yhdyssanat
Statisti: tietoa ei TODELLAKAAN voi lähettää Internetin yli. Yli tarkoittaa suomessa 'ohi, koskettamatta, yläpuolelta' - ei kautta, kuten se englannissa voi tarkoittaa. Esim. Over the telephone 'puhelimitse'. Merkitys tässä yhteydessä on siis käytännössä päinvastainen kuin suomessa.
Sama pätee 'down' -sanaan: englannissa sillä on 'alhaalla' -merkityksen lisäksi aivan selkeästi merkitys 'epäkunnossa'. Sanakirja auttaa.
Eri kieliä ei voi peilata yks-yhteen -periaatteella. On karkea erehdys verrata yhtä kieltä toiseen sana sanalta ja kuvitella, että tietyn sanan merkitykset omassa kielessä pätevät sellaisenaan kielestä toiseen.
CaB: Pointtini oli siinä, että kun aitoenglantilainen ajattelee 'down', kuinka monella tavalla hän sen sanan voi hahmottaa asiayhteyksien suhteen? Meille se sana on käännetty sanakirjassa monella tavalla sen vuoksi, että meillä näissä asiayhteyksissä käytetään useita (parempia) ilmaisuja, mikä merkitsee sitä, että kielemme on sanastoltaan rikas. Mutta merkitseekö englantilaiselle sana 'down' muutakin kuin alhaalla?
Jos ei, ja mieleeni ei tule nyt mitään esimerkkiä, jossa se olisi englannin kielessä jossain toisessa merkityksessä jossain toisessa asiayhteydessä, merkitsee se sitä, että kielen hahmotuslogiikka on englannin kielessä rajallisempi. Ja tämä rajallisempi ajattelu työntyy myös suomalaisten mieliin, mikä sitten johtaa tällaisiin hupsuihin lausahduksiin myös suomen kieltä käytettäessä. Tiedän hyvin, että 'over the phone' on 'puhelimitse', jne. Mutta silti 'serveri alhaalla' on nykyisin mitä yleisin tapa sanoa suomeksi arkikielessä 'palvelin on epäkunnossa', valitettavasti.
Tätä kehitystä tässä nyt pohdin. Paitsi kieli sanastoineen elää ajan myötä, myös kielenkäytön tausta-ajattelu elää kansainvälisten yhteyksien myötä. Ja tätä kehitystä, sen oikeellisuutta tai vääryyttä, pohdittaessa tämän päivän kielioppi- ja sanakirjat eivät ole oikea referenssi, koska ne kuvaavat tätä päivää, eivät huomista.
Tuosta viimeisestä pointista olen Statistin kanssa eri mieltä. Oikeakielisyyssäännöt ovat tietyllä tavalla juuri kielen (vahingollista) kehitystä jarruttavia juttuja. Kieli eriytyy liiaksi, jos jokaisen pitäisi olla perillä juuri tällä hetkellä vallitsevista käytännöistä. Kielenhuolto-oppaat ja sanakirjat ovat juuri siksi oikea referenssi, kun halutaan varmistua ilmausten oikeellisuudesta. Kaikilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää niitä, mutta sen sijaan kaikilla ei ole mahdollisuutta olla perillä esim. viimeisistä ammattikielen sanonnoista ja muista muoti-ilmauksista.
Sen sijaan periaatteellista kielenhuoltokeskustelua täytyy toki käydä. Senkin lähtökohtana ovat nykyiset oppaat, mutta lisäksi on otettava huomioon kielenkäytön nykytilanne, kuten sanoit.
Hesarissa oli muuten tänään Dna-puhelinfirman mainos. Siinä todettiin, että "dna Laajakaista" on helppo hankkia ja että jokainen "dna Laajakaistalainen [sic!]" voi voittaa palkinnon. Yök, yök, yök! Pitäkää kuppainen liittymänne!
Lehdistössä, varsinkin tietotekniikkajulkaisuissa, Internet on jo vuosien ajan kirjoitettu pienellä alkukirjaimella, vaikka Kielitoimisto suositteleekin isoa kirjainta. Useinhan Kielitoimisto muuttaa suositustaan vasta, kun "väärä" kirjoitusasu tai muoto on riittävän vakiintunut. Toisaalta pizzan kirjoitusasuksi on suositeltu pitsaa, joka saa ainakin minun silmäni särkemään. En tiedä, kumpaa Kielitoimisto nykyisin suosittelee.
Statisti: "Mutta merkitseekö englantilaiselle sana 'down' muutakin kuin alhaalla?"
Sitähän minä juuri yritin tolkuttaa, että down-sanalla on erilaisia merkityksiä, eikä vain 'alhaalla' johon takerrut. Ajatusviritelmäsi "kielen hahmotuslogiikasta" (?) ja siitä mitä englantilainen down-sanan kohdalla ajattelee ja jne. on paitsi silkkaa arvailua niin - anteeksi vain, en halua haastaa riitaa - aivan älytön.
