Vaikka elämäni ei ole kovin kummoista, niin kun pitää silmät auki, niin näkee ympärillään monenlaista.
Yhtenä päivänä istun palaverissa, jossa muutamat kertovat harkitsevansa hankkivan muutaman miljoonan euron lukaaleita, jotka eivät kuitenkaan ole tarpeeksi hyvällä paikalla. Samana päivän kuulin tarinaa ihan tavallisen jampan automatkasta pitkin Euroopan autobaanoja ja illalla ajoin itse risteykseen, jossa mies seisoo äksänä keskellä risteystä pysäytellen autoja tuhannen päissään, kun vaimo oli kadonnut. Seuraavana päivänä pidin kädestä muistisairasta vanhusta ja kerroin tälle pihlajanmarjoista, ja näkemistäni joutsenista.
Kaikki nuo yllä luetellut tapaukset ovat niin kaukana toisistaan ja varmasti nämä eivät tule koskaamaan kohtaamaan toisiaan. Harmillista, että niin moni meistä sulkee silmänsä tältä rikkaudelta ja siltä, miten erilaisia ihmiskohtaloita Suomenkin kamaralla tallustaa. Tämä oli toki vain pieni otos, mitä parin päivän aikana kohtasin.
Meitä on moneksi. Meitä on muutakin seksuaalivähemmistöjä. Anteeksi köykäisyyteni, sillä en muista kaikkia LPSTWQSL?? lyhenteitä. Lupaan tehdä parannuksen. Tärkeintä, että ottaisimme vain toisemme huomioon arjessa.
Laittakaahan villasukat jalkaan.