Mikä ooppera/mitkä oopperat

» Oopperasivuilla esitellään oopperaa niin taidemuotona kuin nautintona ja harrastuksenakin.

Seuraava
"ihan vaan tiedoksi että vallankumous lähtee taiteen arvon tunnustamisella. Näin Ranskassa 1700 -luvulla, näin Venäjällä 1900 -luvun alussa" (leatherjboy)

Sekin tiedetään, että suuret imperiumit kuten Rooma tuhoutuivat, kun ihmiset alkoivat elää syntistä elämää. Kukaan ei viitsinyt taistella vihollisia vastaan, vaan jatkoi homoilua ja paneskelua taisteluista välittämättä.

Joskus nämä historian teoriat ovat aika heppoisia.
Hans Werner Henze on ehkä menestynein sodanjälkeisen ajan saksalainen säveltäjä. Hän täyttää heinäkuun alussa 80 vuotta. Gaymaailman kannalta on kiinnnostavaa, että hän on homo ja muutti pois Saksasta vuonna 1953, koska hän piti Adenauerin ajan Saksaa ahdistavana. Homoja jäljitettiin ja monet viruivat vankiloissa. Henze muutti Italiaan. Henzestä on laaja artikkeli Tämänpäiväisessä Welt am Sonntag –lehdessä. Suomenkielinen wikipedia tuntee hänet vain huonosti. Entä te musiikkialan asinatuntijat? Häneltä on jokin oopperakin.
> Kreivitär Dubarryn laulun Ich schenk' mein Herz nur dem allein... menevät niin kovaa ja korkealta, etten saa niistä selvää. Voiskohan joku kaivella levynkansiaan ja auttaa minua kirjoittamalla sanat tänne?
Saamasi pitää!


Ich habe Liebe schon genossen
ich kenn das Glück und auch das Leid
ich habe Tränen oft vergossen
und auch geschwelgt in Seligkeit

Was ich an Lieb' gegeben
das gab ich gern und ohne Reu
doch stets in meinem Leben,
blieb ich dem einen Grundsatz treu

Ich schenk mein Herz nur dem allein
dem ich das Höchste könnte sein
der mich gewinnt, der mich erringt
der mir zu Füssen liebend sinkt

Ich schenk mein Herz nur einem Mann
dem ich in Liebe gut sein kann
der mir gefällt, den ich begehr
ob er nun Knecht oder König wär

Die Männer haben mich umworben
ich bin gewöhnt an Schmeichelei
ich habe nie das Spiel verdorben
war nur mein Herz auch mit dabei

Schlug Liebe mich in Banden
da war ich stets ein echtes Weib
doch nie hab ich's verstanden
zu lieben nur zum Zeit-Vertreib

Ich schenk mein Herz nur dem allein...
Huomasin eilen, että FIDELIO on Kansallisoopperan ohjelmistossa! Mahtavaa!!!

Leonore: Maria Gavrilova
Florestan: Mika Pohjonen/Aki Alamikkotervo
Marzelline: Anna-Kristiina Kaappola
Jaquino: Petrus Schroderus
Rocco: Matti Salminen
Don Pizarro: Jouni Kokora

Musiikinjohto: Ralf Weikert
Ohjaus, lavastus, puvut ja valot: Siegwulf Turek

Esitykset: 24.8., 26.8., 30.8., 13.9., 20.9.
(Esityskieli: saksa.)
Leonoren osan esittäjä on sairastumisen vuoksi vaihtunut! Nyt Kirsi Tiihonen.
Hej!

