"Suomen kansa raivostui Mannerheim-elokuvasta!"
Jossakin tämäntapainen otsikko jätti minulle muistijäljen. Tein heti johtopäätöksen: Minä en ole raivostunut Mannerheim-elokuvasta. Siis minä en kuulu Suomen kansaan. En nimittäin tiedä elokuvasta vielä juurikaan mitään. Kuinka sitten voisin raivostua?
Ei tarvita kuin lausua sana "Mannerheim" (yhtä tehokas kuin sana "homo") ja julkinen kalabaliikki alkaa. Siis että musta Mannerheim! Ja että näyttelijälle maksettiin saman verran koko työstä kameroiden edessä, kuin suomalaiselle näyttelijälle yhdessä päivässä. Jne.
Tiedämme elokuvasta juuri ei mitään, mutta kyllä mielipiteitä on tehtailtu sotaveteraaneja myöten. YLE saa ilmaista mainosta kengännauhabudjetilla tehdylle elokuvalleen ja taatusti paljon katsojia. Lehtihaastattelussa mainitaan elokuvan esittävän kolme Mannerheimin rakkautta. Ei tarkenneta, olisiko joku noista rakkauksista mies?
Antaas kattoo kun elokuva lopulta saadaan nähtäväksi.
Ainakin tuotantotiimi on saanut uhkauksia. Ja kaikki tämä vain niiden niukkojen tietojen perusteella, joita lehdissä on elokuvasta kerrottu. Edes poliittisten seikkojen ei pitäisi herättää suuria tunteita, koska käsitykseni mukaan Mannerheimista tehdään henkilökuvaa persoonana, ei sotapäällikkönä.
Ilmeisesti hän on edelleen joillekin suomalaisille jonkinlainen pyhimis, profeetta tai ikoni, jota ei saa käsitellä taiteessa samoin kuin muita historian henkilöitä. Jotenkin tulee mieleen Jyllands-Postenin piirrosjupakka...
Henkilökuvan monipuolisuudesta herättää toiveita pääosan esittäjän roolitausta :)
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288492108973.htmlOn tietty kansanryhmä, jolle Marskin esittäminen homona (tai biseksuaalina) on ollut kauhistus. Nyt heitä koetellaan myös Marskin esittämisellä muuna kuin valkoihoisena.
Kumpikohan seuraavista vaihtoehdoista aiheuttaa vielä suuremman pillastuksen:
- valkoihoinen homo
- tummaihoinen hetero
Mielenkiintoista nähdä.
"Jotenkin tulee mieleen Jyllands-Postenin piirrosjupakka..."
Ja missäs kohtaa suomalaiset on hillunu ympäriinsä polttopullojen ja tiiliskivien kanssa ja poltellu Kenian lippui? Muuten mä en viitti kommentoida pupparin tänkertasta aivopieruu, puhumattakaan Suomen historiaalisen merkkihenkilön häpäsystä.
Mannerheim ei ollu musta. Piste. Mitä tulee Mannerheimin seksuaaliseen suuntautumiseen, niin sen spekulointi ei taida olla jälkipolvien asia. Etenkään, kun kyseessä oli naimisissa oleva mies. Muuta meidän ei tarvi tietää.
> en viitti kommentoida pupparin tänkertasta
> aivopieruu, puhumattakaan Suomen
> historiaalisen merkkihenkilön häpäsystä.
Kun en ole rasisti enkä homovihaaja niin sanoisin, että kyseessä on korkeintaan historiallisten faktojen muuntelu. Mutta näinhän tämä persulandiassa menee: Marskin esittäminen homona/bi:nä tai mustana "häpäisee" hänet.
Eli Vihureiden maailmassa kaikkien pitas olla oikeenvarisii, oikeeuskosii seka oikeekielisii. Valitettavasti me muut ei kuitenkaan olla sellasii. Eika ollu Mannerheimkaan.
Itsehän sinä olet Riku parkumassa, että Marskia nyt julkeasti "häpäistään" homoksi ja/tai mustaksi.
Marski ei ollut musta, mutta hänen kuvaamisensa mustana ei kenenkään täysjärkisen mielestä "häpäise" häntä millään tavalla vaan on korkeintaan jonkinlainen taiteellisen vapauden nimissä toteutettu yhteiskunnallinen kannanotto. Mitä taas suuntautuneisuuteen tulee niin Marski on hyvinkin saattanut olla homo tai bi, eikä jälleen kenenkään täysjärkisen mielestä tämän esiintuominen "häpäise" häntä millään tavalla. Mikäli kokee jonkin ihonvärin tai seksuaalisen suuntautuneisuuden "häpäisevänä" niin silloinhan kokee tietenkin nuo ominaisuudet häpeällisinä ja alempiarvoisina.
Tämä näin ikään kuin rautalangasta väännettynä. Toivottavasti meni perille.
Niin, suurin osa suomalaisistahan ei ookaan taysjarkisii, ainakaan lehtitietojen perusteella...
Ja koska miljardit kärpäset pitävät ulosteesta niin ulosteenhan on toki oltava maittavaa ja ravitsevaa.
Argumentum ad populum.
Minä luulen, että paras näytelmä ei ole luvassa tuossa filmissä, vaan sen ympärillä käytävässä kuhinassa >:-)
Niin, ja koska eliitti (mukaan lukien vasemmistolainen taide-eliitti) tietää, mikä on kansalle parhaaks, niin sen täytyy olla kansalle parhaaks, vaikka se ois täyttä p*skaa!
Noh, vielä ei tiedä onko se täyttä mitä... Aion omalta kohdaltani säästää arvioni julkaisun aikaan.
Nyt tekeillä oleva elokuva "Suomen Marsalkka" saa ensi-iltansa Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla 28. syyskuuta 2012. Omaa arviotani itse elokuvasta en aio siis (tietenkään) esittää ennen kuin olen nähnyt elokuvan.
Sen sijaan muutamia pieniä ihmetyksen aiheita aion tuoda julki.
Katsoin Ylen Aamu-TV:stä Mannerheim-elokuvan tuottaja Erkko Lyytisestä tekemän haastattelun ja kuuntelin kymmeneltä alkanutta tiedotustilaisuutta ns. toisella korvalla. Tämän lisäksi olen nyt nähnyt (lyhyen) trailerin.
Enkä ole aivan vakuuttunut, onko tämä nyt paras mahdollinen tapa tehdä tarinasta elokuva. Minulla ei ole intohimoista suhtautumista Marskiin, mutta silti koen, että tässä aivan selvästi pistetty kohun herättämisen halu tarinan edelle. Lyytisen vastaukset ja selitykset olivat minusta ontuvia.
Miten niin?
Maailmassa on miljoonia tarinoita. On historiallisiin tosiasioihin ja kerran eläneiden ihmisten elämään pohjautuvia tarinoita, ja on puhtaita mielikuvituksen tuotteita. On myös totta ja tarua yhdistäviä tarinoita. Minusta on joskus erittäin houkuttavaa kun fakta koskettaa fiktiota. Mutta yleensä fiktion pitää viedä ja faktan olla mausteena, tarjota tarttumapintoja tosielämään.
Minä en aivan hahmota, miksi jollain tavalla elämänkerrallisuuteen sidoksissa olevaa tarinaa halutaan kuitenkaan tarkoituksellisesti etäännyttää sen juurilta. Tässä tapauksessa sidos alkuperäiseen henkilöön on hakattu kiveen tuotannon nimeä myöten ja etenkin sen kautta. Silti tarina on tehty "universaaliksi" kuvaukseksi johtajuudesta.
Oikeastaan tietynlainen satiiri on minun mielestäni ainoa paikka, jossa voi toden pohjalla olevaa tarinaa voi viedä vieraille vesille. Muuten tuloksena voi olla tahatonta satiiria tai satiirinomaisuutta. Vai onko tässä nyt sitten etsitty paikkaa tehdä satiiria tunnetun henkilön nimellä?
Toisaalta... voisihan Kekkosenkin kaudesta kertovan elokuvan sijoittaa toiseen ympäristöön - mutta minä en ainakaan tekisi sitä otsikon "Tasavallan presidentti Kekkonen" alla.
Riippumatta siitä, miten upeita näyttelijöiden, ohjaajien, leikkaajien ja muiden lopputulokseen vaikuttavien sielujen työsuoritus on.
Toisinaan "totuus" tai "oikea kuva" voi olla uudelleentulkintaa ihmellisempää. Kumma kyllä, Mannerheimin kohdalla hänestä moista ei sitten millään saa, henkilöpalvonnasta huolimatta.
Itse pidän enemmän Tummasta Marsalkasta kuin siitä vaaleasta...siis siitä Saimaan Juomatehtaan.
Ei kovin moni Jeesustakaan näytellyt henkilö taida edustaa historiallisen Jeesuksen kanssa samaa etnistä ryhmää, eivätkä Jeesus-aiheiset taulutkaan ole kuin artistin mielikuvia. Jeesuksen etnisestä ryhmästä ei ole kenelläkään varmaa tietoa eikä Raamattu ota asiaan kantaa, mutta hänen on arveltu jopa olleen tummaihoinen. Myytit ja erityisesti eurooppalaisten taidemaalareiden vuosisatojen saatossa luomat mielikuvat valkoihoisesta, eurooppalaistyyppisestä Jeesuksesta silti elävät tiukassa, ja auta armias jos joku uskaltaa sitä myyttiä ravistella.
Mannerheim on samanlainen myyttinen hahmo kuin Jeesus. Meillä on hänestä tietty käsitys, ja auta armias jos sitä käsitystä joku haluaa ravistella. Marskin etninen tausta toki on tarkkaan tiedossa, mutta hänen kohdallaan pitääkin olla tarkempi kuin Jeesuksen: Jeesusta esittämään kelpaa sellaisen etnisen ryhmän edustaja joka ei luultavasti vastaa todellista henkilöä, mutta Mannerheimin ei. Pääasia on, ettei myyttiä rikota.
