No, virallisesti ainakin. Oikeasti tässä on vielä melko tarkasti 12 tuntia siihen hetkeen, kun ihan todella oon elellyt 18 vuotta. Mutta anyway, huomenna se Suuri Päivä sitten vihdoin on.
Mielentila koostuu kolmesta pääpiirteestä: innokkaasta odotuksesta, hirveästä stressistä ("entä jos en pääsekää sinne baarii sisälle, onks nää vaatteet ny hyvät, pitäiskö mennä kouluun vai ei, entä jos jokin menee pieleen...!") ja ihmeellisestä tyyneydestä.
Koitan keskittyä tuohon jälkimmäiseen tässä, ei siihen oo kukaan kuollu jos yhet synttärit menee vähän vinksinvonksin... :D