Fidelio melko mahtava! Kirsi Tiihosen ääni ei ehkä ole uskottavin rooliin, mutta hienosti hän selvisi roolistaan ja minusta kasvoi vielä loppua kohden suuriin mittoihin. Mika Pohjonen oli kelvollinen Florestan. Hänellä on kaunis ääni ja hän osaa myös näytellä. Äänestä puuttuu kylläkin monisävyisyys, mutta se ei suuri haitta ollut. Marzellinena laulanut Kaappola oli - verrattaessa muihin Marzellinen esittäjiin - yllättävän vaisu. Näytteleminen tosin sujui häneltäkin hyvin. Kokora oli don Pizarrona hienosti pahuuden ilmentymä (ehkä jopa ylinäyttelemistä), mutta hänen äänensä ei aivan yltänyt tarvittavaan suuruuteen. Hänellä oli myös pienoisia (muita) virhearviointeja. Roccona Matti Salminen todella loisti - oli tulkinnasta mitä mieltä tahansa. Jaquinon roolin laulanut Petrus Schroderus olisi voinut saada roolistaan enemmän ulos.
Johtuen(ko?) dialogin karsimisesta äärimmilleen pois, eteni ooppera hiukan horjahdellen. Orkesterin tempot olivat melko hitaita ja se aiheutti joidenkin soittajien ei-niin-miellyttävien äänien läpitunkevuuden.
Kelvollinen esitys kokonaisuutena.
Hank, kiitos arvostelusta! Olin itsekin perjantain uusintaensi-illassa ja itsekin pidin Mattilan tulkintaa upeana! Kritiikki on ollut ehkä hieman pettynyttä, odotukset olivat tietenkin pilvissä, mutta pitää muistaa että kyseessä oli ensimmäinen kerta Mattilalle laulaa Tosca.
Itse en kuullut permannolta käsin yhtään matkapuhelimen ääntä, mutta tuo on kyllä ikävä juttu. Saatiin muuten suomalainen kylmäkiskoinen yleisökin lopulta nousemaan ylös osoittamaan suosiotaan. ;)
No enpä ole kaikkina niinä kertoina mitä tuolla Kansallisoopperassa olen käynyt, nähnyt tuota että varmaan 99% ihmisistä nousee seisomaan, ja ne aplodien ja brava-huutojen määrät, huhhuh... Mutta olihan sillen kyllä syytäkin, ei sen puoleen. Ja jos nyt arvostelut ovat hiukkasen negatiivissävytteisiä nyt roolidebyytin jälkeen niin se on ihan ymmärrettävää, mutta kuten kirjoitin niin Karitan Toscasta tulee vielä suursensaatio!!
Karitan Toscasta tulee aikanaan suursensaatio. Sitä pitää hieman kypsytellä vielä.
Mutta odotukset olivat todellakin taivaissa. Lopun aplodit ja seisomaannouseminen
on jotain sellaista jota en ole kansallisessa nähnyt samassa mittakaavassa, vaikka
itse paljon siellä käynkin.

Eräs puhelin oli mm. kolmannella parvella vasemmalla puolella. Se pärähti soimaan
keskellä ensimmäistä näytöstä (Toscan ja Scarpian jutustelun), mutta murhaavia
katseita oli sen verran että se soitto loppui sangen lyhyeen.
Karita oli juuri ykkösellä haastattelussa, nähtävästi nyrpeä kovasta kriitikistä (no oliko se niin kovaa, en nyt sanoisi) ja mieltää sen henkilökohtaiseksi "paskan heitoksi". Omasta mielestäni ainakin Mattilan Tosca oli vokaalisestikin upea, mutta kriitikot taas ovat olleet eri mieltä. En ole tosin tietenkään mikään laulunopettaja tai muusikko.
Miulla on pointti asian ytimeen. Ei tarvitse olla musiikinopettaja tai (koulutettu) kriitikko. Jos Sinä pidit, esitys oli hyvä; jos et pitänyt, esitys oli huono. Se on niin yksinkertaista, kun sen osaa O:-)
Taiteilijaelämää

Schmid-teatterissa Hampurissa esitetään muutaman viikon ajan pitkän linjan kabaretintekijän Georg Kreischlerin musikaalia ”Adam Schaf hat Angst” (Adam Schafilla on pelko). Schmidt-teatteri sijaitsee Reeperbahnin sivukadulla. Georg Kreischler on homo, samoin pääosan esittäjä kabarettilaulaja Tim Fischer.