Sanaston rikkaudesta: ymmärtääkseni englanti on yksi maailman rikkaimmista kielistä sanastoltaan, ellei rikkain. Siksi sieltä helposti lainataan valmiita sanoja, kun muissa kielissä ei ole heti vastaavaa. Siihen tietysti vaikuttaa myös se, että monet innovaatiot nimineen tulevat juuri englanninkielisistä maista. Sanojen lainaaminen on minusta ihan ok, jos todellista tarvetta on. "Serveri alhaalla" ja "Internetin yli" sen sijaan ovat ihan turhaa hölmöilyä.
Hölmöilyä tai ei, ehkä kymmenen vuoden kuluttua voidaan tarkastella tilannetta uudelleen ja todeta mikä on kielenkäytössä vakiintunut käytäntö ja miten kielenhuollon ammattilaiset käytäntöön suhtautuvat silloin. Kehitystä voi toki yrittää jarruttaa säännöillä, mutta kun iso ihmisjoukko alkaa puhua uudella tavalla, ei siinä akateemiset vikinät auta.
Haluan tarkentaa omaa asennettani muutokseen, kun sen ilmeisesti Profusion ymmärsi väärin: En tällaista nykyajan svetisismiä periaatteessa suosi, mutta toin asian esille ihan vain ajan ilmiön vuoksi. Svetisismistähän ei enää kovinkaan paljon puhuta, kun ruotsin kielen asema heikkenee jatkuvasti Suomessa ja tilalle on tullut englannin kielen kieltä huonontavat vaikutteet. Juuri nämä mistä on nyt puhuttu. Mutta ilmiönä puhutaan samasta asiasta eli vieraan kielen ilmaisutapojen pykimisestä suomen kieleen.
No voin uudelleentarkastaa ajatusviritelmääni sillä tavalla, että ehkä suomalainen sitten tulkitsee englantilaisen kielenhahmotustavan (ajatusten sanoiksi pukemisen) väärin, mutta kuten jokainen on havainnut, jotain muutosta on kielessämme tapahtumassa. Se on fakta. Ja tämä muutoshan on enemmän tai vähemmän alitajuista. Nimittäin käsittääkseni ihminen osaa vierasta kieltä vasta silloin erittäin hyvin, kun hän pystyy tavallisessa kielenkäyttötilanteessa mukautumaan vieraan kielen ilmaisutapoihin sen lisäksi, että osaa sanastoa ja peruskielioppia hyvin. Lisäksi ihminen voi jopa alkaa ajatella tällä vieraalla kielellä. Sillä osaamisen tasolla ei siis tarvitse tehdä jatkuvaa käännöstyötä mielessä, kun voi kommunikoida spontaanisti vieraalla kielellä. Voi siis esimerkiksi pompata rennoin mielin katsomosta lavalle pitämään asiantuntijana pienen esitelmän, jos jossain kansainvälisessä seminaarissa sitä yllättäen pyydetään. Ja tämä prosessi muokkaa ajan myötä myös tapaa muodostaa suomalaisia lauseita. 'Serveri alhaalla' on tässä suhteessa ehkä parhain esimerkki tästä muutoksesta. Se koetaan jo hyvin luontevaksi tavaksi ilmaista palvelimen epäkunto. Minä syyllistyn siihen, samoin hyvin monet muut ihmiset, jotka työskentelevät isoissa (kansainvälisissä) firmoissa, joissa on monimutkaiset tietojärjestelmät ja joissa 'severit ovat usein alhaalla'. Sen sijaan 'internetin yli' ei ole niin suosittu virhe edes minulle. Tosin myönnän, että sen osuus alkaa pikku hiljaa lisääntyä myös omassa arkisessa kielenkäytössäni sitä mukaa kun itse siihen totun!
Mutta iloitkaamme yhdestä päinvastaisesta tapauksesta: Vielä 70-luvulla autojen katoilla saattoi nähdä kyltin 'Taxi'. Nykyisin kyltissä lukee 'taksi' ja 'taxi' on siis vakiintunut 'taksiksi' suomen kielessä. Ehkä juuri tämän arkipäiväisen kyltin ansiosta. Tähän muutokseen käsittääkseni tarvittiin sääntö, että kyltissä pitää lukea 'taksi' suomeksi. Jos tulisi sääntö, että pizzerioiden tulee käyttää vain ja ainoastaan pizzasta sanaa 'pitsa', ehkä sekin voisi olla kymmenen vuoden kuluttua suomalaiselle ainoa oikea tapa sanoa 'pitsa'.
Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että suomen yhteiskunnan menestymisen edellytys globaalissa maailmantaloudessa on, että ulkomaalaiset voivat käyskennellä Suomessa mahdollisimman helposti, kun täällä vierailevat. Siksi lienee hyvä, että kansainväliset käsitteet saavat pitää kansainvälisen kieliasunsa myös jatkossa katukuvassa. Lisäksi olen sitä mieltä, että ehkäpä englannin kielelle pitäisi pikku hiljaa myöntää Suomeen virallisen kielen asema. Ei sen takia, että Suomessa asuisi niin paljon englannin kielisistä maista tulleita, vaan sen vuoksi, että täällä vierailee niin paljon ihmisiä joka puolelta maailmaa. Ja nämä ihmiset puhuvat käytännössä aina englantia vieraana kielenään. Meistähän tulee kansakuntana kovaa vauhtia tytäryhtiötalous ja silloin on hyvä, jos firman uusi isäntä tuntee olonsa mukavaksi asioidessaan kaupungilla ja viranomaisissa. Nimittäin omakohtaista kokemusta on tästä asiasta.
Tiivistän nyt vielä edellä esittämäni näkökohdat. On selvää, että erinomainen englannin taito on välttämättömyys, ja useilla aloilla se on hallitseva kieli. Asiantuntijoiden keskuudessa on ihan sama, millaista suomen ja englannin sekaista kieltä puhutaan. On ok puhua alhaalla olevista servereistä sun muista. Yleiskielessä vastaava sekavuus ei käy, joten myös omakielistä käsitteistöä on luotava. Samaten on viimeiseen asti pyrittävä kitkemään yleiskielestä epäsuomalaisuudet ja kaiken maailman muoti-ilmaukset, jotta kielen omaleimaisuus säilyisi. Lopullisesti kielenkäytöstä päättää kuitenkin kieliyhteisö, mutta muutokset näkee vasta pitkän ajan kuluessa.
Ajatus englannista yhtenä Suomen virallisista kielistä on ihan absurdi. Miksi ihmeessä yrityspamppujen pitäisi tuntea olevansa kuin kotona, jos he tulevat Suomeen? Varsinkin globalisaation pyörteissä maiden pitäisi entisestään korostaa omaleimaista kulttuuriaan ja omaa perintöään, joka on pitkälti sidoksissa juuri kieleen. On imperialistista ajatella, että joka paikassa pitäisi olla kuin kotona. Maassa maan tavalla :).
Yhdyssanavirhe tämäkin, joskin hauska - mikäli kyseessä oli virhe! Lounasravintolassa kun oli tarjolla mummonlihamureketta. Jättäisin ehkä syömättä.
Tää on ihan naurettavaa, mutta kun mulla ei oo elämää, kopioliitän tähän hohdokkaita esimerkkejä nuorison briljantista äidinkielen hallinnasta suoraan Anttituisku.netin foorumista:
"laittakaa (viisi)artistia paremmuus järjestykseen!EIKÄ MUTINOITA!(please!)"
"tein tästä nyt uuden aiheen jotta kaikki ketkä näistä tykkäs varmasti huomaavat nämä. ja tätä ei saa poistaa sillä' mulla oli hirvee työ laittaa nää tänne.Tarina:
Idols finalistit voittivat muurahaiset viime kerralla. Elämä jatkui tavallisesti."
"kiwa että tykkäätte... mutta ny ei voi tehä enää kolmos osaa ku muurahaiset päätti ettei ne hyökkää "kaunis-äänisten" päälle.."
Siis käyhee.
Herranjestas! Fanit siis ovat Antin sanoitusten takana. No, niin mä vähän arvelinkin :).
Profusion: Ei ne ulkolaisten firmojen pomot, kun he vain pyörähtävät maassa pitämässä hengennostatusesitelmiään. Vaan ne johnsmithit, jotka tulevat tänne asumaan ja työskentelemään komennukselle.
On yksinomaan suomalaisten oma etu, että tässä maassa on palkanmaksajayrityksiä. Vaikka ne omistaisi ulkomaiset firmat. Harvalla suomalaisella firmalla on rahkeita kivuta maailmanluokan firmaksi ja pysyä siellä täysin suomalaisena. Viisimiljoonaisen kansan yritykset kun tuppaavat menemään isompien suihin, kun tarpeeksi kasvavat ja alkavat uhata globaalin toimijan asemaa maailman markkinoilla. Kuten joku fiksu on sanonut, kannattaa olla joko pieni tai isoin, mutta ei mitään siltä väliltä.
Olen työurani aikana mentoroinut yhtä saksalaista ja yhtä ruotsalaista ihmistä, jotka muuttivat Suomeen asumaan ainakin vuodeksi. Elämä on heille paljon helpompaa, kun saavat palvelun englanniksi. Jopa tämä ruotsalainen joutui toteamaan silmieni edessä, että edes Espoon verotoimistossa ei kesäaikaan saa palvelua ruotsiksi, mutta englanniksi kyllä, kun hänen piti saada verokortti! Ja Espoon verotoimisto sentään palvelee myös Kauniaisia ja käsittääkseni myös Kirkkonummea, eli näitä vahvasti ruotsinkielisiä yhteisöjä.