Sinänsä en ymmärrä miten pääosan esittäjän etnisyys on mitenkään olennainen asia minkään kannalta. Tutustuin leffan tematiikkaan siinä määrin kuin Wikipedia paljastaa, ja minusta se vaikuttaa juonen puolesta täysin asialliselta elokuvalta. Myös trailerin perusteella leffa saattaa olla hyvä.
Minua on usein ihmetyttänyt jonkinlainen epäloogisuus kirkollisessa kuvastossa. Jeesus syntyi arabimaahan. Hän mitä ilmeisimmin oli tummaihoinen ja hänellä oli luultavasti musta, kihara tukka. Alttaritauluissa ja muuallakin Jeesus on skandinaavinen blondi pitkine hiuksineen.
Mutta eikös tämä ala herättää mielenkiintoa (Ylen nettisivulta):
Tarina keskittyy marsalkan yksityiselämään ja rakkaussuhteisiin.
JuhaniV, arabit ei oo "tummaihosii" sanan varsinaisessa merkityksessä. Ne muistuttaa ihonväriltään ja silmien- ja hiustenväriltään enemmän etelä- ku pohjoseurooppalaisii. Ihonvärin näennäinen "tummuus" johtuu auringonvalosta. Kummasti se iho kuitenkin Suomessa vaalenee ja muistuttaa sen jälkeen enemmän eteläeurooppalaista ku tummaihosta.
Tarkoitin juuri tätä: tumma on tumma ja musta on musta. Tumman ja blondin välillä on siis huima ero.
no, nevöhöörd ohjaaja sai oman 15 minuuttinsa julkisuudessa, ehkä se oli tarkoituskin...
Ihan nyt vaan, että olen ymmärtänyt oikein...
Kansanedustajien homoihin ym. vähemmistöihin liittyvät kannanotot, tyyliä "koiran kanssa naimisiin", "homot Ahvenanmaalle" : Sananvapautta, puheisiin puuttuminen tai niiden käsittely mediassa noitavainoa.
Jyllandspostenin julkaisemien, Islaminuskoa terrorismiin, naisten alistamiseen jne. yhdistävien kuvien julkaisu : Sananvapautta, Muslimien asiasta loukkaantuminen Islaminuskon hyökkäystä länsimaisia arvoja kohtaan.
Homoseksuaalisuutta parannettavana esittävän (ja kaikkien asiantuntijoiden keskusjärjestöjen kannan vastaisen) teoksen levittäminen Suomen suurimmassa vähittäistavaraketjussa : Sananvapautta, älkää ostako jos ette tykkää.
Mannerheim-aiheinen, Kenialaisen työryhmän toteuttama elokuva: "Suomen historiaalisen merkkihenkilön häpäsy", "viher-vasemmistolaisen" "taide-eliitin" hirmuvaltaa.
Selvä.
Eli Vermiollinin mielestä siis kirjojen julkasu saadaan kieltää, jos se sisältää kyseenalasii mielipiteitä, Mannerheim-leffan arvostelu ei oo sallittu, koska kyseinen räpellys on vaan taiteilijan vapauksiin perustuva tekele, muslimien väkivaltanen, järjetön reaktio on suoraan verrannollinen suomalaisten maltilliseen reaktioon tätä häväistystä vastaan, "vääränlaisiin" mielipiteisiin syyllistyneen kansanedustajan saa erottaa erottaa virastaan, kuten Vermillion on täällä joskus kirjottanu, vaikka kansanedustaja nauttii erittäin korkeeta syytesuojaa mielipide- ja sananvapauskysymyksissä.
Ok. Selvä juttu.
"kirjojen julkasu saadaan kieltää, jos se sisältää kyseenalasii mielipiteitä"
Kyseessä ei ole mielipidekirjoitus, vaan tieteellisenä tutkimuksena esitettävä teos. Enkä tietääkseni ole missään vaiheessa vaatinut kirjan julkaisun kieltämistä. Se, että suuri vähittäistavaraketju myy tällaista tuotetta tiedekirjallisuutena, ilman minkäänlaista kritiikkiä tutkiimuksen sisältöön koskien, on misinformaation tahallista levittämistä ja propagandan rajamailla. Ko. yhtiön asiakasomistajana minä ainakaan en aio tätä mukisematta niellä.
"muslimien väkivaltanen, järjetön reaktio on suoraan verrannollinen suomalaisten maltilliseen reaktioon tätä häväistystä vastaan"
Jos mielestäsi tappouhkausten lähettely työryhmälle sen perusteella, että Mannerheim on väärän värinen, on meillä kyllä varsin erilainen käsitys maltillisuudesta.
"'vääränlaisiin' mielipiteisiin syyllistyneen kansanedustajan saa erottaa erottaa virastaan, kuten Vermillion on täällä joskus kirjottanu"
Kysytäänpä ihan kurillaan, missä vaiheessa olen näin sanonut? Olet huomannut ihan laittaa sanan "vääranlaisiin" lainausmerkkien sisään, joten jos osaat kirjoituksiani näin tarkkaan lainata, osaat varmaan lainata ihan koko lainaamasi tekstin kontekstissaan?
- - -
Jälleen tuntuu siltä, että sinulta on mennyt Riquman koko kirjoitukseni pointti (ihan tarkoituksella) yli. Käsität varmaan itsekin, ettei reaktiossasi näihin esittämiini tapahtumiin ole minkäänlaista logiikkaa, vain se, mikä parhaiten milloinkin sopii autoregressiiviseen, neokonservatiiviseen, islamofobiseen, ja tähän ketjuun liittyen valitettavasti myös suoraan rasistiseen maailmankuvaasi. Yritin hakea sinusta tällä reductio ad absurdum -argumentilla jonkinlaisen kognitiivisen disonanssin merkkiä, mutta siitä ei selvästikään ollut (jälleen) mitään hyötyä.
En kuitenkaan suostu ymmärtämään miten edes sinä voit samaan hengenvetoon tuomita (itse tulkitsemasi) kirjan sensurointiyrityksen, ja kuitenkin esittää ettei taiteilijalla ole vapautta esittää Mannerheimiä mustaihoisena. Tässä ollaan nyt syvällä kaksoisajattelun ytimessä.
Tässä ihan huvikseen vastaus Vermiollionin kysymykseen:
http://ranneliike.net/teema/kansanedustaja-oinonen-homojen-tanssiminen-loukkaa-minua-henkilokohtaisesti?cid=10&aid=6389
Mä oletan, et Vermillion on lukutaitonen ja osaa lukee tohon uutiseen kirjottamansa kommentin, joka kirjotettu 16.11.2011 klo 21:46. Ja kuten sä varmaan ajattelukykysenä oot päätelly, niin ne mun lainausmerkit sanassa "vääränlainen" ei ollu lainausta sun tekstistä, vaan kannanotto "vääränlaisiin" mielipiteisiin. Eli rautalangasta väännettynä: ei oo olemassa vääränlaisii mielipiteitä, on vaan mielipiteitä, myös Oinosen mielipiteitä.
Mitä tulee suomalaisten maltilliseen reaktioon tähän valtavaan farssiin, niin mitä tahansa jotkut yksittäiset suomalaiset onkaan sanonu tai tehny, niin verrattuna muslimien aivan järjettömään, väkivaltaseen, alkukantaseen ja sivistymättömään reaktioon suomalaisten reaktiot oli aika maltillisii, noin niin ku keskimäärin.
Ja Vermillion jättää (taas kerran) vastaamatta siihen olennaiseen kysymykseen: joutuuks kirjakauppa todella erikseen sanoutuun irti kyseenalasten mielipiteiden esittäjän näkemyksistä, jos myy ko. mielipiteenesittäjän teoksii? Mä en tiedä Vermillionista, mut ainakin kaikille vähänkään täysjärkisille on sanomattakin selvää, et kirjakauppa ei oo vastuussa myymiensä kirjailijoiden mielipireistä. Vermillionin mielestä ilmeisesti kirjastojenkin pitäs sanoutuu irti Maon ajatuksista, jos ne lainaa Maon teoksii tai Stalinin ajatuksista, jos ne lainaa sen teoksii.
Mitä tulee taiteilijoiden "vapauksiin", niin taiteilijoilla on täys vapaus tehdä just sellasta taidetta ku haluu, kunhan ne ei vääristele tosiasioita. Tässä on ylitetty hyvän maun rajat ja loukattu suomalaisille tärkeetä hahmoo.
Jos pelattaisiin millään normaaleilla pelisäännöillä, niin oletus olisi, että ennen kuin minä vastaan esittämiisi kommentteihin, sinä vastaat suoraan minun esittämiini kommentteihin.
Kuitenkin itse aion noudattaa itse asettamiani standardeja, joten tässä vastaus esittämiisi "kysymyksiin". (Seuraavan kerran, kun sinulla on minulta kysyttävää, voit muuten kysyä ihan suoraan. Sinun ei tarvitse esittää kysyneesi minulta kysymyksiä, joita et koskaan ole kysynyt.)
"Ja kuten sä varmaan ajattelukykysenä oot päätelly, niin ne mun lainausmerkit sanassa "vääränlainen" ei ollu lainausta sun tekstistä, vaan kannanotto "vääränlaisiin" mielipiteisiin. Eli rautalangasta väännettynä: ei oo olemassa vääränlaisii mielipiteitä, on vaan mielipiteitä, myös Oinosen mielipiteitä.
