukasvattina vaadin perusteluita tällaiselle toteamukselle. Ja tähän ei riitä joku "no näkeehän sen jokainen itsekin", vaan nyt oikeasti jotain konkreettista perustelua kehiin kiitos.

Ja toinen lainaus Havainnoijalta: "Ne maat, joissa toimitaan uskontojen ohjeiden mukaan, ovat maailman hirveimpiä eli Afrikan ja Lähi-idän maat todistavat, mihin uskonnot johtavat."

Faktat? Lähteet? Haastattelut paikallisilta?

---

Mutta JuhaniV on oikeassa - homoväestön tulisi olla geneerisesti iloissaan lähetystyöntekijöiden valinnasta.

Tämä homo ei ainakaan indikoi mitenkäänpäin lähetyseuran pinkkipesuun - edes geneerisesti. Laitan roponi periaatteesta jollekin ei-uskonnolliselle järjestölle.

*Huolestuttavaa kuitenkin on se, miten joidenkin mielestä pitäisi ajatella - näin "homosti" siis.

Druusi kirjoitti:

> "Ammattikorkeakoulukasvattina vaadin perusteluita tällaiselle toteamukselle. Ja tähän ei riitä joku "no näkeehän sen jokainen itsekin", vaan nyt oikeasti jotain konkreettista perustelua kehiin kiitos."

Vaikka en ole kirjoittaja, niin sanon: "No näkeehän sen jokainen itsekin".

Jospa sinä voisit perustella, että tuo toteamus olisi väärä? Se, että on ammattikorkeakoulukasvatti ei anna tässä mitään auktoriteettia sinänsä...

Tulee mieleen analogia uskontoon: Uskovaiset haluavat ateistin todistaa, että jumalaa ei ole. Ei, kyllä se todistustaakka on uskovaisilla: Heidän pitää todistaa, että jumala muka on olemassa.

JuhaniV kirjoitti:

> "Mielestäni, olipa lähetystyöstä ja kehitysavusta mitä mieltä tahansa, homojen on syytä indikoida myönteisesti ja konkreettisesti tuollaisiin päätöksiin."

Ai, että tätä muiden kulttureiden tuhoamista pitää tukea, kun tätä tuhoamista tekevä lafka vihdoinkin oli kiva homoille?

Tämä on kyllä täysin uskomaton tapa ajatella!

Halvalla menevät muiden kulttuurien ihmisten oikeudet omaan identiteettiin, kun ne ostetaan homoparin siunaamisella :-(((

Tämän ketjun aloitus oli aika pöyristyttävä. Mutta että mainonta jatkuu... Mautonta, ymmärtämätöntä, tyhmää...

On täysin edesvastuutonta viedä kulttuurin osaa toisaalle, jossa sitä ei mitenkään osata asettaa mittasuhteisiin ja kontekstiin. Lähetystyö on oikeastaan aika vaarallista tästä syystä. Eurooppalaisessa kulttuuriympäristössä kasvava saa hyvät vasta-aineet kristilliselle huuhaalle, mutta tätä suojaa ei saa kehitysmaassa kasvava lähetystyön uhri. Ilmankos lähetystyö on kohtalonyhteydessä valitettaviin ääri-ilmiöihin ja seksuaalivähemmistöjen huonoon asemaan.

Jukka kirjoitti: "Tämä on kyllä täysin uskomaton tapa ajatella!"

Kiitos, niin myös toisinpäin! :-)

Enpä ateistina malta olla puuttumatta uskontojen hirveyksiin. Jos, kuten havainnoija kirjoitti, ne maat jossa uskonnolliset arvot jylläävät, tapahtuu eniten hirveyksiä. Miten sitten selitetään natsien, Neuvostoliiton ja Kiinan julmuudet? Ei ihminen uskontoa tarvitse ollakseen julma.

Jaakko Hämeen-Anttila oli maailmankylässä esittelemässä uutta kirjaansa ja siellä hän väitti valtioiden, tai valtioksi järjestymisen olevan syynä mainittuihin hirveyksiin. En osta tätäkään ajatusta. Hunnit osasivat teurastaa ihmisiä ihan ilman valtiotakin. Toisaalta on uskonnollisia yhteisöjä ja ei-uskonnollisia yhteisöjä jotka eivät ole vaäkivaltaisia tai alistavia, vaikka tosin olen valmis allekirjoittamaan sen valtio-opillisen viisauden, että ken puhuu järjestäytymisestä, lausuu harvainvallan syntysanat.

Alexi, ehdotit jossain vaiheessa länsimaisen sivistyksen ja filosofian viemistä muualle maailmaan. Eikä tämä sitten tuhoa muita kulttuureja? Itse näkisin lännen sivistyksen alkaneen jo antiikin Kreikasta - keskiajalle se muuten säilyi arabien keskuudessa ja Bysantissa - sillä ei Valistus tyhjästä ilmestynyt. Ja lännessä filosofiaa piti hengissä luostarilaitos.