Virallistettu englanti vain vakinaistaa käytännön ja takaa sen, että viranomaisten julkaisut ja ohjeet on aina saatavilla myös englanniksi. Myös Suomen laki, joka ainakin työaikalainsäädännön, vuosilomalain, yms. yhteiskunnan pelisääntöjen suhteen olisivat ulkomaisen isännän luettavissa. Muuten voi tulla konflikteja, kun he eivät ymmärrä täkäläisiä erityispiirteitä yleissitovine työehtosopimuksineen päivineen (kun ei niitä ymmärrä edes suomalaiset itse).
On totta, että huonosti puhuttu englanti kuuluu maailman yleisimpien kielien kärkikastiin. Samoin on totta, että myös Suomen talouselämä on tässä globaalistuneessa maailmassa yhä enemmän riippuvainen maailmantaloudesta ja yritysten kansainvälisestä toiminnasta. Onhan monissa kansainvälisissä yrityksissä sisäisenä toimintakielenä englanti, jolla myös suomea äidinkielenään puhuvat joutuvat yhtenäisyyden vuoksi työasioissa kommunikoimaan.
Tämä ei kuitenkaan missään nimessä merkitse sitä, että meidän tulisi luopua kansallisesta kielestämme ja sen vaalimisesta. Talouselämällä on tapana mukauttaa ympäristönsä sellaiseksi, että se toimii ja yritykset menestyvät mahdollisimman hyvin. Englannin hegemonia on ilman 'virallista' statustakin aivan riittävä - ja suuri osa Suomen kansallisesta lainsäädännöstä on jo valmiiksi käännetty myös englannin kielelle. Tämän voi todeta vaikkapa Finlex-säädöstietokannasta.
Lisäksi EU:n laajuinen lainsäädäntö on voimassa myös Suomessa, joten kaikki siihen kuuluvat säädökset ovat jo valmiiksi saatavilla sekä suomeksi että englanniksi.
Kuten viestiketjussa aiemmin on todettu, käytäntö osoittaa jo, että tarvittavat julkaisut ja ohjeet ovat olemassa myös englanniksi. Ei siihen mitään erillistä säädöstä tarvita. Jäykkä sääntely vain johtaisi pakkokääntämiseen, kun kaikki mahdollinen ja mahdoton pitäisi tuottaa englanniksi veronmaksajien varoilla riippumatta siitä, kaipaako kukaan juuri kyseistä tietoa muilla kuin omilla kansalliskielillämme.
Meille suomalaisille yhteisesti on kuitenkin tärkeintä, että pystymme jatkossakin keskustelemaan meitä kaikkia koskevista asioista äidinkielellämme koulutustasosta riippumatta. Ei kaikkea tarvitse valjastaa kansainvälisten suuryritysten keppihevoseksi eikä kaikkien tarvitse yhtyä huonoa englantia puhuvien kakofoniaan. Yritykset kyllä itse pitävät huolen tarpeistaan, ja suomalaisten kokonaisetua ajava valtiovalta ottaa kyllä riittävässä määrin huomioon niidenkin toiveet.
Aamen Public Eyen viestille. Englannin aseman virallistaminen tulisi todella kalliiksi sekä suomen kielelle että suomalaisille. Sitä paitsi meillä ei ole mitään hävettävää kielitaidossa. Ei tarvitse mennä kuin Saksaan tai muualle Eurooppaan, kun edes fiinien tavaratalojen myyjät eivät osaa sanaakaan englantia, virastojen henkilöstöstä puhumattakaan. Täällä sentään pärjää englannilla aivan erinomaisesti.
Luin muuten tänään Kääntäjä-lehteä, jossa referoitiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Pirjo Hiidenmaan kirjaa "Suomen kieli - who cares?". Jutussa viitataan viimeaikaisiin kirjoituksiin suomen kielen rappeutumisesta: lainasanat valtaavat alaa, ihmiset eivät osaa kirjoittaa jne. Hiidenmaa kuitenkin toteaa, että kielet eivät kuole siten, että ne vähitellen rappeutuvat elinkelvottomiksi. Ne kuolevat siihen, että niitä ei käytetä. Käyttöön taas vaikuttavat poliittiset ja taloudelliset toimet, jotka voivat olla hyvinkin pieniä käytännön ratkaisuja.
Hei huhuu! Sanoinko, että pitäisi luopua suomen kielestä? Etenkin meidän suomalaisten?