Myös musikaalin aihe sivuaa homoutta, sillä Adam Schaf, näyttelijä, on myös homo. Musikaalin tapahtumat sijoittuvat teatterin pukuhuoneeseen, kaksi tuntia ennen esitystä.

Hampurin kävijoille tiedoksi. Ensimmäinen esitys on 13. lokakuuta 2006.
Die Welt-lehti haastatteli Kreischleria. Jutussa on myös kuva Georgista ja Timistä.
http://www.welt.de/data/2006/10/01/1055791.html
Ooppera keskusteluttaa.

Tänään Helsingin Sanomissa Erkki Toivanen moittii suomalaista oopperayleisöä. Helsingissä moukat osoittavat ilta illan jälkeen suosiotaan seisaalleen nousten. Muualla sivistyneessä maailmassa seisaalleen nouseminen varataan vain juhla- ja jäähyväiskonsertteihin ja erityisen hienon kiertueen päätteeksi. Mistä tämäkin hölmö tapa on opittu? Amerikan viihteestä tietenkin., sanoo Toivanen.

Berliinissä keskusteltiin eilen Mozartin oopperasta, joka vedettiin pois ohjelmisossa. Deutsche Operassa oli 500 kuulijaa paikalla. Jotkut keskustleijat totesivat: kulttuuriskandaali. Ei ollut erityistä tietoa uhkasta.

Intendentti kertoi, että touko-kesäkuussa poliisista soitettiin kolme kertaa. Kyseltiin mm. miten Idomeneo-oopperassa Muhammed esitetään. Myös alueen siäasioiden senaattori soitti, ja kertoi turvallisuusasiantuntijoiden näkemyksiä. Oopperassa on kerrallaan n. 2000 ihmistä. Se voi olla turvallisuusongelma. Islam-asiantuntija kertoi tilaisuudessa, että islamiin on viime suosikymmeniin saakka kuulunut pluralismi. Ääri-ilmiöt ovat vomistuneet vasta viime aikoina. Thalia-teatterin intendentti kertoi kaikille, mikä on taiteen tehtävä: Taiteen tehtävänä on HÄIRITÄ. On valitettavaa, että kun häiritsemisestä kerrottiin julkisuudessa, teos vedettiin pois.

Minun mielestäni se on hyvä tehtävän määrittely taiteelle: Häiritä. Onko ooppera viime aikoina häirinnyt ketään hereille? (kysymys on tarkoitettu kaikille oopperafaneille!)
Pääsääntöisesti ei. Suurin osa oopperoista on hömppää: jos pystyt lukemaan Seiskaa ja Ilta-Sanomia, ymmärrät myös oopperaa. Se siitä elitismistä. Poikkeuksia toki on kuten jo kertaalleen mainitsemani Maxwell Davisin Bussi 11, jossain määrin Käärmeen hetki. Toisenlainen ooppera on mahdollinen, mutta Suomessa sitä ei juurikaan nähdä. Esimerkiksi Glassin Rangaistussiirtola keväällä Skaalan esittämänä oli näkemisen arvoinen.

G
Toivasella on kuitenkin minusta siinä määrin pointtia, että ns. standing ovation pitäisi säästää johonkin todella huomattavaan hyvään esitykseen. Amerikassahan konsepti on kärsinyt Toivasen sanoin aikamoisen devalvaation. Voihan tietenkin olla, ettei tavallinen oopperayleisö erota jyvää akanasta, jollei sitä rummuteta etukäteen lehdessä. Tosin suomalaisyleisön puolustukseksi täytyy sanoa, etten ainakaan itse muista em. käytäntöä vierailemistani esityksistä.