Olen aika skeptinen länsimaisen omakuvan, erityisesti sen rationaalisuuden juhlimisen suhteen. Tiede on osallistunut homojen, transsukupuolisten, naisten ja muiden rotujen alistamiseen ja toisaalta taas joskus uskonnon edustajat ovat vastustaneet rasismia. Btw, kun Valistus vei pohjan pois vanhoilta poliittisia valtasuhteita perustelevilta ajatuksilta kuten uskonnolta esimerkiksi naisten ja ei-valkoisten holhousta alettiin perustella tieteellä. Toki rationaalista ajattelua oli siihen käytetty ennenkin, viimeistään Aristoteleesta saakka.

Länsimaisen sivistyksen vieminen toisaalle kehittää muita kulttuureita ja vastavuoroisesti ehkä omaammekin. Muita kulttuureita ei saa museoida. Kehittymät, muuttumattomat kulttuurit kuolevat pois. Tämäkö on parempi vaihtoehto? Länsimainen sivistys on myös tiedettä ja osaamista. Sitä pitää viedä, jotta köyhät maat eivät ole seuraavatkin sadat vuodet köyhiä. Minusta siinä on parempi tavoite kuin säilyttää toimimaton kulttuuri muuttumattomana länsimaisia turisteja silmälläpitäen.

Tiede ei tee mitään. Tiede ei sorra eikä oikeuta sortoa. Sen tekee aina ihmiset. Tieteen tuottama tieto on hitaasti kuitenkin nostattanut pohdinnan mm. homojen oikeuksista ja pitkän dialogin jälkeen aika vahva konsensus on saavutettu. Oikeastaan länsimaissa vain kristityt vihaavat homoja. Tiede on yksi kaikkein suhdanneherkimmistä kulttuurin osista. Kaikissa diktatuureissa tieteen tekeminen joutuu nopeasti sensuurin kohteeksi. Vika ei ole tieteen. Tieteen omatkin aatteet ovat muotoutuneet melko paljon jopa viimeisen vuosisadan aikana. Tavallaan vanha tiede ja uusi, korjattu tiede pitäisi erotella kun puhutaan pitkän aikajänteen asioista.

Tänne on näköjään ilmestynyt ihan kummallisia kommentteja.

Geschwitz kirjoittaa:
”Jos, kuten havainnoija kirjoitti, ne maat jossa uskonnolliset arvot jylläävät, tapahtuu eniten hirveyksiä. Miten sitten selitetään natsien, Neuvostoliiton ja Kiinan julmuudet?”

Ensinnäkään en kirjoittanut ”jos”, vaan totesin faktan, jonka jokainen ajatteleva ja asioita seuraava tietää: ne maat, joissa uskonto määrää politiikan, ovat maailman hirveimpiä. Niissä vainotaan homoja systemaattisesti; homoudesta rangaistaan pitkillä vankilatuomioilla ja joissakin maissa hirttämisellä tai mestaamisella. Myös naisten asema ja oikeudet ovat niissä maissa surkealla tolalla.

Homoudesta on voimassa kuolemantuomio Mauritaniassa, Sudanissa, Iranissa, Saudi-Arabiassa, Jemenissä sekä suurimmassa osassa Somaliaa ja Nigeriaa ja lisää uskonkiihkoisia maita on tulossa. Lisäksi kymmenissä maissa on voimassa 3-15 vuoden vankilatuomio.

Suosittelen Geschwitziä lukemaan uutisia, niin silloin selviää, mitä maailmassa tapahtuu.
Lisäksi haluan huomauttaa, että kommenttini ei käsitellyt natsi-Saksan ja Neuvostoliiton historiaa lainkaan vaan nykypäivää.

”Olen aika skeptinen länsimaisen omakuvan, erityisesti sen rationaalisuuden juhlimisen suhteen.”

Nykyään on ilmeisesti muotia arvostella länsimaita, vaikka ne huolehtivat kansalaisistaan parhaiten ja tarjoavat ihmisarvoisen elämän.

”Tiede on osallistunut homojen, transsukupuolisten, naisten ja muiden rotujen alistamiseen…”

Täyttä puppua. Tiede tutkii ympäröivää maailmaa ja maailmankaikkeutta. Se on järkiperäistä ja järjestelmällistä tiedon hankintaa. Tiede ei ole koskaan alistanut eikä vainonnut ketään.

***
Druusille suosittelen perehtymistä ympäröivän maailman tapahtumiin, ettei maailmankuva typisty täysin Koraanissa ja Raamatussa kerrottuihin taruihin ja satuihin.

Druusina en kyllä ehkä elvistelisi ammattikorkeakoulutaustalla.

Nimim. "Ihan oikean korkeakoulun käynyt".