Sanoin vain, että virallistaminen varmentaa ja muodollistaa sen, mikä nyt on jo käytäntö. Eli että ainakin kaikki viranomaisjulkaisut olisivat englanniksi. Ei se kustannuksia paljon lisää, kun viranomaisten täytyy käännättää niitä kuitenkin jo nyt, jos ja kun meinaavat suomea ja ruotsia osaamattomia palvella, kun nämä asuvat maassa. Myös suurin osa opiskelijoista jo opiskelee englantia koulussa joten pakkoenglanti ei varmaankaan ole kovin iso asia. Ja voidaanhan laki muotoilla niin, että englanti ei olisi edes pakollinen koulussa niin kuin on nyt ruotsi, vaan olisi pakollinen osata vain viranomaisten palvelutoiminnoissa.
On totta, että EU-lainsäädäntö ja direktiivit ovat alkujaan englanniksi, josta ne sitten käännetään suomeksi. Ja että lainsäädäntömme noudattaa näitä. Mutta on myös paljon kansallisia julkaisuja, jotka syntyvät täällä Suomessa ja Suomessa asuville.
Olisi myös varsin hyvä signaali ulkomaille vaikkapa turismin kannalta, että Suomessa julkinen palvelu pelaa myös englanniksi. Mikäs olisi sen helpompaa vieraalle: Euro ja englanti. Niillä pärjää Suomessa. Kynnys tulla Suomeen vierailulle laskisi.
Saapa nähdä kuinka etevä eteläinen naapurimme Viro on tässäkin asiassa, kun maailma edelleen muuttuu. Sekä Helsingillä että Tallinnalla on yksi yhteinen piirre. Ne molemmat ovat noin 500 km:n päässä Pietarista, joka on suuri markkina. Ja sitä kautta muu Venäjä. Länsiyrityksillä on Venäjän edelleen kehittyvät markkinat mielessä, ja jos eivät ihan heti perusta Pietariin toimintaa niin kuitenkin mahdollisimman lähelle EU:ssa. Helsinkiin vai Tallinnaan? Ainakin maanteitse Keski-Euroopasta katsottuna Tallinna on houkuttelevampi paikka, kun ei ole merta välissä. Ja käsitykseni mukaan virolaiset ovat myös hengeltään enemmän eurooppasuuntautuneempia kuin me suomalaiset.
No nyt tuntuu, että meikäläisen reppu on tyhjä aiheesta yhdyssanat ja kielenhuolto. Monet kielemme kukkasista on jo käsitelty edellä. Ja kun näitä viestejä on jo yli 100 ketjussa, lienee parempi, että ainakin minä lopetan tämän aiheenkäsittelyn tähän. Ettei Tethysiltä lopu kovalevytila kesken... ;-)
Yhdyssanoista on tosiaan tultu jo pitkä matka asiasta viidenteentoista. Vielä kuitenkin siitä englannin virallistamisesta. Statisti varmaan on periaatteessa hyvällä asialla. Silti väitän edelleen, että virallistaminen vain veisi tilanteen selkeältä polulta allikkoon.
Kaikki tarpeellinen on jo olemassa englanniksi (tai käännetään kohtsillään, jos ei vielä ole) liike-elämän ja ulkomaisen työvoiman käyttöön. Englannin asema virallisena kotimaisena kielenä kuitenkin edellyttäisi, että jok'ikinen virallinen teksti, jota valtakunnan lainsäätäjät edellyttävät Suomessa noudatettavan, olisi väsättävä myös englanniksi.
Pikainen vilkaisu viime vuonna hyväksyttyihin säädöksiin osoittaa, että englanninnettaviksi olisivat tulleet esimerkiksi:
Laki eduskunnan virkamiehistä
Laki Senaatti-kiinteistöistä
Valtioneuvoston asetus kuulutusrekisteristä
Valtioneuvoston asetus kuntien yleisestä kalleusluokituksesta
Laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä
Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoiminnasta
Rataverolaki
Kunnallinen eläkelaki
Kunnallisen eläkelain voimaanpanolaki
Hautaustoimilaki
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus taksitaksasta
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista
Laki työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi
Laki asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista
jne. jne. jne. jne.
Ja mitäs, eihän siitä kenellekään haittaa ole, että nuokin löytyisivät myös englanniksi. Mutta ketä kiinnostaa ja kuka haluaa maksaa? Jos joku suomea/ruotsia/saamea taitamaton haluaa niiden sisällön saada selville, hän varmasti löytää nopeasti ihmisen, joka ne hänelle referoi.
Muuten niissä EU-säädöksissä ei ole mitään 'alkukieltä' ja 'käännöksiä', vaan kaikki yhteisesti sitovat paragraafit ovat yhtä päteviä alkuperäistekstejä kaikilla EU:n kielillä, kohta 10 vuotta myös suomeksi. Tietysti niitä pakerrettaessa on käytetty alun perin lähinnä ranskaa/englantia/saksaa, mutta lopulliset tekstit ovat hyväksymisvaiheessa jo yleensä olemassa kaikilla senhetkisillä virallisilla kielillä, joten kaikkia kieliversioita on pidettävä yhtä alkuperäisinä.
