Pienen lapsen avautumisblogi

Kello on yli kakstoista ja tässä ollaan edelleen. Ohhoh.
Virallisesti täysi-ikäinen. WAU.

Faija lähti hakemaan kakkua toimiston jääkaapista... :D Hyvä aika juhlimiseen jne. !

Niin munhan siis alunperin piti mennä juuri tästä syystä nukkumaan ajoissa, siis että nukkuisin puolenyön yli. Koska nyt siihen on vaan kymmenisen minuuttia enkä TASAN pysty nukkumaan sit enää ku oon virallisesti 18! :D
Ai että ku voi tehä asioista vaikeita...
Hirveä paniikki täällä. Voi minnuu voi minnuu.

No, virallisesti ainakin. Oikeasti tässä on vielä melko tarkasti 12 tuntia siihen hetkeen, kun ihan todella oon elellyt 18 vuotta. Mutta anyway, huomenna se Suuri Päivä sitten vihdoin on.

Mielentila koostuu kolmesta pääpiirteestä: innokkaasta odotuksesta, hirveästä stressistä ("entä jos en pääsekää sinne baarii sisälle, onks nää vaatteet ny hyvät, pitäiskö mennä kouluun vai ei, entä jos jokin menee pieleen...!") ja ihmeellisestä tyyneydestä.

Koitan keskittyä tuohon jälkimmäiseen tässä, ei siihen oo kukaan kuollu jos yhet synttärit menee vähän vinksinvonksin... :D

Piinaan uutta tuttavuuttani messengerissä avautumalla kaikesta mitä mulle on ikinä tapahtunu. Ihan luvan kanssa, tosin. Hyvä sinänsä, koska kuulin juuri kaikenlaista sellaista, mikä nosti tunteet ikävästi pintaan ja sai aikaan vastustamattoman avautumisenhalun.

Ei auringonvalon pitäs olla sinistä mut toi on.

Nojoo siis. En oo taaskaan tehny mitään jännää! Mut pakotan itteni kirjottamaan, koska muuten unohdan koko blogin. Ja sit mua kemuttaa ku ei oo blogia mihin kirjottaa. Vanhan blogin henkiinherättäminen taas on noloa. Tai jostain oon tällaisen idean saanut.

Luin muuten sitä ruotsia eilen, enkä oppinu mitään. Mut jostain syystä ope kuitenkin kehui kovasti. Mitähän ihmettä.

Kaverit koitti itse asiassa houkutella lintsaamaan mut olin vahva ja menin kouluun. HAHAA.

Ei ny oikeesti voisin hankkia elämän niin ois mistä kirjottaa tänne.

Hämmentävä päivitys TPR:ssä.
Nojoo, hyvä vaan, saatan jopa pystyä lukemaan vähän ruotsia vielä ennen nukkumaanmenoa. Jos jaksan. On kai se pakko jaksaa.
(Seuraavan TPR-päivityksen pääsenkin lukemaan vasta torstaiaamuna, koska lienen keskiviikko-torstai-yönä baarissa...)

Vatsaanki sattuu. Yhyy.

En oo tänäänkään tehnyt yhtään mitään. Tanjaa kävin morjenstamassa jossain välissä, muuten oon vaan istunu himassa. Voisi jopa vilkaista koulujuttuja, koeviikkoon ei oo enää pitkä aika.

Väsyttääkin vähän, vaikka nukuin hyvin viime yön. Ja tänään on taas vaihteeksi pakko valvoa sinne kahteen kun se TPR päivittyy.

Jos heittäis jotain kuvaa tähän taas.

Koko päivän oon ollu ihan koomassa. Kolmen tunnin yöunilla voi olla osansa asiassa.
Nojaa, mikäs siinä. Kotipäivä vaihteeksi. Jos saunassa virkistyn niin kattelen varmaan jotain leffaa vielä. Tai sitten painun vaan suoraan tutimaan.

Hauskaa on täällä synttärikemuissa keskellä ei mitään.
Vaikka ei täällä paljon mitään oo tapahtunutkaan :D

Syvällisiä puhuttu kaikesta, nyt on suurin osa porukasta lähtenyt ja loputkin pikkuhiljaa nukahtelee ympäriinsä. Kai sitä jossain vaiheessa menee iteki.

Jeejee, sain eilen kaverilta (jota en oo nähny varmaan pariin vuoteen) viestiä, että ois synttärikekkerit tiedossa. Olin ensin vähän kahden vaiheilla, mutta kun muut pyyteli lähinnä pussikaljalle, niin kyllä taidan kuitenkin mennä. Suklaata vähän kaupasta kainaloon, ei kai sen kummempia lahjoja ehi ostelemaan.

Yyh, toi hajuvesi mitä laitoin olikin aika voimakasta. Inhoon jos ihmiset löyhkää parin metrin päähän, oli tuoksu miten hyvä vaan. Ja nyt varmaan teen samaa itse. Yhyy.

Pitäs varmaan vähän pakkailla laukkua ja kammata naamaa. Mutkumutku tietokone rakastaa mua nii syvästi etten pysty...

Tajusin tos eilen et oon ihan laiminlyöny ton Dragon keeperin lukemista. Se on hieeno kirja mutkumutku jotenkin ei vaan tuu iltasin sängyssä enää nykysin luettua. Pitäis varmaan tuoda se tuolta ylhäältä (parvisänky \o/ ) vaik tähän pöydälle, jos sit tulis joskus luettua. Toisaalta kyl hyvä etten lue liian nopeesti, koska se jää takuuvarmasti johonki jännään kohtaan kesken ja seuraava osa tulee vasta joskus ensi vuonna. Nyyhkis.
Robin Hobbin kirjat on kaikesta huolimatta edelleen mun suurin rakkaus.

Ja sais se Phoenix requiemin paperiversiokin jo tulla, se on saatava makso mitä makso! On ihan eri asia päästä hipelöimään ja tuijottelemaan paperiversiota kuin silmät sirrillään katsella tietokoneen ruutua.

On muuten mun viimonen viikonloppu alaikäsenä. Wehee! Nyt pitää tehä kaikkee kiellettyä. En kyllä jaksa. Otan mieluummin rauhallisesti nii säästyy voimia sitten ENSI viikonloppuun... :D

Nyt laittautumaan, kun pitää kerta ihmisten ilmoille lähteä ->>