Ehkä Suomeen voisi tuoda toisenkin tavan osoittaa mielipidettä, nimittäin buuauksen. Varsinkin Italian ja Ranskan taloissa yleisö kyllä kertoo taiteilijalle, mitä mieltä on esityksestä.
Niin, minä olen jo vuosikymmeniä ihmetellyt mätien tomaattien puuttumista. Onhan tosin esim. kauppatorille ja/tai kauppatorilta melkoinen matka esityksen jälkeen. Ehkä oopperan lähistölle voisi järjestää tällaisen "palvelun"...
Kuulin juuri itsekin tuosta Toivasen kommentista ja olin kyllä aika sanaton! Olisi odottanut tältä mieheltä, kirjeenvaihtaja, maailmanmies, hieman järkevämpää kommenttia? Nähtävästi Toivanen ei ole tottunut oopperankävijä tai sitten on alkanut raukka dementoitumaan!
Anteeksi vain Bertarido, mutta ei kyllä Suomessa usein näe yleisön nousevan seisomaan, joten huolesi on täysin perusteeton! Ja kyllä, Mattilan esitys oli yleisöstä niin hyvä, että se ansaitsi sen. Jos Toivosen mielestä Mattilan Tosca ei ollut hänen mieleensä, niin se olkoon hänen oma mielipiteensä. Minä tunnustan nauttineeni siitä ja nousin ensimmäisten joukossa seisomaan. Jos tämä tekee minusta moukan, niin olkoon sitten niin!
Mistäköhän tämä "sivistynyt maailma" sitten löytyy? Esimerkiksi viime syksynä Wienin valtionoopperassa Gruberova sai 5 minuutin pituiset suosionosoitukset aariansa jälkeen ja esityksen lopussa katsomo nousi seisomaan. Oliko esitys sitten sen arvoinen? En tiedä, Gruberova alkaa olla jo parhaimmat päivänsä nähnyt, eikä ääne ole enää yhtä hyvä, vaikka eipä silti, kuitenkin mahtavaa kuunneltaa se oli. Onko Wieniläiset sitten sivistymättömiä, kun moukat nousivat seisomaan vaikkei kyseessä ollut "juhla- ja jäähyväiskonsertti tai erityisen hienon kiertueen päätös".
Jenkeillä on tapana nousta aina seisomaan, mutta se taas on heidän tapansa. Ymmärtääkseni tämä on suosittua myös Alankomaissa.
Eiko teilla oopperassa ole iso valotaulu joka silloin talloin kirjoittaa appalause. Silloin pitaisi taputtaa. Sama kuin studio yleiso katselee life soap tai muuta Oprah show studiossa siella on valotaulu. Oopperoissa on taalla myos valmiiksi naurettu sound, koska ei kukaan kuule laulettuja sanoja eika vallankaan muilla kielilla, he eivat ymmarra mika on hauskaa.
On olemassa myös oopperoita ja oopperasäveltäjiä (yleisesti), joista olen vähemmän innostunut: minun kohdallani varsinkin Rossini on "sellainen". ...
martin: hyvä, että toit asian esille! Tähän voisikin ladata omasta mielestä vähemmän onnistuneita oopperoita:

-mikä tahansa Bizet'n ooppera (Carmen menee just ja just)
-Tosca
-Adriana Lecouvreur, Cavalleria Rusticana ja muu veristinen höttö - don't get me wrong, yksittäiset aariat voivat olla hyvinkin kauniita, mutta se kokonaisuus...
-Der Freischütz
Bertarido!
Yhdyn tuohon, että Bizet'n oopperat ovat vähemmän onnistuneita. Carmeninkin suosiota jaksan ihmetellä. Rakkaan kanssa Bizet'n musiikki oli jatkuva "ihmettelyn" aihe.
On sitten mielenkiintoista myös miettiä syitä: ooppera on tarinaa, musiikkia, (näyttelemistä, taustaa)... Monessa oopperassa kokonaisuus ontuu, joissakin jokin osaulottuvuus.
Tänä iltana esitetään Berliinin Deutsche Operassa Mozartin Idomeneo. Siinä loppukohtauksessa näyttämölle tuodaan Jeesuksen, Buddhan ja Muhammedin katkaistut päät. Poliisi vartioi oopperaa, koska on pelätty ääri-islamilaisten protesteja. Sisäänmenijöille ei tehdä kuitenkaan ruumiintarkastuksia.