Lisäksi englannin nostaminen muiden kielten yläpuolelle ihan virallisesti koettaisiin erittäin ikäväksi signaaliksi esimerkiksi saksalaisten, ranskalaisten tai vaikkapa venäläisten parissa, jotka kaikki pitävät omaa kieltään hyvin suuressa arvossa.
Englantia tietysti puhutaan meillä 'maailmankielistä' eniten ja hyvä niin - kiitos koululaitoksemme sekä dubbaamattomien elokuvien. *Monipuolinen* kielitaito on kuitenkin vahvuus, josta meidän ei kannata luopua. Ja äidinkielen mahdollisimman hyvä hallinta on välttämätön edellytys myös vieraan kielen omaksumiselle.
Marco, Statisti ja muut netistit:
> Tunnustan, että en tarkkaan tiedä, onko 'Intranetin'
> käyttö tässä tapauksessa oikea tapa.
On, mutta myös intranet, jos se on toteutettu yhdistämällä kaksi tai useampia paikallisverkkoja reititinkoneella, on internet. Ts. intranet voi olla jonkin organisaation sisäisessä käytössä oleva internet. Se taas voi olla yhdistetty palomuurilla Internetiin. Pienissä firmoissa tosin on yleensä vain yksi paikallisverkko, eikä verkko-verkkoa (eli internetiä).
Isolla ja pienellä kirjoitettujen internetien ero on siis *vähän* sama kuin jos olisi tapana käyttää yksittäisestä yksilöstä sanaa "ihminen" ja koko maapallon sivilisaatiosta erisnimeä "Ihminen". Pienellä kirjoitettua internetiä käytetään lähinnä vain teknisesssä keskustelussa eikä juuri koskaan arkikielessä, joten en ihmettele, että asia aiheuttaa hämmennystä.
Mainosmaailman käyttämästä kielestä haluaisin vielä graafisena suunnittelijana mainita, että yleistyvä tapa esim. julisteen suunnittelussa on ymmärtää teksti graafisena elementtinä ja rinnastaa se kuvaan. Teksti/virke/sana/kirjain toimii yhtenä visuaalisena elementtinä julisteen kokonaiskompositiossa ja siksi itsekin jätän joskus esim. isot alkukirjaimet tai yhdysviivat "riviä" vaihtaessani pois; Eli priorisoin visuaalisuuden oikeakielisyyden kärsiessä.
Mainontaa tehdään tarkasti määritellyille kohderyhmille, useasti slangin ja kieliopillisesti väärien jokapäiväisten ilmaisujen käyttäminen herättää halutun kohderyhmän huomion paremmin kuin kirjakieli.
Ymmärrän hyvin mainosmaailman politiikan ja käsitän, että julistse tms. on graafinen kokonaisuus. Onko silti mahdotonta osata suunnitella sellainen tavuviiva, että se toimii graafisesti? Onko mahdotonta suunnitella sellainen graafinen kokonaisuus, joka olisi myös kielellisesti moitteeton?
Mainosmaailman kohteena oleva pilkunnussija ärsyyntyy aivan varmasti kyseisistä mainosmaailman käyttämistä keinoista, mutta ärsyyntyminen ei suinkaan ole myönteistä. Jos Sampo Pankki tai Nordea Pankki ei nimensä perusteella näytä osaavan alkeellisiakaan oikeinkirjoitussääntöjä, minussa ainakin moinen osaamattomuus herättää epäilyksen, osaavatko ne mitään muutakaan.
Aivan erikseen ovat tietyille ryhmille suunnatut ja niitä kosiskelevat, slagia ja kielen erilaisia muunnelmia ja oheismuotoja käyttävät mainostekstit. Ne antaa anteeksi, vaikka ne kielteisesti ärsyttävätkin. Kosiskeleva kielenkäyttö saa karvat nousemaan pystyyn, ja kierrän kaukaa tuotteet ja palvelut, joita sillä keinoin mainostetaan.
Juhani
Haluaisin huomauttaa, että slangillakin on oma kielioppinsa, vaikka sitä ei mikään virallinen taho valvokaan. Yhdyssanavirheet näyttävät inhoilta myös slangikielisessä tekstissä.
Lisäksi on hölmöä perustella mainosten virheellisyyksiä esteettisin perustein. Jos se ensimmäinen idea ei toimi ilman tavuviivaa, niin vähän luovuutta peliin.
(Törmäsin muuten äskettäin netissä jännittävään sanaan: "aurinkovarma". Tarkoittaa siis paikkaa - tässä tapauksessa Portugalia - jossa suurella todennäköisyydellä paistaa aurinko.)