Yle näyttää tänään dokumentin kirkon pedofiliasta Tässä dokumentissa käsitellään kaiketi yhtä tapausta, jossa pappi raiskasi satoja kuuroja lapsia ja sai tämän paljastuttua katolilaiselta kirkolta suojelua. Samanlaisia dokumentteja on tehty monia myös lähetystyön piirissä tapahtuvista lasten seksuaalisista hyväksikäyttötapauksista. Pedofiilejahan on aina siellä missä lapsiakin. Sen sijaan kun siellä missä on lapsia on myös kirkko, pedofiileja myös suojellaan. Tuetaan ihmeessä kaikki kirkkoja!
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/dokumentit/dokumenttiprojekti-ja-kirkko-vaikeni

Alexi!

Tässä on kyseessä katolinen kirkko, jossa ongelmana on erityisesti papeilta vaadittava selibaatti.

Tuo on vain yksi lukuisista dokumenteista. Suomen lähetysseurakin on kunnostautunut lasten raiskaamisessa. Tapaukset ovat ilmeisesti tuoreempia kuin linkittämässäni dokkarissa. Onko täällä on keräys käynnissä kehitysmaiden lasten raiskaamiseksi?

"Ainakin kahdeksan entistä Suomen lähetysseuran lähetyskodissa Taiwanissa asunutta lasta on tehnyt poliisille rikosilmoituksen heihin kohdistuneesta törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksista. "

Lähde: Seurakuntalainen.fi
Selibaatti on vain pieni osaselitys...

Toivon että tämä keskustelu toimii hyvänä terapiana nimimerkille Alexi. Sen verran patoutunutta vihaa hänellä tuntuu olevan kaikkea kristillisyyttä ja yleensäkin uskonnollisuutta kohtaan. Noin kovan raivon kanssa eläminen mahtaa olla rankkaa.

Yksi lause tässä Alexin paasauksessa tiivistää kaiken. "Oikeastaan länsimaissa vain kristityt vihaavat homoja". Jos kristityt noin yleisesti ottaen arvostaisivat homoja niin nehän olisivatkin hienoa porukkaa. Länsimainen sivistys taasen on hyvää ja puhdasta, koska länsimainen sivistys tykkää homoista. Näin yksinkertaista se elämä on kun jaksaa olla tarpeeksi mustavalkoinen.

Jukka & Pete: Ammattikorkeakoulukasvatti-termilläni tarkoitin sitä, että kyseisessä laitoksessa ei saa kirjoittaa oikeastaan mitään (paitsi pohdintaan), mikä ei olisi tieteelliseen tutkimukseen tai johonkin muuhun siihen verrattavaan lähteeseen pohjautuvaa. Sen takia myös tällaisessa asiassa olisi ihan hyvä heitellä jotain muutakin kuin "musta tuntuu, että" -tyylisiä kommentteja, varsinkin kun kyseessä on jotain niinkin hyökkäävää kuin mitä Havainnoija heitti kommentissaan ennen minua.

Jukka, Suomen (kuten varmasti lähestulkoon kaikkien muidenkin maiden) laki tuomitsee tappamisen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L21). Sama asia löytyy jo Raamatusta, josta sen sanotaan olleen yksi kymmenestä käskystä, jotka Mooses sai Jumalalta.
Myönnän, tuolla ei ole tieteellistä pohjaa - perustuuhan tämä "Älä tapa" -käsky johonkin muinaiseen juttuun. Mutta jos oikeasti mietitään, kuinka paljon meidän lainsäädännöstämme, löytyy erilaisten kulttuurisäännösten ja muiden tapojen kautta jostain uskonnosta? Että voidaanko sitä kautta sanoa, että kaikki suuret uskonnot ovat ihmisyydenvastaisia?

Se, että ihmiset käyttävät mitä tahansa uskontoa väärin, omien päämääriensä ajamiseen, on väärin. Se, että 30-luvulla valtaannousseet kiihkomieliset natsit (jotka lienivät kristittyjä ainakin suurimmaksi osaksi) murhasivat sankoin joukoin muita ihmisiä (uskonnosta viis), ei tee kristinuskosta pahaa ja ihmis- tai homovihamielistä uskontoa.

Se, että Raamattu toteaa homoseksuaalisuuden olevan synti, on kristinuskon käsitys asiasta. Ja siihen aikaan, kun Raamattu on kirjoitettu syynä on voinut jälleen kerran olla joko jumalallinen ilmoitus, tai sitten se on ollut ohjenuora niille ihmisille, jotka ovat eläneet siihen aikaan: kumpi on tärkeämpää - suvun jatkuminen vai suvun loppuminen?

Ja mitä tulee Jumalan olemassaolon todistamiseen - puolin ja toisin - pitääkö sitä todistaa?
Samalla tavallahan pitäisi sitten kai kysellä seuraavalta tuttavapiirin rakastuneelta: Todista, että olet rakastunut. Miten sen voi mitata? Sitä ei näy, sitä ei voi käsin kosketella, sitä ei voi mitata. Samalla tavalla minkä tahansa uskonnon edustaja voi kertoa, että se vain On. Samalla tavalla ateisti voi sanoa, että sitä Ei Ole.