Kannanotossani, kuten "ainakin kaikille vähänkään täysjärkisille on sanomattakin selvää" ei ole kysymys vääränlaisten mielipiteiden esittämisestä, vaan kansanedustajien tehtävien täyttämisestä. Kansanedustajan tehtävä ei ole edustaa ainoastaan häntä äänestäneiden ihmisten asiaa, vaan kaikkien hänen vaalipiiriinsä kuuluvien ihmisten asiaa. Näin ollen, kansanedustaja ei toteuta tehtäväänsä lain vaatimalla tavalla, jos hän tieten tahtoen esittää tietyn kansanryhmän syrjimistä. Esität, että minä yritän sensuroida käyttäytymiselläni Oinosen mielipiteitä. Kuitenkin Oinonen yrittäää käyttäytymisellään syrjiä, ei ainoastaan minun mielipiteitäni, vaan konservatiivisesti arvioiden noin 5% suomalaisista, eli ainakin 360 000 Suomen kansalaisen olemusta, sillä perusteella että hän on sitä mieltä. On totta, etteivät viralta panemisen perusteet varmaankaan täyty Oinosen osalta. Tarkoitukseni on ollut huomauttaa julkisesti, että on olemassa pelisääntöjä, joiden mukaan kansanedustajien on toimittava
"Mä en tiedä Vermillionista, mut ainakin kaikille vähänkään täysjärkisille on sanomattakin selvää, et kirjakauppa ei oo vastuussa myymiensä kirjailijoiden mielipireistä"
Kirjakauppa ottaa vastuun myymistään teoksista, ei ainoastaan hyväksymällä ne valikoimaansa, vaan myös luokittelemalla ne. Fiktioon kuuluvat teokset löytyvät eri hyllystä kuin tietokirjat. Tämän takia (yleensä) Raamattu ja Koraani löytyvät eri hyllystä kuin Darwinin "Lajien Synty". Yleensä tarkoitus on tehdä selväksi, minkälaista kirjaa ihmisille ollaan myymässä. Tässä tapauksessa on myyty kirjaa esittäen, että sillä pystyy parantamaan homouden. Olisiko sinusta oikein kaupitella ihmisille tieteellisen faktan kuvitteellisella varjolla kirjaa, jossa opastetaan parantamaan syöpä rukouksella? (Oletettavasti olisi, ottaen huomioon muun Laissez-faire -neokonservatiivisen retoriikkasi.)
"Mitä tulee suomalaisten maltilliseen reaktioon tähän valtavaan farssiin, niin mitä tahansa jotkut yksittäiset suomalaiset onkaan sanonu tai tehny, niin verrattuna muslimien aivan järjettömään, väkivaltaseen, alkukantaseen ja sivistymättömään reaktioon suomalaisten reaktiot oli aika maltillisii, noin niin ku keskimäärin."
Edelleenkään et ole antanut mitään muita perusteita siihen, miksi ko. elokuva on "valtava farssi" ja siihen että tässä on loukattu "suomalaisille tärkeetä hahmoo", kuin sen, että Mannerheimin roolin esittäjän ihonväri on erilanen kuin todellisuudessa. Jos tämä on mielestäsi "loukkaus", niinkuin olet toistuvasti esittänyt, en voi todeta mitään muuta kuin että olet rasisti. Tämä on puhtaasti looginen päätelmä
(Edelleenkään et ole ottanut kantaa näihin "maltillisiin" tappouhkauksiin.)
"Taide on valhe joka auttaa meitä näkemään totuuden" -Pablo Picasso
"Mitä tulee taiteilijoiden "vapauksiin", niin taiteilijoilla on täys vapaus tehdä just sellasta taidetta ku haluu, kunhan ne ei vääristele tosiasioita."
Kumma käsitys taiteilijan vapaudesta. Ei taiteilijoilla ole mitään määräystä olla totuudenmukaisia. Marskin saa esittää vaikka kiinalaisena transuna, jos jotakuta niin huvittaa tehdä.
Herran tähden, kyse on historiallisesta henkilöstä, joka on kuollut ajat sitten! Ei ihmisen tekoja voi häpäistä haudan takaa mitenkään.
"Tässä on ylitetty hyvän maun rajat ja loukattu suomalaisille tärkeetä hahmoo."
Entä sitten? Kyllä muslimejakin loukattiin Muhammed-pilakuvilla, mutta ei se saa olla syy olla tekemättä pilakuvia. Tabujen ollessa kyseessä
provosointi on yleensä ainoa keino purkaa asiaa ja jokuhan siitä aina suuttuu ja loukkaantuu.
Sinänsä myönnän auliisti, että Marski-gatessa minulla on alhaisempiakin vaikuttimia: Suomi-patrioottien provosoitumista nyt vain on niin viihdyttävää katsella. Musta
Marski tulee selvästi tarpeeseen.
Kuka tässä tapauksessa on myyny ko. kirjaa "tieteellisena julkasuna", paitsi sun mielikuvituskirjakauppa? Puheena oleva S-ryhmän kirjakauppa on luokitellu kyseisen kirjan luokkaan "terveys ja hyvinvointi", ei suinkaan "tietokirjaks".
Mitä tulee Mannerheim-leffan loukkaavuuteen, niin tässä pari esimerkkii:
-Mannerheim ei voi olla musta
-Mannerheim ei voi olla muu ku suomalainen
-Mannerheimin-leffan käsikirjottaja ei voi olla muu ku suomalainen
-Mannerheimin budjetti oli liian pieni, n. 170 000 €
Kyseinen kenialaisnäyttelijä on aikasemmin jo loukannu virolaisii:
http://www.kepa.fi/blogi/11592
Mitä tulee tohon sun mainitsemaan "rasismiin", niin onks toi todella sun ainoo argumentti, et jos kritisoi väärii näyttelijänvalintoi, niin on "rasisti"? Eli suurin osa suomalaisista on rasistei? Sovitaan sitten niin, et enemmistö suomalaisista on tällä kertaa rasistei, ihan miten vaan, mut toi sun "logiikka" vaan välillä ontuu niin pahasti, et toivottavasti sä et aina oo tosissas noiden ajatelmies suhteen.
Otetaan taas esimerkki:
Jos joku kritisoi tummaihosta kaverii sen takii, et se on esim. tehny jonkun rikoksen tai elää sossutuilla, niin onks tää kyseinen kritisoija siis "rasisti"?
"Mannerheim ei voi olla muu ku suomalainen"
Heh heh heh heh heh...
"Heh heh heh heh heh..."
Heh, no ei se ainakaan kenialainen ollu... Muahahahahaha!
-Mannerheim ei voi olla muuta kuin suomenruotsalainen
-Mannerheim ei voi olla kuin aatelismies
-Mannerheim ei voi olla kuin varsinais-suomalainen
Krister kirjoitti: "-Mannerheim ei voi olla muuta kuin suomenruotsalainen"
Aivan, suomenruotsalainen, siis suomalainen!
Mannerheim voi olla vaikka sika, jos niin elokuvantekijä haluaa. Siinä ei paina Riqumanin eikä
kenenkään muunkaan sana.
Vaikka Riqumanin sana ei painakaan, niin maksavien asiakkaiden sanan luulis jotain merkkaavan. Taitaa lipputulot jäädä pieniks! Floppi tulossa...
"Puheena oleva S-ryhmän kirjakauppa on luokitellu kyseisen kirjan luokkaan 'terveys ja hyvinvointi', ei suinkaan 'tietokirjaks'."
En tiedä oletko sattunut koskaan käymään kirjakaupassa, tai lukemaan muuta kuin perussuomalaisten puolueohjelmaa, salaliittoteorioita ym., mutta väännelläänpä taas sitä rautalankaa. Yksinkertaisimmillaan kirjallisuus luokitellaan kahteen osa-alueeseen; Kaunokirjallisuuteen eli fiktioon, ja tietokirjallisuuteen eli nonfiktioon. Luokka "terveys ja hyvinvointi" on tietokirjallisuuden alakategoria. Jos tätä kirjaa voi myydä ilman minkäänlaista kommenttia sisältöön liittyen oppaana kotihoitoon, mikä estää samasta hyllystä löytyvän teoksen, jossa ohjeistetaan poraamaan kalloon pahat henget pois päästäviä reikiä, jotta mielisairaudet parantuisivat?
"-Mannerheim ei voi olla musta"
Edelleenkään et tarjoa mitään syytä miksei voi. Se, että koet tämän loukkaavana, on selvä osoitus siitä, että näet mustan ihonvärin jotenkin alentavana, huonona ominaisuutena. Tätä kutsutaan rasismiksi.
"-Mannerheim ei voi olla muu ku suomalainen "
Tässä kohdassa totean, että kannattaa ehkä tutustua tarkemmin Mannerheimin henkilöhistoriaan.
Ja miksei Mannerheimiä näyttelevä voi olla muu kuin suomalainen? Jos vaikka Yhdysvaltalainen elokuvastudio päättäisikin äkkiä tehdä Mannerheimista elokuvan, olisitko silloinkin barrikadeilla huutamassa pyhäinhäväistystä? Olisi aika monta elokuvaa jäänyt tekemättä, jos studiot joutuisivat noudattamaan sinun asettamiasi standardeja näyttelijän valintaan.
"-Mannerheimin-leffan käsikirjottaja ei voi olla muu ku suomalainen"
Ja miksi ei voi? Sananvapaus tuntuu olevan sinulle kovin tärkeää, paitsi silloin kun sellaiset ihmiset, jotka ovat kanssasi eri mieltä (sinun sanoillasi, ihmiset joilla on "vääränlaisia mielipiteitä") haluavat käyttää tuota vapautta. Saavatko Venäläiset tehdä Mannerheimista elokuvan? Mannerheimhan oli Venäjän armeijan upseeri. Onko siis näin, että tämä on sellainen asia, mistä on olemassa yksi oikea mielipide, ja kaikki muut ovat vääriä?