Slangista, lainasanoista ja kieliopista: joskus lainataan itse sanan lisäksi kielioppiakin. Monet käyttävät nolosti ja juntahtavasti väärin digata-verbiä näin: Diggaan Madonnasta. Taustalla on suomen Tykkään MadonnaSTA -rakenne.
AINOA oikea tapa on tietenkin sanoa alkukielenmukaan Diggaan Madonnaa. Dig niinkuin muutkin vastaavat verbit (like, enjoy) saavat suoran objektin englannissa (ei prepositiota).
ººº ººº ººº
\ \ \III / / /
III
SSSIIISSSS
SSSSIII SSSSS
SSSS III
SSSS III
SSS IIISS
SIIISS
SIIISSS
SSSSS SSSSS
SSSSIIISS
III
jaahas, koodaaja on ollut niin "nokkela", ettei uutta riviä voi aloittaa välilyönnillä.
Väsäsin hienon dollarin kruunu päässä vain visualisoidakseni, että rahan perässähän sitä mainosmaailmassa... välineenä teille niin rakkaat kirjaimet.
Hei kaikki! Erään anonyyminä pysyttelevän foorumilla kävijän pyynnöstä (ja toimeksiannosta) olen koonnut alle yhdyssanojen kirjoittamiseen liittyvän tyhjentävän sääntökokoelman.
Pyydän kiinnittämään erityistä huomioita kohtiin (7), (12) sekä erinäisiin hajatapauksiin (lueteltu lopussa). Nämä ovat ansoja joihin monet putoavat.
1) Poikkeuksetta yhdyssanoja ovat sellaiset tapaukset, joissa substantiivia edeltää nominatiivimuotoinen substantiivi (esim. moottoritie, noita-akka) tai sitä korvaava s–loppuinen ''''yhdyssanamuoto'''' (esim. ukkosilma, kukkaslapsi).
Yhdyssanoja ovat myös erisnimen ja yleisnimen yhdistelmät, joissa alkuosa nimeää jälkiosaa (esim. Siemens-astianpesukone, Unelma-täti).
2) Jos substantiivia edeltää adjektiivi, on kyseessä tavallisesti sanaliitto, esim. keltainen talo tai valtava keittiö. Näin on myös silloin, kun adjektiivi kuuluu taipumattomiin, esim. aika tavalla, ensi tuntumalta, joka tapauksessa tai tosi mies.
On kuitenkin eräitä adjektiivin ja substantiivin yhtymiä, jotka ovat erikoistuneet merkitykseltään ja siten tulleet yhdyssanoiksi, esim. kevytmaito, vanhapiika, ensihuolto tai pikkuhiljaa.
Adjektiivialkuiset paikannimet ovat yhdyssanoja, esim. Tyynimeri, Iso-Mattila (mutta sanaliittoina ne, joissa jo loppuosa on yhdyssana: Iso valtameri, Pikku Huopalahti).
3) Edellisten lisäksi yhdyssana voi olla myös genetiivialkuinen. Usein ne voidaan kirjoittaa sekä yhteen että erikseen, esim. kieltenopetus tai kielten opetus (mutta edeltävän genetiiviattribuutin kanssa yhteen: Suomen kieltenopetus).
Kirjoitustapa riippuu käyttöyhteydestä sekä siitä, onko kyseessä vakiintunut ilmaus.
Sekä koti- että ulkomaiset genetiivialkuiset paikannimet käsitetään yleensä yhdyssanoiksi, esim. Beringinsalmi, Kanariansaaret tai Adrianmeri, ellei jälkiosa ole erisnimi tai yhdyssana jo itsessään, esim. Laatokan Karjala tai Atlantin valtameri.
Jos genetiivialkuisen yhdyssanan alkuosana on erisnimi, käytetään yhdysmerkkiä, Viron-matka, Lapin-tuliaiset tai Suomen Brasilian-suurlähettiläs.
4) Muista, että kielten nimet ovat sanaliittoja! (suomen kieli, portugalin kieli; mutta äidinkieli)
5) Kahden samassa sijassa olevan substantiivin rinnastukset ovat sanaliittoja, esim. alun perin, mielin kielin, perin pohjin, suin päin, puuta heinää tai yötä päivää.
6) Nominatiivialkuiset adjektiivit kirjoitetaan yhteen silloin, kun yhtymän jälkiosana on -inen-loppuinen adjektiivi, esim. kolmikymmenvuotinen (30-vuotinen), monisivuinen tai paljasjalkainen (myös taipumattoman adjektiivin kanssa: ensisijainen, jokavuotinen tai viimesunnuntainen).