Havainnoija, seuraan maailman tapahtumia hyvinkin monesta eri lähteestä. Unohdit listastasi näppärästi Israelin, joka on myös uskonnollinen maa, joka tällä hetkellä sortaa järjestelmällisesti palestiinalaisten oikeuksia elämään ja omaan maahansa, tämän se tekee USAn (jossa myös maan korkeinta johtoa myöten rukoillaan Jumalaa, virkatehtävissäkin ilmeisesti) avustuksella.
Ja miten selität läntisessä, kansalaisistaan hyvin huolehtivassa Euroopassa olevan ennätyskorkean nuorisotyöttömyyden ja muutenkin pankkikeinottelun aiheuttaman työttömyyden? Jos jätetään länsimaiden arvostelu sikseen, ei meidän tarvitse kuin katsoa jokunen sata kilometriä itään, Venäjälle, jossa juuri on presidentti allekirjoittamisellaan hyväksynyt homojen oikeuksia polkevan lain.

Kyse ei ole uskonnosta. Kyse on ihmisten halusta päästä päällepäsmäröimään muita - keinolla millä hyvänsä. Valta korruptoi. Ei uskonto.

Nimimerkki massa voisi olla käymättä käsiksi toisen henkilöön ja välttää pitkälle menevien johtopäätöksien tekemisen netin keskustelu palstan juttujen perusteella.

Seuraava on druusille.
Ensinnäkään en usko, että "älä tapa" perustuu muinaiseen juttuun (tosi tieteellinen termi). Se ilmenee hyvin universaalisesti eri kulttuureissa. Sitä lienee paikallaan sanoa rajallisesti yleisinhimillisistä syistä perustelluksi. Tappaminen on kielletty jo kauan ennen Raamattua. Itse asiassa Raamatussa ei kielletä tappamista. Käsittääkseni kyse on ennemminkin huonosta käännöksestä. Alkuperäisimmät tekstit antavat ymmärtää kiellon koskevan "käsi korkealla tappamista", joka viitannee murhaan.

On totta ettei uskonto ole paha ilman ihmisiä, mutta uskontoa ei myöskään ole ilman ihmisiä. Uskonto on monelle syy olla paha (hankala käsite tuo paha mutta ei puututa siihen nyt). Raamattu ei vain sano homoseksuaalisten suhteiden olevan synti, vaan se määrää siitä kuolemantuomion. Olen joskus pohtinut, miksi tämä ei voisi tulla arvioituna kansanryhmää vastaan kiihottamisena. Sen lisäksi Raamatussa käytetään homoseksuaaleista muutenkin hyvin halventavaa kieltä.

Onko kristinusko homovihamielinen? Vastauksia on lukemattomia, sillä kristityt karttavat määrittelemästä tyhjentävästi teesejään. Tähän harvoin suostuu edes yksittäinen kristitty, saati sitten kirkko. Eikä toisaalta aina pidä ottaa todesta toisen sanaa. Kristinuskon (ei yleisesti kristittyjen) kädet ovat homojen veren tahrimat - historiallinen tosiasia. On tästä syystä osittain perusteltua vastata myöntävästi kysymykseen, onko kristinusko homovihamielinen. Toisaalta en usko Irja Askolan kannattavan homojen kivittämistä.

Jumalan todistamisen tarve liittyy tiedontahtoon- Tahdon tietää, joten tahdon todistaa. Myös rakkauden voi todistaa, mutta koska kaikilla ei ole kotona tehokkaita laitteita aivoaktiivisuuden kuvantamiseen, niin rakkaus osoitetaan mieluummin Mistä tietää onko rakkautta sitten? No toinen tapa on tietää miltä itsestä ja ihmisistä yleensä tuntuu ja yrittää päätellä tästä. Tunnemme oman sielunelämämme ja voimme sen perusteella oppia tuntemaan muidenkin tunne-elämää.

Rakkaus on henkinen tai neurobiologinen asia näkökulmasta riippuen. Rakkaus voidaan ymmärtää rakastavan henkilön kokemukseksi, sosiaalis-eroottiseksi suhteeksi tai tietyksi kemialiseksi tapahtumaksi henkilön aivoissa. Jos Jumala on muutakin kuin ajatus/kokemus Jumalasta, sen todistamisen tarve ja kriteerit ovat erilaiset. Jumalan nimissä tehdään aivan liikaa pahaa, jotta kysymyksen sen olemassaolosta voisi lakaista matonalle. Jos Jumalaa ei voida osoittaa samalla tavalla kuin muita olemassaolevia asioita - toisaalta jos Jumalaa ei myöskään voida falsifioida - siihen ei ole perusteltua uskoa. Rationaalista syytä ei ole. Tuollainen Jumalan olevaksi vannominen on silkkaa järjenvastaisuutta ja kritiikin puutetta.