"Kyseinen kenialaisnäyttelijä on aikasemmin jo loukannu virolaisii:"
Ko. näyttelijä on siis näytellyt Virolaisen tuotantoyhtiön elokuvassa. Miksi tämä on loukkaus?
"Mitä tulee tohon sun mainitsemaan 'rasismiin', niin onks toi todella sun ainoo argumentti, et jos kritisoi väärii näyttelijänvalintoi, niin on 'rasisti'?"
Kaksi pointtia:
1) "Väärä nayttelijävalinta" on erikoinen ilmaus henkilöltä, joka valittaa jatkuvasti siitä, että kaikki muut yrittävät sensuroida hänen mielipiteitään, jotka näiden muiden mielestä ovat "vääriä".
2) On valtava ero näyttelijävalinnan kritisoinnin, ja elokuvan kunnianloukkaukseksi julistamisen välillä. Kyllä, näyttelijävalintaa saa vapaasti pitää erikoisena, mutta se, että johtuen näyttelijän ihonväristä se on mielestäsi LOUKKAUS Mannerheimia kohtaan, kertoo siitä, että pidät tätä ihonväriä ihmisen arvoa laskevana tekijänä. Tämä on rasismia.
"Eli suurin osa suomalaisista on rasistei?"
Minusta vähän tuntuu, että suurin osa Suomalaisista ei vetänyt samanlaisia itkupotkuraivareita kuin sinä asian suhteen. Kuten sanoin, on valtava ero näyttelijävalinnan kritisoimisen ja pyhäinhäväistykseksi julistamisen välillä.
"Jos joku kritisoi tummaihosta kaverii sen takii, et se on esim. tehny jonkun rikoksen tai elää sossutuilla, niin onks tää kyseinen kritisoija siis 'rasisti'?"
Ihmisen tekojen kritisoiminen ei tee kenestäkään rasistia. Ihmisen kritisoiminen hänen ihonvärinsä perusteella tekee.
Näyttelijä, josta tässä on puhe, ei ole tehnyt rikosta tai elä "sossutuilla". Mikä yhdistää antamasi esimerkin tähän keskusteluun? Ihonväri. Aivan.
Vaikka Vermillion ei ilmeisestikään oo lukenu juuri mitään muuta kirjallisuutta ku Vihreiden yksinkertaisuudessaan varsin irvokasta puolueohjelmaa ja kaiken maailman rasismin vastasii julistuksii, niin väännetään nyt taas rautalangasta: kirjakaupoissa käytetään useita eri alaluokii, kuten kaunokirjallisuus, tietokirjat, tieteellinen kirallisuus, terveys ja hyvinvointi, sarjakuvat jne. Mä en tosiaan tienny, et noinkin yksinkertanen asia pitää jollekin vääntää rautalangasta.
"Ja miksei Mannerheimiä näyttelevä voi olla muu kuin suomalainen? Jos vaikka Yhdysvaltalainen elokuvastudio päättäisikin äkkiä tehdä Mannerheimista elokuvan, olisitko silloinkin barrikadeilla huutamassa pyhäinhäväistystä? Olisi aika monta elokuvaa jäänyt tekemättä, jos studiot joutuisivat noudattamaan sinun asettamiasi standardeja näyttelijän valintaan.
Ja miksi ei voi? Sananvapaus tuntuu olevan sinulle kovin tärkeää, paitsi silloin kun sellaiset ihmiset, jotka ovat kanssasi eri mieltä (sinun sanoillasi, ihmiset joilla on "vääränlaisia mielipiteitä") haluavat käyttää tuota vapautta. Saavatko Venäläiset tehdä Mannerheimista elokuvan? Mannerheimhan oli Venäjän armeijan upseeri. Onko siis näin, että tämä on sellainen asia, mistä on olemassa yksi oikea mielipide, ja kaikki muut ovat vääriä?"
Se, et venäläinen tekis Mannerheimii käsittelevän teoksen ois suurin piirtein yhtä irvokasta ku et suomalainen tekis Stalinii käsittelevän teoksen.
Tää nyt vaan oleen yks niitä harvoi asioita, missä ihonvärillä todellakin on välii. Kysymys on suurin piirtein samasta asiasta, jos eurooppalaiset tekis afrikkalaisii heimopäälliköitä käsittelevän teoksen ja valitsis näyttelijöiks valkosii. Ai mutta, sehän ois tietenkin Vermillionin mielestä rasismii. Aivan, eihän niin vois tehdä, mut näin päin kyllä onnistuu.
"Minusta vähän tuntuu, että suurin osa Suomalaisista ei vetänyt samanlaisia itkupotkuraivareita kuin sinä asian suhteen. Kuten sanoin, on valtava ero näyttelijävalinnan kritisoimisen ja pyhäinhäväistykseksi julistamisen välillä."
Ja pisteenä i:n päälle:
http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/917873-yleisradion-tuottama-mannerheim-elokuva.htmlKaikkea se leipä elättää.
Aivan, kaikenlaisii elämäntapataiteilijoita sitä saakin verovaroistaan elättää. Vai mitä, Vermillion?
Anteeksi kuinka?
Back to basics: "Suomen kansa raivostui Mannerheim-elokuvasta!"
Ylen tiedotustilaisuuden jälkeen perjantaina Veli-Pekka Lehtonen (HS) otsikoi raporttinsa. "Mannerheim-vedätys". Lauantaina tuli lisää lunta YLEn tupaan. Hesarin pääkirjoituksen otsikko "Mannerheimista tehtiin houkutin".
-Tekijöille oli tietenkin selvää, millaisen reaktion pelkkä ennakkotieto perinteiseen Mannerheimkuvastoon kajoamisesta saa aikaan. Tuon reaktion synnyttäminen ja seuraaminen tuntuu olevan koko hankkeen perimmäinen tarkoitus.
-Ylen Mannerheim-hanke on enemmän performanssi- kuin elokuvataidetta. Puheenaiheista elävällä medialla ei ole juuri muuta mahdollisuutta kuin nielaista syötti ja osallistua esitykseen – tälläkin pääkirjoituksella.
-Myyttien sekoittaminen ja kuljettaminen yli kulttuurirajojen on taiteessa yleistä, mutta se vaatii taitoa ja tyylitajua. Mannerheim-hankkeen taiteellista laatua voidaan punnita vasta teosten julkaisun jälkeen. Sitten tiedetään sekin, onko Yleä syytä kiittää rohkeudesta vai moittia tyhmyydestä.
Pääkirjoituksessa epäillään, että YLEn elokuva olisi Markus Selinin Mannerheim-elokuvahankkeen parodiointia.
Näen jonniinlaisia yhtäläisyyksiä muutaman vuoden takaiseen Mannerheim-nukkeanimaatioon. Sen arvioinneissa taisi palaa muutamatkin näpit. Olen pitkään miettinyt mitä mieltä olen tuosta kyseisestä nukkeanimaatiosta. Se saattoi olla puolestaan omanlaisensa vedätys. Ainakin valtakunnan kulttuuri-seismografit värähtivät oikein pahan kerran.
"Se, et venäläinen tekis Mannerheimii käsittelevän teoksen ois suurin piirtein yhtä irvokasta ku et suomalainen tekis Stalinii käsittelevän teoksen."
Miksi ihmeessä se olisi irvokasta?? Kyllä sitä saa tehdä leffan ihan vapaavalintaisesti.
"Tää nyt vaan oleen yks niitä harvoi asioita, missä ihonvärillä todellakin on välii. Kysymys on suurin piirtein samasta asiasta, jos eurooppalaiset tekis afrikkalaisii heimopäälliköitä käsittelevän teoksen ja valitsis näyttelijöiks valkosii. Ai mutta, sehän ois tietenkin Vermillionin mielestä rasismii. Aivan, eihän niin vois tehdä, mut näin päin kyllä onnistuu."
Omaa kuvitelmaasi. Minusta ainakin asia on täsmälleen sama, jos valkoinen näyttelee mustaa. Ei se ole eri asia ja miksei muka suomalainen voisi tehdä elokuvaa afrikkalaisista?
Riquman1990: "Se, et venäläinen tekis Mannerheimii käsittelevän teoksen ois suurin piirtein yhtä irvokasta ku et suomalainen tekis Stalinii käsittelevän teoksen."
Tässä sitten nimimerkin ihmeteltäväksi suomalaisen tekemä "irvokas" teos. En tosin muista, että tästä olisi syntynyt kummempaa älämölöä sen paremmin silloisessa Neuvostoliitossa kuin Suomessakaan.
http://wsoy.fi/yk/products/show/154481No, ma en oo lukenu tota kyseista teosta, joten ma en osaa sanoo, miten irvokas se on. Ehka toi Stalin oli huono esimerkki, mut pointti oli se, et venalaisen tekema teos suomalaisesta sotasankarista on suurin piirtein yhta irvokasta ku se, et suomalainen tekis samanlaisen teoksen joistain venalaisesta sotasankarista. Stalinin ma otin esimerkiks sen takii, et ei tullu mieleen yhtaan aitoo, todellista venalaista sotasankarii. Sellasii ei taida olla.
Ja mikäköhän tuossa nyt sitten olisi niin irvokasta?
Kuten Fingerporin Riitta sanoisi: "Minä teille irvokkaan näytän".
Olisikohan tässä ainesta pienimuotoisen venäläisen sotasankarin aluksi:
"Hän osallistui Nezhinskin rakuunarykmentin komentajan apulaisena Sandepun, Inkoun ja Mukdenin taisteluihin. 3. Mantshurian armeijan komentaja palkitsi hänet Stanislain ritarikunnan 2. lk. ritarimerkillä m.k. ja Annan ritarikunnan 2. lk. ritarimerkillä m.k. ja Japania vastaan taistelevien maavoimien ja merivoimien ylipäällikkö Vladimirin ritarikunnan 4. lk ritarimerkillä m. ja nauhan k. Taisteluansioista keisari 29.11. 1905 v.l. ylensi hänet everstiksi."