Genetiivialkuiset -inen-loppuiset yhtymät ovat horjuvampia kirjoitukseltaan:
Yhteen kirjoitetaan yleensä vakiintuneet tapaukset, joiden alkuosana on pronomini tai lyhyehkö adjektiivi, kuten senhetkinen, pahanhajuinen, tai vakiintuneet substantiivialkuiset tapaukset, esim. järjenvastainen, asianmukainen, suomenkielinen tai kansainvälinen.
Useimmat substantiivialkuiset tapaukset ovat kuitenkin sanaliittoja, kuten metrin mittainen, tunnin pituinen, pöytäkirjan mukainen, elefantin kokoinen, oudon tuntuinen (mutta: samantuntuinen pronominialkuisena) tai vaniljan makuinen.
7) Jos infinitiiviä tai partisiippia edeltää määrite, on kyseessä yleensä sanaliitto, kuten huomioon ottaen, näin ollen, silmällä pitäen, läsnä oleva, arvonsa tunteva, voimaan tuleva (laki), niin sanottu tai olemassa oleva.
Yhdyssanoiksi sen sijaan käsitetään tapaukset, joiden merkitys on erikoistunut, esim. asiantunteva, henkeäsalpaava (esim. näkymä), ohikiitävä (hetkestä), ohimenevä (''''tilapäinen''''), silminnähtävä tai käänteentekevä.
Vasta kirjoitetaan partisiipin kanssa selvyyden vuoksi yhteen, vaikkapa vastaleivottu, vastavalmistunut.
8) Jos verbin -minen-johdosta edeltää adverbiaali, yhtymä tulkitaan sanaliitoksi, esim. eloon jääminen, puhtaaksi kirjoittaminen tai kotiäidiksi jääminen.
Kuitenkin yhdyssanana kirjoitetaan esimerkiksi irtisanominen, laiminlyöminen ja kirjeen puhtaaksikirjoittaminen (koska edellä genetiiviattribuutti).
Muunlaisten verbimuotojen tai -johdosten kanssa adverbiaali kirjoitetaan tavallisesti yhteen, esim. eloonjäänti, maaltamuutto, poissaolo, syrjästäkatsoja tai viereenistuja.
9) Kaksitavuiset alkusointuiset vahvistuspartikkelit kirjoitetaan yhteen seuraavan sanan kanssa, esim. putipuhdas, upouusi, ypöyksin, supisuomalainen, pilkkopimeä ja selkoselällään.
Sen sijaan ani ja tuiki kirjoitetaan pääsanastaan erilleen, kuten ani harva, tuiki tuntematon, tuiki tärkeä ja ani varhain.
10) Erikseen kirjoitetaan sellaiset vokaalivaihteluun perustuvat adverbiparit kuin hujan hajan, mullin mallin, sikin sokin.
11) Konjunktiot kun ja kuin kirjoitetaan erilleen edeltävästä sanasta, esim. samalla kun, sitten kun; aivan kuin, ennen kuin, ikään kuin, niin kuin, samoin kuin tai niin pian kuin.
12) Pronominin ja postposition yhtymät kirjoitetaan erilleen, esim. sen jälkeen, sen sijaan, sen takia, sen tähden, sitä paitsi, sitä vastoin, muun muassa.
13) Adverbi päin kirjoitetaan yhteen edeltävän lyhyen adverbin kanssa, esim. alaspäin, altapäin, eteenpäin, ylöspäin, taaksepäin tai tuonnepäin.
Substantiivin tai pronominin jälkeen päin kirjoitetaan erikseen, esim. kotiin päin, teillä päin, itään päin tai Tampereella päin.
14) Hajatapauksia, jotka kirjoitetaan erilleen: ajan mittaan, ennen pitkää, ennen vanhaan, kerta kaikkiaan, varta vasten, saman tien, suurin piirtein, yhtä suuri, itsestään selvä tai niin ikään.
15) Hajatapauksia, jotka kirjoitetaan yhteen: jompikumpi, jotenkuten, kutakuinkin, nimenomaan, päinvastoin.
Hyvää kevään jatkoa toivottaa kaikille,
Oma äidinkielen lehtorinne
Henri: Kielioppia tämäkin: Normaalisti html-sivuilla rivien alussa ja lopussa olevat välilyönnit suodatetaan selaimessa pois, vaikka ne sivun lähdekoodissa olisivatkin. Erikoistoimin ne saadaan kyllä tarvittaessa näkymään.
- Mitä tästä opimme? Ei kannata yrittää laittaa ascii-grafiikkaa keskusteluun. Sitä paitsi eri käyttäjillä käytössä olevat kirjasintyypit vääristäisivät taideteosta kumminkin, puhumattakaan suhteellisista fonteista.
Emme siis yritä jatkossa laittaa ascii-grafiikkaa keskusteluun. :)
thanks for pointing the obvious out, you lovely man ;)
Mun mielestä aika hyvä on 1:ksi pöytä, 2:ksi tuolia.