Skippaan huomiosi Euroopan talouskriisistä, koska se on kaukaa haettua ja kiinnitän sen sijaan huomion viimeiseen ajatukseesi. Uskonnothan ovat erittäin vahvasti kontrollin ja vallankäytön välineitä. Jos katsoo aiemmin tähän keskusteluun linkittämäni dokumentin katolilaisen kirkon pedofiilien suojelemisesta, tämä tulee hyvin esille. Katolilainen kirkko (kuten kirkot jossain määrin yleensäkin) on erittäin hierarkkinen ja auktoriteettipainotteinen järjestelmä. Tämä on mahdollistanut kaikkien kauheuksien tapahtumisen ja toisaalta estänyt niiden julkitulon. Johtajuus ja valta ovat kristinuskon keskeiset fetissit.

Druusi kirjoitti:

> "Jukka, Suomen (...) laki tuomitsee tappamisen (...) Sama asia löytyy jo Raamatusta, josta sen
> sanotaan olleen yksi kymmenestä käskystä, jotka Mooses sai Jumalalta."

Ja samalla tuo tarinakirja antaa satoja käskyjä siitä, kuinka kuka mistäkin syystä tahansa pitäisi tappaa. Näitä tuossa kirjassa löytyy, poimitaan aluksi yksi:

Raamattu kirjoittaa:
+ + > "Vanhimpien tulee viedä tyttö isänsä talon ovelle ja kaupungin miesten on kivitettävä hänet hengiltä".

Tuo "poikkeus" tuohon "Älä tapa" -sääntöön tulee naisen osaksi, kun hän ei ollutkaan neitsyt naimisiin otettaessa! Ja näitä tappokäskyjähän riittää, kuten varmasti tiedät itsekin.

Raamattu kirjoittaa:
+ + > "Jos mies tavataan makaamasta toisen miehen vaimon kanssa, molemmat on surmattava, sekä nainen että
+ + > mies, joka hänen kanssaan makasi."


Druusi kirjoitti:
> "Että voidaanko sitä kautta sanoa, että kaikki suuret uskonnot ovat ihmisyydenvastaisia?"

Kyllä voidaan. Ainakin nämä kolme monoteististä pääuskontoa: kristinusko, juutalaisuus ja islam ovat ihmisvihamielisiä. Ja erityisesti ne ovat nais- ja homovihamielisiä.

Todisteita? Teot puhuvat puolestaan.


Druusi kirjoitti:
> "Se, että 30-luvulla valtaannousseet kiihkomieliset natsit (jotka lienivät kristittyjä ainakin suurimmaksi
> osaksi) murhasivat sankoin joukoin muita ihmisiä (uskonnosta viis), ei tee kristinuskosta pahaa ja ihmis- tai
> homovihamielistä uskontoa."

Tässä on nyt jokin sekaannus. Ei kristinusko tarvitse natseja ollakseen paha. Kristinusko on paha ihan ilman natsejakin. Samoin kun on islam ja juutalaisuus (ja varmaan aika moni muukin uskonto).


Druusi kirjoitti:
> "Se, että Raamattu toteaa homoseksuaalisuuden olevan synti, (…). Ja (…) jälleen kerran olla joko jumalallinen ilmoitus (...)"

Miten joku olematon satuolento voisi ilmoittaa mitään kenellekään? Jos ihminen kuulee ääniä, niin mielenterveyspalvelut ovat tarpeen. Ymmärrän, että vuosituhansia sitten ei tätä tajuttu, mutta miten ihmeessä nykyaikana ihmiset edelleen uskovat tällaiseen bullshittiin???


Druusi kirjoitti:
> "Ja mitä tulee Jumalan olemassaolon todistamiseen (…)"

Uskontojen todistustaakka on oleellisesti tärkeämpi asia kuin sen todistaminen, että on rakastunut: uskonnot yrittävät manipuloida yhteiskuntaa, rakkaus ei (nyt ainakaan mitenkään yhteiskunnan tasolla).


Druusi kirjoitti:
> "Kyse ei ole uskonnosta. Kyse on ihmisten halusta päästä päällepäsmäröimään muita - keinolla millä
> hyvänsä. Valta korruptoi. Ei uskonto."

Tuossa on järkeä. Mutta kyllä kyse on myös uskonnosta: se on tapa hallita ihmisiä, eli se on näiden päällepäsmäröintiä tekevien vallanhaluisten väline. Uskonnon avulla tehdään ihmisistä kritiikittömiä lampaita, joita on helppo ohjailla ja määrätä.

Tämäpä näyttää rönsyilleen... Minäpä rönsyilen mukana! :)

Martin:"Jos siinä toivottaa esim. Jumalan siunausta, niin se on vain paras mahdollinen toive toisen hyväksi. (En mene tässä siihen, että toivotus voidaan ymmärtää monella tavalla.)"

