Huh..huh..olipa perjantaipäivä ja ilta taas. Ilta erityisesti. Päivällä tapasin tuttuja, jokka sai houkuteltua minut viihteelle. Käytiin ainakin neljä eri ravintelia läpi. Oli sillai kiva fiilis kierrellä eri paikkoja..vaarana oli kyllä, että sortuu juomaan liikaakin. Onneks kumminkin kotona jo ennen puoltayötä. Yksin ja ilman sitä omaa kultaa ainoana miinuksena.
Nyt kumminkaan ei oo sillai kauheeta "kohmetta" tai "kohmeloa" tai kai suonemksi krapulaa...
Yöllä sittten tuli hiukan sekoiltua ku oli fiilispäällä. Maileja tutuille ja tuntemattomille..hih..hih..uskaltaakohan ees kattoo lähetettyjen joukosta mitä on lähettäny..
Hiukan on ikävä, sitä mun hyvää kamua, jonka juoksupoikana yhes viestis oon toiminut. Mitä sitä ei tekis hyvän kamun puolesta.
3 kommenttia
martin
17.2.2007 15:59
Niin... ja rakkaan! Kaiken tekisi ja tekeekin!
audinkopoika
18.2.2007 12:31
Martin sanos muuta...
Tarvii vaan ens kohdata se rakas..mu oon tyytyväinen siihenkin, et on muutama hyvä kamu. Kyllä se rakas tulee vielä kohdalle...ei sitä tie koska kolahtaa jonkun kaan yhteen sillai :)
martin
18.2.2007 22:17
Minulla 25-vuotiaana oli ensimmäinen todella palava rakastuminen. Kaikki on YKSILÖllistä. Sitten joitakin vuosia myöhemmin kohtasin HÄNET. Nyt en ole kuullut hänen ääntään sitten viime vuoden helmikuun. Kymmenen vuotta sain kuitenkin kuulla tuota ihanaa ääntä. Suhde vaatii sen hoivaamista - taitavaa hoivaamista.
Niin ... yhtäkkiä Hän vain on siinä...!!!