Henkilö selviää vaikkapa googlaamalla sopivaa tekstinpätkää.
Noh, ma tarkotinkin lahinna sellasii venalaisii sotasankareita, joilla ois muitakin saavutuksii ku turhien suurvaltasotien kayminen tai muiden kansojen alistaminen. Onks olemassa venalaisii, jotka ois sotinu kotimaansa koskemattomuuden ja vapauden puolesta?
Voi pyhä yksinkertaisuus....
Kannattaisikohan lukea vaikkapa jotain historian alkeiskirjaa viimeisten sadan vuoden ajalta?
Niin Pupparin varmaan kannattaskin lukee se alakoululaisen historiankirja uudestaan. Sano joku venalainen, joka ois taistellu kotimaansa vapauden eteen.
Minä voin sanoa: Boris Jeltsin.
Olihan se vanha juoppo tietysti Putinii demokraattisempi, mut tuskin sentaan sotasankari. Edelleen, sanokaa joku venalainen sotasankari.
Tietysti täytyy ensin määritellä se, mitä tarkoitetaan "vapaudella".
Tassa tapauksessa kansakunnan itsenaisyytta ja itsemaaraamisoikeutta.
Vai venäläisiä sotasankareita haetaan.
Mites olisi bolševikkeja vastaan taistelleet valkoiset kenraalit Denikin, Kornilov, Koltšak, jne.
Taisteliks kyseiset tyypit demokratian vai itsevaltasen keisarin puolesta? Suurin osa bolsevikkien vastustajista ei ollu mitaan demokraattei.
Tämä jankkaus ei nyt liity juurikaan keskustelun aiheeseen.
Sodassa maansa vapauden puolesta taisteleva on kuitenkin mielestäni henkilö, joka haluaa säilyttää isänmaansa itsemääräämisoikeuden. Kenen vapautta siinä sitten itse asiassa tulikaan puolustettua, on luonnollisesti tulkintakysymys.
Veikkaisin silti, että jopa Riquman ja smo onistuisivat halutessaan löytämään jonkun sotasankariksi luokiteltavan niistä 10,7 miljoonasta neuvostosotilaasta (tai 11,5 miljoonasta siviilistä), jotka menettivät henkensä toisessa maailmansodassa. Valtaosa heistä taisteli Hitlerin (tai hänen liittolaistensa) joukkoja vastaan, jotka objektiivisesti arvioiden halusivat viedä Neuvostoliitolta sen itsenäisyyden. Ehkäpä jokunen sotasankari jopa säilyi hengissäkin noista taisteluista. Mitä sodan jälkeen tai sen liepeillä muuten tapahtui, on tietysti luku sinänsä.
Näillä kriteereillä taitaisi muuten olla haastavaa löytää yhdysvaltalaista sotasankaria?
PS. Nimimerkki Riquman1990 ei sitten tainnut saada selville, kuka tuo ylempänä kuvaamani venäläinen sotasankari oli? Lisävinkkinä hän yleni keisarin henkivartiokaartin ulaanirykmentin komentajaksi vuonna 1910 ja seuraavana vuonna hän sai kenraalimajurin arvon. "Turhien suurvaltasotien" ohella hän taisteli ensimmäisessä maailmansodassa divisioonankomentajana keisarin puolesta Keski-Euroopassa, Ukrainassa ja Karpaateilla itävaltalaisia ja saksalaisia vastaan. Ansioistaan hän sai muun muassa Pyhän Yrjön ristin 4. luokan ritarimerkin, Pyhän Stanislauksen ritarikunnan 1. luokan ritarimerkin, miekat Pyhän Vladimirin ritarikunnan 2. luokan ritarimerkkiin ja ylennyksen kenraaliluutnantiksi. Venäläiset eivät (tietääkseni) ole vielä tehneet hänen elämästään elokuvaa...
Kyllä Riquman sai selville, ketä Puppari tarkotti. Vihjaaks Puppari tosissaan, et Mannerheim oli venäläinen sotasankari? Sehän oli suomalainen! Pelkkä Venäjällä palveleminen ei tee ketään "venäläiseks". Mannerheim vaan teki, mitä käskettiin.
"Valtaosa heistä taisteli Hitlerin (tai hänen liittolaistensa) joukkoja vastaan, jotka objektiivisesti arvioiden halusivat viedä Neuvostoliitolta sen itsenäisyyden"
Hehehehehehe. Tää oli hyvä. Paras heitto aikoihin.
Ainakin yks venäläinen on tehnyt Mannerheimistä useita kirjoja:
Gustaf Mannerheim ja valkoiset emigrantit : historia kirjeissä / Leonid & Marina Vlasov ; suom. Jukka Malinen
C. G. E. Mannerheim : Pietarin vuodet 1887-1917 / Leonid ja Marina Vlasov ; venäjän kielestä suomentanut Veikko Koivumäki
Peterburg v sudbe Mannergejma = Pietari Mannerheimin kohtalossa / Leonid Vlasov ; [suomeksi kääntänyt Dmitri Orehov]
Ei kukaan voi estää historiallisen henkilön käsittelyä taiteessa, tieteessä, viihteessä jne.vain sillä perusteella, että joku voi mahdollisesti loukkaantua tästä. Me nykyiset suomalaiset emme myöskään omista mitään oikeuksia "omiin sankareihimme" tai antisankareihimme. Yhtä hyvin voi sanoa, että Mika Waltari ei olisi voinut kirjoittaa Sinuhea eikä muita historiallisia romaanejaan. Kukaan ei voi sitä paitsi tietää miten vaikkapa Mannerheimin suhtautuisi hänet tänä päivä jalustalle nostaneesen "kansaan". Aatelismiehenä hän ei ehkä kokesi olevansa yksi "meistä".
Kyllä tämä Riqumanin kanssa historiasta väittely on aika turhaa hommaa. Hänen mielipiteensä ja maailmankuvansa perustuvat nationalistis-revisionistiseen historiankuvaukseen (tästä esimerkkinä vaikka hänen täysi lähdekritiikitön islamofobien kuten Frank Frank Gaffney et al, Yhdysvaltalaisen äärikristillisen uutismedian kuten CBN-kanavan sekä Venäläisen, salaliittoteoreetikoille jalansijaa antavan sekä Kremliä avoimesti tukevan RT-kanavan lainailunsa), ja hänellä ei tunnetusti ole vaikeuksia sanoa yhtä yhtäällä ja toista toisaalla. Jos jokin jonkun muun esille nostama ajatus tai fakta ei sovi tähän maailmankuvaan, se on "viher-vasemmistolaista propagandaa", tai se sivuutetaan täysin. Koko kupletin juoni on muiden keskustelijoiden provosoiminen.
Riqumanilla on toki oikeus mielipiteisiinsä, niin huonosti perusteltuja ja virheelliselle tiedolle perustuvia kuin ne ainakin omasta mielestäni saattavat olla. Minä kuitenkaan en näe syytä asiasta jauhamisen jatkamiseen. On selvää, ettei Riquman ole valmis uudelleenevaluoimaan omia käsityksiään, eikä hänen kasvattamisensa onneksi ole minun asiani.
Kuule, Vermillion. Jos mä todella käyttäisin Russia Today-kanavaa omien mielipiteideni lähteenä, niin en kai mä nyt suhtautus Venäjän valtioon niin ku mä suhtaudun, eli erittäin kriittisesti. Ja islam-kritiikki ei tietenkään voi perustuu muihin lähteisiin ku CBN:ään? Tässä ois vähän lisää näkökulmaa tohon rauhan uskontoon, vaikka eihän sekään tietenkään avaa Vermillionin silmii:
http://www.youtube.com/watch?v=ky57zbSM_YY Tosin eipä Vermillionin silmin avaaminen taida olla mun vastuulla...
Missä kohtaa mä oon muuten lainannu Russia Today-kanavaa? Venäjän ääntä mä oon kyllä joskus lukenu, mut täällä mä en sitä koskaan lainannu ja tiedän kyllä, et kyseinen kanava Venäjän valtion ulkomaille suuntaama propagandatuutti.
Taas perustelui Vermillionilta, kiitos! Jos löytyy?
Venäläisistä sotasankareista nyt voisi mainita esimerkiksi Generalissimus Suvorovin.
Ai joo, mutta sehän olikin Inkerinmaalta, ja suvun alkuperäinen sukunimi oli Suuronen...
(Ihan oikeasti.)
Ihanko totta, Riqu?
Minä kun aina kuvittelin, että "Generalissimus" on vanha perinteinen venäläinen etunimi, kun Stalinkin oli Generalissimus.
Täytyypä tarkistaa tietojani etunimistön osalta. Olenkin aina ihmetellyt miksi omakin etunimeni vaihtui aina parin-kolmen vuoden välein intissä duunissa ollessani. Oletin aina sen johtuneen jostakin henkilörekisterin nikottelusta, mutta ken elää, se oppii...
Kiitos paljon!
Ilmankos sa kirjotitkin sen isolla alkukirjaimella...
Kas venäläiset itse tekevät niin. Suvorov oli näet ensimmäinen (ja käsittääkseni myös ainoa) koskaan sen arvonimen SAANUT. Josif Vissarionovitskin nimitti itse itsensä sellaiseksi. Kyseessä ei siis ole tavanomainen sotilasarvo, vaan kunnianosoitus, aivan kuten Suomen Marsalkka Mannerheimilla (jonka kuten huomaat, ainakin minä kirjoitan isolla, koska se on samoin ainutkertainen).