Uskonnollisen toivotuksen voi halutessaan esittää mielessään. On tällaisesta kulttuurisidonnaisesta hyväntahdon eleestä erillinen asia vastata kysymyksiin, joita toinen ihminen kysyy. On silti tärkeää proaktiivisesti oikaista ihmisen epätieto. (Uskon tai uskonnolisuuden suhteen tällaista "oikaisua" ei voi tehdä, koska usko tai uskonto ei ole tietoa, kuten on jo todettu, eikä siten uskonnollista "epätietoakaan", jota korjata, ole olemassa). Tärkeämpää huomata tässä kohti: Toivottamalla jollekin jumalasi siunausta, ilmaiset tervetulleeksi hänen esittää vastaava toivotus itsellesi. Kuinka valmiita ollaan tähän? Kuinka valmis Suomen Lähetysseura on tähän?

JuhaniV: "Mielestäni, olipa lähetystyöstä ja kehitysavusta mitä mieltä tahansa, homojen on syytä indikoida myönteisesti ja konkreettisesti tuollaisiin päätöksiin."

Tämä on epäloogisuus, johon täytyy ottaa kantaa. On väärin edesauttaa eettisesti arveluttavaa toimintaa, edustipa tekijä mitä ihmisyyden muotoa tahansa. Yhtä harmillista on harhautua katsomaan maailmaa erilaisten silmälasien läpi ja tulla samalla katsoneeksi asioita läpi sormien joidenkin toimijoiden kohdalla. Sellainenkin asiakokonaisuus on olemassa kuin positiivinen syrjintä.

Druusi: "Mistä muuten johtuu, että gay-väestöstä tuntuu isolle osalle olevan ongelma kohdata uskova homo?"
Tämä koostunee kahdesta pääkohdasta, kuten on muidenkin esiintuomana tullut ilmi. Toinen on yleisempi elämänfilosofia ja toinen spesifimpi tilannearvio.
- Yleisempi elämänfilosofia: Totuus on tarua ihmeellisempää.
Vahingoitettuna, nuotiotulella tai isöäidin sylissä kuultu tai luettu tarina voi oikeutetustikin tuntua koskettavalta, lämpimältä, turvaa antavalta, kiinnostavalta, selittävältä, hämmästyttävältä, ylentävältä, hyväntahtoiselta, opettavaiselta... Ja kuitenkin: omilla silmillä katsominen, omilla korvilla kuuleminen, maistaminen, haistaminen, asioiden yhdisteleminen, muisiin paneminen, kokeilu, leikillisyys, laskeminen, uteliaisuus, tutkiminen, rakentelu ja kertyneen tiedon tarkastelu ja haastaminen kerta toisensa jälkeen.... kaikki tämä avaa portit johonkin NIIN paljon syvällisempään, antoisampaan, kauniimpaan, turvallisempaan, mieltä ylentävämpään, rakentavampaan, äärettömämpään, ikuisempaan, hengästyttävämpään ja yhteisempään....
- spesifimpi tilannearvio: Kätyrikö? Homoseksuaali NSDAP puolueen jäsen, Ku Klux klaanilainen tai eheytysyhdistysläinen saisivat kai vastaavaa epäluuloa niskaansa. Tätä samaa epäluuloa saa osakseen homoseksuaali, joka perustaa elämänkatsomuksensa kirjallisuuteen, jonka sivuilla homoseksuaalisuus selkeästi tuomitaan. (Raamatussa: 3.Moos. 18:22, 3. Moos. 20:13, Room. 1:26-27, Korint. 6:9-10, Timot. 1:10).
Kristityksi itseään kutsuvan täytyy pitää raamattua ohjenuoranaan. Raamatussa homoseksuaalisuus tuomitaan. Tästä seuraa: Kristityksi itseään kutsuvan täytyy tuomita homoseksuaalisuus tai ainakin käsitellä sitä pahana tekona. Ei siten liene ihme, jos homoseksuaali tuomitsee tällaisen käsityksen tai irtisanoutuu siitä vastavuoroisesti.

Jokainen joka on joskus lukenut kommenttejani tietää etten ole erityisen myötämielinen uskonnoille. Kirkosta olen eronnut.

Pitää kiistatta paikkaansa että abrahamiset maailmanuskonnot ovat perusteellisen homovihamielisiä. Samalla on syytä kuitenkin muistaa, että uskonnonvapauden vallitessa ei esim. kristityksi itseään tituleeraava todellakaan sitoudu mihinkään Raamatun huuhaakohtiin. Jokainen määrittelee uskonsa ihan itse ja kutsuu itseään ihan minkä tahansa uskoiseksi. Sitä ei kukaan ulkopuolinen määrää.