Sisäministeri Wolfgang Schäuble halusi tarjota esityksen Saksan muslimiyhteisöjen johtomiehille, mutta monet kieltäytyivät. 3sat-kanava aloittaa suoran lähetyksen oopperan tapahtumista klio 20.20 ja klo 23.55 kuullaan ensimmäiset katsojakommentit. Myös muut tv-kanavat seuraavat, miten mestaukset ovat sujuneet.
Mozartin nyt tultua esille jatkan aloittamaani linjaa: Ooppera, joka on minusta todella ikävystyttävä, on Cosi fan tutte. Ajoittain hienoa musiikkia, mutta kuinka tylsä muilta osin!
Kaikki meni hyvin Deutsche operassa. Poliiseja oli pilvin pimein, esiintyjät, katsojat, kaikki olivat hermostuneita, mutta nyt on kaikki onnellisesti ohi. Tv:ssä jatkuu enää kesksustelu islamin, kristityn maailman ja sananvapauden rajoista.
Olen todella rakastunut Bizetin Carmen oopperaan. En ole nähnyt sitä livenä, mutta olen nähnyt sen DVD:ltä ainakin kolme eri versiota ja sit oon kuunnellut sen kymmeneen kertaan. Kerrassaan mahtava ooppera. Ensi kesänähän se olisi Savonlinnassa...
Sehän on hienoa; minusta intohimoiset suhteet ovat kannatettavia oopperamaailmassa.
Kung Karls Jakt, ihan ok. Schroderuksen ja Åmanin takia kannattaa käydä katsomassa. Tosin vaarana on esityksen aikana
nukahtaminen kuten minulle kävi...
Kiitos suntio!
En yhtään hämmästy nukahtamistasi. Mikään mestariteoshan ei ole kyseessä. Sillä on lähinnä Suomen oopperahistoriassa oma erityinen paikkansa ensimmäisenä Suomessa sävellettynä oopperana.
Ehdotan uudemmasta musiikista kiinnostuneita tutustumaan Messiaenin ainoaan oopperaan St. François. Teos jota ei koskaan tulla näkemään Kansallisoopperassa. Resurssien ja yleisön takia. Joka tapauksessa, siinä teos joka vaikuttaa pelottavalta, mutta aukeaa pala palalta ja kirkastuu joka kuulemalta.
Tuohan se pitäisi saada suomeenkin! :D Tykkään Vivaldista tooooosi paljon. :)
Aiutami!

Ehkä Esa-Pekka Salonen saa ajettua läpi. Älkäämme menettäkö toivoamme!
St. Francois vetoaa vanhaan pakanaankin. Hypnoottista menoa. Saariaho kertoi (ennen Kaukaista rakkautta) yhdessä haastattelussa juuri po. oopperasta oivaltaneensa ettei oopperan tarvitse olla äksönia ja draamaa. Epäilen kyllä sen saamista Suomeen...

G
Hilkka Kinnusen muotokuva näkyy tulevan uusintana tänä aamuna lauantaina klo 9.05 tv1:ssä. Hänen johtamansa operettiteatteri oli monen homomiehen harrastus.
Youtubella on ihania oopperapätkiä kuunneltavana ja katseltavana. Itse olen rekisteröitynyt sinne ja kerännyt omia suosikkejani. Niitähän olen tässäkin ketjussa maininnut - siis kokonaisia oopperoita, joita youtubella valitettavasti ei ole. Inhoan leikkelyä, mutta herätteenä toimivat. Yleensä tosin katson suosikkejani - oopperoiden ja varsinkin niiden esittäjien osalta, mutta joskus myös muita teoksia tulee kurkistettua.
Yksi suosikkini on Waltraud Meierin huikea esitys Bayreuthista Wagnerin "Tristan ja Isolde"n lopusta ("Mild und leise...").
Menee aiheesta sivuun, mutta käykää katsomassa Youtubessa kun von Otter esittää Erlenkönigin orkesterin säestyksellä... Oksat pois!
Oopperalaulaja Luciano Pavarotti s. 12.10.1935 on tänään poistunut luotamme!
Rauha hänen sielulleen!
Seuraava