Jos venäläiset kunnioittavat kaikkien aikojen suurinta, Napoleonin joukot lyönyttä kenraaliaan siten, niin minä teen samoin.
Muuten Riqu; eikö sinunkin pitäisi antaa venäläisten itsensä päättää, keitä he pitävät sankareinaan? Käsittääkseni he eivät moisia valtuuksia ole sinulle delegoineet.
Ja muuten. Suvorov puolusti nimenomaisesti omaa maataan. Äiti Venäjää. Ei ylimystöä, tsaariperhettä tai varsinkaan maaorjuutta (hänhän oli alunperin talonpoikaissukua itsekin).
And Public eye. I completely agree with you, except I think the horse in question has definitely been made into salami, eaten, and gone through someone's digestive system already...
Arvonimii ei kuitenkaan vakiintuneiden suomen kielen kirjotussaantojen perusteella KOSKAAN kirjoteta isolla alkukirjaimella, vaan AINA pienella. Ja se, et venalaiset kunnioittaa jotakuta sotasankarina, ei tarkota, et suomalaisten pitas niin tehda.
Edit yhteen edelliseen:
Ei Suuronen Napoleonia vastaan ehtinyt muilta kiireiltään (kuten kuolemaltaan) sotia, mutta muuten oli kyllä pätevä hemmo. Sekoitin toiseen. Sori...
EDIT: Kutuzoviin siis sotkin.
"Ja se, et venalaiset kunnioittaa jotakuta sotasankarina, ei tarkota, et suomalaisten pitas niin tehda."
Mutta se, että Suomalaiset kunnioittavat jotakuta sotasankarina, tarkoittaa sitä että kaikkien muiden tulee tehdä niin. Muut kuin Suomalaisethan eivät saa tehdä Mannerheimistakaan elokuvaa, koska se on irvokasta ja pyhäinhäväistys.
"Arvonimii ei kuitenkaan vakiintuneiden suomen kielen kirjotussaantojen perusteella KOSKAAN kirjoteta isolla alkukirjaimella, vaan AINA pienella." <---- "noin yleensa sanotaan, kun omat perustelut loppuu..."
Kyllä jos on joku, jolla ei muiden kieliasua ole mitään varaa moittia, niin se olet sinä.
"Don't feed a troll, please..."
Eipä tuosta tunnu näännyttämälläkään henki lähtevän.
Hear, hear, Vermillion!
Riqu. Kyllä ne ääkköset ja öökköset kännykästäkin löytyvät ihan tasan varmaan, mikäli kyseinen kapula vaan on alunperin Suomen markkinoille suunnattu malli. Opiskele ohjekirjaa...
Kännyköiden skandimerkit liittyävät Mannerheim-elokuvaan millä tavalla?
Kuten smo kai tuolla jossain keskustelun alkupuolella totesi, elokuvasta arvioita voi esittää vasta sen jälkeen, kun se on nähty. Itseäni hämmästyttää se, että niin monilla tuntuu olevan vankat mielipiteet siitä, että elokuva on a) väärin tehty b) tehty väärästä aiheesta c) tekijöillä ei olisi ollut oikeutta edes tehdä koko elokuvaa.
Elokuva on yksi taiteen laji. Vähänpä meillä olisi taidehistorian mestariteoksia (enkä tällä ota kantaa nyt käsiteltävänä olevan elokuvan mahdolliseen arvoon), jos taiteilijat olisivat kautta aikojen noudattaneet besserwissereiden ohjeita siitä, mistä aiheesta sopii tehdä minkinlaista taidetta.
Joitakin tuntuu risovan se, että elokuvantekijät ovat tarttuneet aiheeseen, johon monilla suomalaisilla on varsin tunteenomainen suhde. Minusta tämä on taiteen tehtävä. Avata silmiä, luoda uusia näkökulmia, kyseenalaistaa vanhoja käsityksiä ja arvoja, herättää keskustelua. Se raikastaa ilmaa ja tekee aiheen, tässä tapauksessa Mannerheimin, entistä tutummaksi myös niille, jotka ovat aikaisemmin olleet välinpitämättömiä tai monessa tapauksessa jopa täysin tietämättömiä kyseisestä henkilöstä.
Elokuvan kalleutta en lähtisi päivittelemään. Arvelenpa, että jos vastaavia vaikkapa tänä vuonna ensi-iltaan tulevia, julkisista varoista osittain tai kokonaan rahoitettuja elokuvia asetettaisiin riviin, tämä tuotos sijoittuisi niistä halvimpien joukkoon.
Odotan mielenkiinnolla ja ilman ennakko-odotuksia tai ennakkoluuloja elokuvan ensiesitystä.
Toivoisin, että joku vääntäisi minulle rautalangasta, miksi esimerkiksi Mannerheimia ei voisi elokuvassa esittää henkilö, joka poikkeaa esimerkiksi ihonväriltään elokuvan henkilöstä? Kyseessä ei tietääkseni ole dramatisoitu historiadokumentti, jossa pyrittäisiin dramatisoinneilla havainnollistamaan Mannerheimin todellisia elämänvaiheita, vaan fiktio, joka perustuu henkilön nimeltä Mannerheim elämään (aikana, jolloin hän ei ollut suomalainen sotasankari).
Koska ketään ihmistä ei voi vielä tällä tietoa kloonata, näyttelijä on aina eri henkilö kuin tarinan esikuva. Jos Mannerheimia fiktiivisessä elokuvassa esittävässä näyttelijässä tökkii juuri hänen ihonvärinsä - ja vielä ennen kuin elokuvaa on edes nähty - sen väittäminen muuksi kuin rasismiksi on tekopyhää valehtelua.
Puppari, mun mielesta taas metelin nostaminen asiasta, jossa kaikki kriitikot todellisuudessa kritisoi ihonvarii, on tekopyhaa hurskasteluu. Mustat tuskin nostas metelii tassa yhteydessa.
Minä en pidä esimerkiksi mustaihoista näyttelijää tai näyttelijöiden käyttämää kieltä millään tavoin loukkaavana Mannerheimia kohtaan. En pidä loukkaavana sitäkään, että Marskin kaltainen hahmo kuvataan ei-heterona tai yleensä lähestytään inhimillisen puolen tai sankarimyytin takaa tätä.
Mutta...
Minä pidän vastenmielisenä sitä, että on tietoisesti otettu historiallisesti yksilöitävissä oleva henkilö ja käytetty tätä keppihevosena. Kloppeti klop. Käytetty hyväksi. Näyttää vahvasti siltä, että koko prosessin liikkeellepaneva voima on jostain maailmankatsomuksesta kumpuava halu töniä sankariksi nostettua henkilöä jalustaltaan.
Jos ensi sijalla olisi markkinoitu "universaali" tarina johtajuuden toisesta puolesta eikä kohauttamisen halu, niin minusta tarinan olisi voinut tehdä nojaamatta historiallisesti yksilöitävään henkilöön. Nyt tuo nojaaminen (tai oikeastaan rähmällään päällä oleminen) siis tehtiin elokuvan nimeä myöten, ja nimenomaan Mannerheimin julkisen roolin kautta.
Minä en juuri kuvia kumartele ja suhtaudun muutenkin vallankäyttöön kriittisesti. Minusta taiteen tekemiseenkin pitää suhtautua tarvittaessa kriittisesti. Myös taiteen keinoin voi käyttää valtaa. Jos taiteentekijän arvostelukyky pettää, niin kyllä siitäkin on hyvä meteliä pitää.
***
PS. Olisi kyllä hyvä, jos aikuiset ihmiset eivät provosoituisi keskusteluissa ainakaan siten, että lähdetään nostamaan esiin aiheeseen liittymättömiä juttuja vaikkapa kirjoittajan "kirjoittajapersoonasta". Myös trollipoliisin virka on lakkautettu jo aikaa sitten. Jos itse asiasta ei ole mitään sanottavaa, niin sitten on parempi vaieta ja/tai voi avata toisella otsikolla uuden keskustelun, jossa voi kirjoitella siitä ihan toisesta asiasta. Se on yllättävän helppoa!
Hyvin sanottu Smo, ajattelin ihan samaa itsekin. Miksi tämä elokuva on Mannerheim -elokuva, muutenkuin että Manerheimin nimellä saa Suomessa varmasti julkisuutta ja siten mainetta(negatiivinenkin julkisuus tuo mainetta)? Nyt suurelle yleisölle ja iltapäivälehdille vielä tuntematon Tekijä tullaan tästä lähtien muistamaan tästä. Ja jälleen on saatu uusi julkkisohjaaja.
Todellakin, jos kyseessä olisi pelkästään universaali tarina niin miksi yksilöidä sitä tiettyyn historialliseen henkilöön.
Elokuvalle ja dokumentille pyritään myös saamaan suuret katsojaluvut, vaikka sitten negatiivisen palautteen kautta. Sinänsä ihmisten, "kansan", reaktiot on toinen juttu.
Nimimerkki Riquman1990:n viimeisimmän viestin ajatus ei minulle auennut. Jos "kriitikoiden" (siis teosta näkemättä sitä kritisoivien henkilöiden) ainoa kritiikin aihe on henkilön ihonväri, sitä sanotaan yleisessä kielenkäytössä rasismiksi. Ja aivan oikein, meteliä ihonväristä näyttävät yleensäkin pitävän juuri valkoihoiset. Osoittanee juuri sen, että rasismia esiintyy yleisemmin valkoihoisten kuin iholtaan muunväristen ihmisten keskuudessa?