Uskonnolliset yhteisöt sen sijaan ovat eri asia kuin uskovaiset yksilöt. Pitää paikkaansa, että niissä vallitsee varsin yleismaailmallisesti konservatiivinen ja umpimielinen henki, joka hidastaa ja joskus estää muutoksen vaikka ympäröivä maailma muuttuisikin nopeammin. Näen tämän johtuvan siitä, ettei uskonto perustu järkeen samalla tavalla kuin esim. länsimaissa yleinen mielipide ja moraalikäsitykset, vaan valintaan uskoa toisin kuin kenties tekisi muuten.

Uskonnolliset yhteisötkin ovat kuitenkin dynaamisia, eivät staattisia. Nekin ovat muuttuneet suuresti vuosituhansina. Paljon on mukauduttu, paljon on unohdettu. Kuka tietää, ehkä jonain päivänä kristinuskossa ei enää mainita mitään Raamatusta, vaan uskontoon sisällytetään yleisesti ainoastaan kultainen sääntö, anteeksianto, heikkojen puolustaminen ja rakkauden kaksoiskäsky.

"Samalla on syytä kuitenkin muistaa, että uskonnonvapauden vallitessa ei esim. kristityksi itseään tituleeraava todellakaan sitoudu mihinkään Raamatun huuhaakohtiin."

Uskonnonvapaus lienee eri asia, kuin tietyn uskonnon/uskontokunnan käsitys asioista. Kristityksi itseään kutsuva sitoutuu tiettyihin käsityksiin ympäröivästä maailmasta, tiettyihin elämänohjeisiin, maailmankuvaan. Jos olen ymmärtänyt oikein, kristitylle tämä sisältö löytyy ensisijaisesti raamatusta.

Vastaavasti, jos on päättänyt kutsua itseään kansallissosialistiksi (ja mahdollisesti olla NSDAP:n jäsen) 30-luvulla lienee ottanut selville kyseisen puolueen/ryhmittymän kannan esim. juutalaisiin. Jos ei ole ottanut selvää tai selvittämisestä huolimatta päättää kutsua itseään kansallissosialistiksi, on tullut siunanneeksi myös tämän kohdan puolueen/ryhmittymän toiminnassa. Vaikka se kivaa olisikin, ideologiat/uskonnot eivät liene oikeasti valintakauppoja, joista nappailla mieleisiään osioita. Nimenomaa ihmisten täytyisi olla pidemmälle valistuneita siitä kaikesta, mitä he tulevat allekirjoittaneeksi eri kuulumisillaan tai itseidentifioinneillaan. Muu lienee toisinaan jopa vaarallista.

Uskonnon(kin) vapaus toki tarkoittaa sitä, että (selvitystyön jälkeen) muodostunut uskontokuntaan kuuluminen/itseidentifikaatio on validi ja sallittava. Tähän kellään ei liene nokan koputtamista. Usutan kuitenkin pohtimaan ja ottamaan selville, onko esim. termi "kristitty" todella sitä, mitä merkityksiä tuolle sanalle itse antaa.

"Jokainen määrittelee uskonsa ihan itse ja kutsuu itseään ihan minkä tahansa uskoiseksi."

Tällainen lienee yksi kitkakohta uskovaisen/uskonnollisen ihmisen ja uskonnottoman välillä. Näinhän asiat eivät toimine, vaan uskonto lienee yksi vahvimmista meemiklusteresta, jonka ihminen on joko valmis omaksumaan (tai valmis yrittämään omaksumista) tai sitten ei. Vaikka ympäröivät ihmiset, tapauskovaisuus, maallistuminen, kulttuurievoluutio, moderni teologia jne. ovat laimentamassa esim. kristillisyyttä, säilyy seuraava: Kristinuskoa tunnustavaa tai kristilliseen kirkkokuntaan kuuluvaa henkilöä kutsutaan nimellä kristitty. Kristillisen uskon sisältö on kuvattuna Vanhan ja Uuden testamentin kirjoituksissa sekä varhaisten kristittyjen kirjoituksissa ja kirkolliskokousten päätöksissä. Protestanttisia kirkkokuntia on ohjannut reformaatiosta lähtöisin oleva perinne sola scriptura, jonka mukaan Raamattu on ainut opin lähde. (nuo kolme lausetta ovat wikipediasta).

Voi toki uskoa yhteen jumalaan, ja päättää, että omaan uskontoon kuuluu se, että voi uskoa kuten parhaaksi näkee. Sellainen, joka ei tutki raamattua opin lähteenään, ei kuitenkaan oikeasti ole kristitty, kutsuipa hän itseään millä nimellä tahansa. Raamatun tutkiminen kun juuri on kristinuskoa. (Josta palataan vaikeaan ristiriitaan homoseksuaalin ihmisen ja ylläluettelemieni raamatun kohtien välillä). Jos tämä kuulostaa liian jyrkältä, mustavalkoiselta, ulkopuoliselta, ylimieliseltä, päällepäsmäröivältä, olen pahoillani.

Homopallero kirjoitti:

> "Jokainen määrittelee uskonsa ihan itse ja kutsuu itseään ihan minkä tahansa
> uskoiseksi. Sitä ei kukaan ulkopuolinen määrää."

