Taas surffatessa osuin mielenkiintoiselle sivulle.
Sivulla oleva asia sopii monen suomalaisen arkeen, kun kokoajan vaan kulutustottumuksemme ja kulutushysteriamme kasvaa.
Sivu löytyi rajojemme ulkopuolelta Virosta.
Sieltä löysin Aapo Ilveksen tuotantoa.
Aapo Ilves on vuonna 1970 syntynyt runoilija Etelä-Virossa, Räpinassa
"Aapo Ilves on oman luonnehdintansa mukaan intinkäymätön, epäurheilullinen ja viinaanmenevä heteroseksuaalinen polygaami. Moinen toimettomuus suokin tälle vuonna 1970 syntyneelle nuorelle miehelle mahdollisuuden harjoittaa monipuolisesti taidetta. Ilves on kunnostautunut laulajana, graafikkona, runoilijana ja vuodesta 2001 myös proosakirjailijana, kun ilmestyi valikoima Ema on Kajaka juures."
Katkelma novellista JAAN
Kerran Jaan onnistui velkaantumaan kaikille maailman kännykkäoperaattoreille. Huijatut pohatat löivät viisaat päänsä yhteen, pohtivat kolme päivää ratkaisua ja siirsivät velan perintätoimistolle.
Eräänä mustana päivänä ulosottomies kolkutti Jaanin ovea.
"Hei!" ulosottomies sanoi. " Onko Jaan kotona? Mä tulin perii sitä kännykkävelkaa siis…"
"Hei vaan," Jaan sanoi. "Valitettavasti Jaan ei ole kotona. Se kuoli ja muutti asumaan ulkomaille. Eilen."
"Aijaa. Mä tuun sitten huomenna uudestaan."
Tämä toistui huomenna. Ja ylihuomenna. Ja yliylihuomenna.
"Voi harmi. Mä tuun sitten huomenna uudestaan", sanoi ulosottomies neljäskymmenestoinen päivä. Hän näytti hieman uupuneelta.
"Arvaa mitä!" Jaan sanoi. "Huomenna plus takaisin on yhteensä tänään. Sun ei tartte tulla enää ollenkaan, kun sä jo kävit täällä."
"Ihan totta!" sanoi ulosottomies naama loistaen kymmenen minuutin päässälaskun jälkeen. "Tuhannet kiitokset sinulle! Alkoikin pikkaisen ketuttaa tää homma! Mikä sun nimes on, frendi?"
"Jaan", Jaan sanoi.
"Tiedätsä", ulosottomies sanoi "mun vaimolla on tänään synttärit. Tule mukaan!"
"Sopii."
"Mä soitan sulle ensin ja… mikä sun puhelinnumero on?"
"Se on ihan simppeli", Jaan sanoi. "Mullon pre-paid!"
"Jännä juttu", ajatteli Jaan myöhemmin itsekseen. "Miksen minä ole koskaan kotona?"
Suomentanut Mika Keränen 2002