Nimimerkin smo viestiin viitaten toteaisin, että tuntuu aika jyrkältä rajata "historiallisesti yksilöitävissä olevat henkilöt" pois taiteen tekemisen aiheista. Esimerkiksi anglosaksisessa maailmankirjallisuudessa on tehty maailman sivu kirjoja, näytelmiä, maalauksia jne. jne. hallitsijoista ja sotapäälliköistä sekä muista merkkihenkilöistä. Onko esimerkiksi Shakespeare siis käyttänyt heitä keppihevosenaan tehdessään vallasta ja vallankäytöstä kertovia näytelmiä, joiden henkilöinä on vaikkapa nimettyjä Englannin kuninkaita?
Mistä muusta kuin maailmankatsomuksellisesta näkemyksestä mahtaa kummuta halu pitää väen väkisin jokin historiallinen henkilö aina ja ikuisesti koskemattomana sillä kauniin valkealla jalustalla, jonne hänet on joskus hinattu? Asenteista, jotka eivät siedä oman arvomaailman kyseenalaistamista ja asioiden tarkastelua välillä myös toisesta näkökulmasta? Pohjois-Korean kaltaisissa maissa tätä toki edelleen esiintyy, mutta en olisi odottanut samaa vaadittavan myös 2000-luvun Suomessa.
Edelleenkään en tiedä, missä kohtaa taiteentekijän arvostelukyky on tässä tapauksessa pettänyt. Mielipiteeni voi muuttua kun olen nähnyt elokuvan. Nyt en pysty sitä vielä ennakoimaan. Minun ajatteluuni ei sovellu käsitys, että tarinan kertominen totutusta poikkeavassa ympäristössä ja totutusta poikkeavan ohjaus- ja näyttelijäkaartin voimin ilman muuta merkitsisi kovin puutteellista arvostelukykyä.
En ilmaissut vastustavani sitä, että "historiallisesti yksilöitävissä olevia henkilöitä" käsitellään taiteen kautta.
Mutta tämä projekti soittaa entistä enemmän niitä ilmaisimia, jotka vihjaavat provokaation hajusta.
Ma tarkotin vaan sita, et tassa yhteydessa ihonvarii todellakin voi kritisoida ilman ammattisuvaitsevaisten tekopyhaa hurskasteluu rasismista. Kysymys on suurin piirtein samasta asiasta, jos valkoihonen nayttelis Nelson Mandelaa. Se, mita ma tarkotin silla, et mustat tuskin nostas asiasta metelii, niin mustat tuskin nostas metelii ihonvarin kritisoimisesta tassa yhteydessa. Ja milla perusteella muuten Pupparin mielesta rasismii esiintyy enemman mustien ku valkosten keskuudessa?
Mistäs nimimerkki Riquman1990 tietää että kukaan pahastuisi siitä, jos Nelson Mandelan elämään perustuvassa elokuvassa, häntä esittäisi valkoihoinen näyttelijä? Tosin tilanne poikkeaisi ratkaisevalla tavalla Mannerheimista sikäli, että Mandelan elämää leimanneessa taistelussa hän oli napit vastakkain nimenomaan valkoihoisten kanssa ja syynä oli rotukysymys. Mutta jos Mandelaa esittäisi valkoihoinen ja vastapuolella olisivat värilliset, miksi ei?
Mannerheim ei tietääkseni missään vaiheessa uraansa käynyt rotusotia. Myös hänen Venäjän hyväksi tekemänsä vakoilu.... anteeksi... tutkimusmatkansa Kiinaan sujui kaiketi varsin rauhanomaisesti.
@smo: sanasta provokaatio minulle tulee mieleen Pussy Riot. Toivottavasti heidät vapautetaan mahdollisimman pian ja taiteen vapaus pääsee siinäkin tapauksessa voitolle.
Mikä oli Pussy Riotin viesti? Saada ihmiset havahtumaan siihen, että yhteiskunnassa on mm. P-kirjaimella (huom. täkäläiset aakkoset) alkava ongelma.
Mikä on tämän julkaisua odottavan elokuvan viesti? En tiedä vielä, kun en ole elokuvaa nähnyt. Haiskahtaa kuitenkin vahvasti siltä, että pääviesti on se, että tekijät eivät ole aiemmin saaneet osakseen mielestään ansaitsemaansa julkisuutta.
Eli SMO on sita mielta, et Pussy Riot sai oikeudenmukaisen tuomion? Oisko kuitenkin sakko ollu riittava rangaistus tonkaltasesta teosta?
Ei. Smo ei ole sitä mieltä, että Pussy Riotin tuomio oli oikeudenmukainen. Smo on sitä mieltä, että Pussy Riotia ei olisi pitänyt tuomita vankilaan. Minusta nuhtelu huonosta käytöksestä olisi ehkä ollut paikallaan, koska ei kirkossa pidä käyttäytyä asiattomasti.
Minusta Pussy Riotin huomio maallisen vallan väärinkäytöstä kirkon suosiollisella avustuksella oli ihan asiallinen.
smo:lla on ilmeisesti puheena olevan Mannerheim-elokuvan sisällöstä jotain sellaista tietoa, jota minulla ei ole.
Muussa tapauksessa en voi käsittää hänen tuohtumustaan muuten kuin että hänestä elokuvan näyttelijöiden ja ohjaajan ihonväri merkitsevät provokaatiota ja loukkaavat Mannerheimin persoonaa ja muistoa.
Jo tässä vaiheessa olen vakuuttunut siitä, että kyseisen elokuvan tekeminen oli suomalaisen yhteiskunnallisen ja historiallisen keskustelun kannalta erittäin tarpeellinen. Siksi elokuvan tekijöiden saama huomio on täysin ansaittua, yritettiinpä sitä mitätöidä millä väheksyvillä argumenteilla tahansa. Ainut huoleni on se, että ennakkokeskustelun perusteella elokuvalle asetetut toiveet ovat täysin ylimitoitettuja, ja itse teos vaikuttaa siihen nähden tavanomaisuudessaan suurelta pettymykseltä.
"Näyttää vahvasti siltä, että koko prosessin liikkeellepaneva voima on jostain maailmankatsomuksesta kumpuava halu töniä sankariksi nostettua henkilöä jalustaltaan."
Mahdollisesti, mutta se vain nostaa elokuvan arvoa. Jalustalle menneet ja laitetut on pudotettava pikimmiten pois. Ei täällä palvottavia tarvita.
"Ei täällä palvottavia tarvita."
Kuka tässä palvottavista on puhunu? Mannerheim kuitenkin antsaitsee tekojensa perusteella jonkinlaisen suojan häpäsyy vastaan.
Minulla on ongelma: Jos jotakin taiteellista tms. tekelettä maasutetaan syystä taikka toisesta ylitsevuotavasti, alan kokea teosta kohtaan juuri tuon maasutuksen vuoksi niin vahvaa vastenmielisyyttä, että skippaan sen kokonaan. Näin on käynyt aikanaan esimerkiksi Titanic-elokuvan kanssa ja nyt alan jo vierastaa jo tätäkin teosta. Emmekö mitenkään jaksaisi odottaa tuon työn julkista esitystä ja vasta sitten lausua kannanottoja siitä?
Niin. Olisi ollut parempi, ettei tuota olisi lähdetty hypettämään. Nyt niin tehtiin, ja ainakin minusta julkisuudenhallinnan suhteen homma on kusaissut pahasti reisille. Itse en ota tehtyyn työhön kantaa, mutta tekijätahon ulostuloissa on ollut minua ihmetyttäviä ulottuvuuksia ainakin kotitarpeiksi.
En ole nähnyt elokuvaa. Olen nähnyt tuottajan haastattelun, toisella korvalla kuunnellut elokuvan tiedotustilaisuuden ja lukenut joitain projektin taustahenkilöiden haastatteluja. Tämän lisäksi olen nähnyt trailerin.
Tilaani ei voi sanoa tuohtuneeksi. Itse koen enemmän hämmästystä ja ihmetystä, jota ilmaisen kyseenalaistamalla tekijöiden motiiveja.
Tuo tila on seurausta siitä, että katsoin tuottajan haastattelun, kuuntelin toisella korvalla elokuvan tiedostustilaisuuden ja olen lukenut joitain projektin taustahenkilöiden haastatteluja. Vastaanottamani informaatio aiheutti ontuvuutensa tähden useampaan kertaan ns. "ööh...?!" -efektin ja pientä päänpuistelua. Koen tässä etsittävän ansiotonta arvonnousua tunnetulla nimellä ratsastamalla. Samalla edistämällä jotain omaa agendaa - tuomatta mitä ilmeisimmin kuitenkaan mitään todellista uutta kulmaa henkilöön, jonka nimellä ollaan liikkellä.
Kyllä, on myönnettävä, että minä odotin projektilta jotain ihan muuta kuin korviini tihkuneiden tiedonmurujen perusteella nyt voi odottaa. Toivottavasti kuitenkin yllätyn myönteisesti, kun lopulta katson pätkän. Ja kyllä, käydyn keskustelun myötä en varmaankaan pysty katsomaan sitä muuten kuin käydyn keskustelun läpi.
Rasismikortteja tuntuu nyt eksyneen korttipakkaan enemmän kuin yksi kutakin maata kohden. Mutta tulkoot pöytään vaan, jos se helpottaa siistimään omaa kättä. Odottelen vielä homofobia-korttia... :-)
Ehkä jätän nyt tämän aiheen osaltani tähän ja palaan asiaan sitten, kun olen nähnyt tekeleen. Ellei sitten jokin innosta kommentoimaan sitä ennen...
Hassua sinänsä, että itse en ole havainnut kyseisen elokuvan suhteen mainittavaa "hypetystä" - en tosin ole nähnyt tuottajan haastattelua, en kuunnellut elokuvan tiedotustilaisuutta enkä tutustunut taustahenkilöiden haastatteluihin. Traileriakaan en ole nähnyt, koska en pidä yleensäkään elokuvien trailereista. Useimmiten näet on käynyt niin, että aiemmin syntynyt kiinnostukseni mitä tahansa elokuvaa kohtaan on sammunut tökerön tai ylikaupalliseksi sillisalaatiksi työstetyn trailerin myötä. Elokuvan kuin elokuvan haluan katsoa niin puhtaalta pöydältä kuin mahdollista.