Tuota... jos kissoja tappavat saatananpalvojat kutsuisivat itseään kristityiksi, niin varmaan joku älähtäisi?

Nostan hattua esim. mormoneille ja jehovan todistajille, jotka ovat tavallaan rehellisiä: he ovat vääntäneet kristinuskosta oman versionsa, mutta eivät sitä rehellisesti enää kristinuskoksi kutsu.

Sen sijaan ihmettelen suuresti sitä ajattelutapaa, että homot voisivat siivota kristinuskosta pois kaiken heille hankalan – ja silti kutsua lopputulosta kristinuskoksi. Lopputulos on varmasti inhimillisempi kuin alkuperäinen kristinusko oli, mutta ei se kyllä enää kristinuskoa ole!

Totta, uskonnonvapaus ja uskonto ovat eri asioita. Minä näen uskonnonvapauden niin kuin näen omantunnonvapauden: toki on olemassa yksilöiden yläpuolella toimivia ryhmiä, yhteisöjä ja sosiaalisia leimoja, jotka hyvin pitkälti sanelevat yleisen käsityksen jostain uskonnosta, mutta uskonnonvapaus tarkoittaakin vapautta näistä, ei vapautta alistua niihin.

"Kansallissosialisteja" on ollut monenlaisia, eivätkä natsit yksin omista sitä sanaa. Esimerkiksi Tsekkoslovakiassa toimi vielä toisen maailmansodan jälkeen kansallissosialistinen puolue, joka oli käytännössä kansallisliberaalinen.

"...uskonnonvapaus tarkoittaakin vapautta näistä, ei vapautta alistua niihin."

Tuota, tuota...
Käsiterelativismi ei vie tätäkään keskustelua eteenpäin.

Myös käsite 'uskonnonvapaus' on määritetty: Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa. (Wikipedia) Se, mitä opinkappaleshoppailu oikeasti on, ei ole uskonnonvapautta, vaan ajatuksenvapautta, tai vapaa-ajattelua. Tämäkin on toki täysin sallittua ja tasa-arvotettavaa. Vapaa-ajattelun perinne on kuitenkin uskonnollisesta kokemuksesta hyvin hyvin erilainen asiakokonaisuus ja jo lähempänä meidän tämänhetkistä, uskonnoista ja uskonnollisista leimoista irrallista kokemuspohjaa.

Mihin vapaa-ajattelu ei edelleen anna avaimia, on itseidentifikaatiotermin 'kristitty' viljely vapaasti.

Alexi!

Raamatussa Vanha testamentti pitää pappissäännöksissään miestenvälistä seksuaalista kanssakäymistä kiellettynä ja rangaistuksen alaisena. Meidän on ehkä vaikea hyväksyä ajatusta ajan mukana olevasta Jumalasta, Jumala, joka näyttäytyy eri aikoina ajan ja tilanteen mukaan: Jumala, joka kenties sallii ihmisen kehittyä...Näin ollen Jeesuksen aika ja hänen toimintansa täydentää Vanhan testamentin lait Hänen sovitustyössään eli vapauttaa meidät lain alta - ei tietenkään tekemään syntiä, vaan syntiemme taakasta.Tästä Paavalikin kirjoittaa, jos lukee hänen Roomalaiskirjeensä laajempaa kaarta huomioiden.
Kovin lukkoonlyödyt määritelmät vievät elämän pois uskosta. Tiukat määritelmät eivät huomioi erilaisia aikoja ja tilanteita. Raamattu ei tässä mielessä ole lopultakaan kristitylle tiukasti luettava lakikirja, vaikka onkin kehotus pohtimaan eettisiä kysymyksiä. Vaikeampi tehtävä kuin fariseusten tie.
Jotkut saavat valon ja toiset eivät saa.

Yesman!

Hyvä tahto voisi myös ulottua syvemmälle ymmärrykseen. Jumalan siunauksen toivottamisen voi ymmärtää ylipäänsä hyvän toivottamiseksi toiselle (itseasiassa sana siunaus tarkoittaa juuri hyvän puhumista toiselle). Minä henkilökohtaisesti olen valmis ottamaan vastaan toisen hyvän tahdon ilmauksen. En usko toisen jumalan olemassaoloon enkä sanomaan, mutta näen ja kuulen tahdon. Esimerkkitapauksessa myöskään toinen ei usko "minun" Jumalani olemassaoloon tai sanomaan, mutta näkee ja kuulee - toivottavasti tahdonilmauksen muodon.
Ilahduin kerran suuresti Saksassa, kun ystäväni, joka ilmoitti olevansa ateisti, kiitti minua 'Jumalan siunaus'-toivotuksesta. Hän sanoi ymmärtävänsä sen hyvän toivottamiseksi minun puoleltani hänelle.
Jonkun yhteisön puolesta en halua enkä voi yksin lausua mitään.