Ainoat tiedot, jotka minulla on tästä uusimmasta Mannerheim-elokuvasta, perustuvat siitä lukemiini suppeisiin uutispätkiin. Se, että osallistun projektista käytävään keskusteluun, johtuu suuresta ihmetyksestäni sitä ilmiötä kohtaan, että niin moni (tosin kuitenkin hyvin pieni osa suomalaisista) on niin tuohduksissaan sellaisesta teoksesta, jota kukaan sen tuotantoon osallistuneen sisäpiirin ulkopuolinen ei ole edes nähnyt.
Mielenkiintoista on myös Mannerheim-henkilön herättämät suuret tunteet, jotka joskus takavuosikymmeninä olivat - ainakin julkisuudessa - voittopuolisesti negatiivisia. Nyt on hypätty toiseen äärimmäisyyteen, ja häntä haluttaisiin kohdeltavan kuin jotakin pyhimystä. Tarvitsevatko suomalaiset todella samanlaista kansakunnan kantaisähahmoa, kuten vaikkapa pohjoiskorealaisten Kim Il Sung tai turkkilaisten Atatürk? Muinoin siinä roolissa olivat Neuvostoliitossa Lenin ja Kiinassa Mao, mutta nämä ikonit on jo heitetty romukoppaan. Itse haluan sanoutua jyrkästi irti moisista henkilökulteista.
Mannerheim oli ihminen siinä missä kuka muu tahansa. Hänellä oli yksityiselämä ja ammatiltaan hän oli sotilas, joka loi uraa siellä missä siihen oli kussakin historiallisessa tilanteessa parhaat mahdollisuudet - ensin keisarillisessa Venäjänmaassa ja sen tien päätyttyä itsenäisessä Suomessa. Kuten Riquman tuolla aiemmin totesi, hän totteli vain käskyjä - kuten kunnon sotilaan tuleekin.
Epäilen vahvasti, olisiko hän itsekään halunnut henkilöstään tulevan tällaista kansakunnan kipupistettä, miltä tilanne nykypäivänä vaikuttaa. Hän eli historiallisesti erittäin kiinnostavana aikana, ja hänen elämäntarinansa kiinnostaa kaikkine vaiheineen monelta kannalta ja monen kansan sekä kansanosan näkökulmasta, niin hyvässä kuin pahassakin. Ei millään klikillä ole poliittisen agendansa turvin mitään oikeutta omia tuota tarinaa noin vain omaksi yksinoikeudekseen kieltämällä kaikki muut tulkinnat ja tulkintatavat.
Näemmä en päässyt vielä tästä irti...
Minä ihmettelen sitä, että kunnioittava suhtautuminen samastetaan ikonoimiseen tai jopa henkilöpalvontaan. Minusta niissä on eroa.
On totta, että Mannerheim, Karjalan (ja myös Porkkalan) evakot ja sotaveteraanit olivat vuosikymmenet sellaisia aiheita, joiden käsitteleminen oli rajoittunutta. Julkisen keskustelun puutteeseen vaikutti etenkin itsesensuuri. Negatiivista suhtautumista noihin kaikkiin piti yllä etenkin se osa politiikan silmäätekevistä, jotka näkivät nämä aiheet kiusallisiksi hyvien neuvostosuhteiden kannalta.
Ehkä tässä on samalla menoillaan vielä jokin kunnianpalautusprosessi? Mutta, kuten jo aiemmin totesin: minulla ei ole erityistä henkilökohtaista Mannerheim-suhdetta, mutta jonkinlainen ymmärrys kuitenkin hänen merkityksestään.
Sen sijaan myönnän, että suhtautumiseni taiteen nimissä tehtyihin asioihin on tullut kriittisemmäksi, etenkin silloin jos taiteentekoon näyttää liittyvän merkityksellisten asioiden alistaminen taiteen nimissä. Yksi, joskaan ei ainoa viime aikojen silmiäni avanneista episodeista oli kesäkuun alkuun ajoittunut Tampereen lemmenlukko-tapaus, oiva käytännön esimerkki taiteentekijöiden itsensä ylentämisestä.
SMO mainitsi tuon Karjalan evakot -asian. Olin yksi sellainen, joka kannettiin kainalossa Viipurista tälle puolen. Minulla ei ole mitään muistikuvaa Karjalasta. Koko lapsuuteni sain kuulla kuinka ihanaa Karjalassa oli asua ja elää. Suorastaan kullattu sädekehä kaiken yllä, eikä siihen suvaittu koskettavan muuten kuin kunnioittavasti ja ihannoiden. Kertomusten kautta minulle hiljalleen paljastui se, että myös Karjalassa elettiin samalla tavoin kuin aivan muuallakin. Ei se elämä siihen aikaan kovin kaksista sielläkään todellisuudessa ollut. Kun kyseenalaistin noita kullattuja muistoja, niin olin muka ilkeä ja en kunnioittanut muiden arvoja. Lopulta sain niin kylläkseni kaikesta Karjala-muistelusta, että en halunnut olla asian kanssa mitenkään tekemisissä.
Ymmärrän kullattujen Mannerheim- ja Karjala-muistojen tarpeen. Karmeiden sotakokemusten rinnalle tarvitaan jotakin myönteistä, sotasankareita, sankaritekoja yms. Niiden muistojen ja ajatusten kanssa on hivenen helpompi elää sodan kauhujen jälkeen. Se ei kuitenkaan ole terveellinen tapa. Varsinaista traumaa, sodan kokemista ei hoideta vaan se piilotetaan kultaisten muistojen taakse. Ei se trauma mihinkään sieltä katoa, ellei sitä käsitellä läpi.
Minä en ole koskaan kokenut Karjalan evakkojen asiaa "kullattujen muistojen" kautta, vaan enemmänkin juuriltaan repimisen ja pakosta kotoa lähtemisen kautta. Että menetettyä kotia ei vuosikymmeniin ollut mahdollisuutta edes käydä katsomassa. Että on ollut vaikeaa enää asettua luottavaisesti aloilleen, ilman alitajuista ajatusta siitä, että taas pitäisi pakata ja lähteä. Näiden asioiden käsittely koko siirtoväen mittakaavassa oli mitä ilmeisimmin vaikeaa, koska aihe oli julkisessa keskustelussa jokseenkin tyystin vaiettu.
Mietin pitkään kuulunko niihin "raivostuneisiin" suomalaisiin, joista media puhuu.
Olenhan reservin upseeri, konservatiivi oikeistolainen, suhteeni Mannerheimiin on liki henkilöpalvontaa ja inhoan Ylen "kommareita".
Mutta en suostu liittymään raivostuneisiin. Taiteilija käyttää taiteilijan vapauksia (joita muuten Marski puolusti). Ei ole minulta pois. Mannerheim on pottuilun yläpuolella.
Sen sijaan saatan vielä raivostua siitä, että elokuva vaikuttaa olevan tekotaiteellista p***aa. Trailerin perusteella se on surkea, ilmeisesti on tsekattatva koko elokuva ennen kuin uskaltaa arvostella. Mutta se on tehty minunkin pakollisella lupamaksullani.
p.s. Riqu ja Pete. Luin vasta äsken koko viestiketjun kursorisesti läpi ja oli suoraan sanottuna ratkiriemukasta seurata, miten pikku hiljaa asiallisesta keskustelusta siirryttiin kiihtymisen kautta keskinäisiin solvauksiin. Olette te aikamoisia veijareita !
http://areena.yle.fi/tv/1689942
Tässä se se tekele nyt sitten on. Melkein kolme varttii pelkkää afrikkalaista tarinankerrontaaa, sikäläisii naimakauppoi, sikäläisii avioliitto-ongelmii ja kertomusta jostain sikäläisestä sodasta. Sen lisäks siinä vilahtelee esineitä, joita ei ollu olemassakaan Mannerheimin aikaan, kuten telkkareita, sähkölamppui ja levysoittimii. Sen lisäksi Mannerheimin vaimon synnytys tapahtu sairaalassa, vaikka tohon aikaan synnytettiin kotona.
Aivan hirveetä kuraa, niin ku mä arvelinkin.
Taitaa olla klassinen esimerkki elokuvasta, jonka idea olisi (ehkä?) voinut toimia, mutta jonka toteutus on ilmeisesti surkea...
Päin vastoin. Tämä on pirteä lisä kuvaan Marskista. Juuri tällaista käsittelyä käsittämättömiin sfääreihin Härmässä noussut Marski-myytty kaipaa.
Tämän leffan stoori on aikamoisesti oikoen pääpiirteissään Marskin elämänkaari, mutta leffa itsessään on afrikkalainen stoori, joita lukutaidottomissa maissa
vanhemmat kertovat lapsilleen opetuksena arvoista, perinteistä ja historiasta. Se näyttää ja kuulostaa sellaiselta ja Marskin elämästä nypityt muutamat
yksittäiset kohdat vain tekevät kertomuksesta hiukan eksoottisen, minkä ansiosta sillä on ehkä aavistuksen verran suurempi huomioarvo stoorina, kuin
mitä sillä olisi, jos tarinassa ei olisi tunnistettavaa henkilöä.
Jos joku Marski-nyykyttäjä saa tästä vedettyä herneen nenään, niin siitä vaan. Voin tulla vaikka työntämään niitä muutaman lisää.
Näköjään joku monikulttuurifanaatikko on vetäny päivän orkut tosta leffasta...
Kuten sanoin, Resander, idea on ihan ok, mutta toteutus ei.
