Pienen lapsen avautumisblogi

Edellinen

Liikennevalopileet

Haa hienoa. On jopa rahaa huomiseen juhlintaan.
Vähän jännittää kyllä, onneksi tulee paljon (?) kavereita mukaan. Voidaan sitten rohkaista toinen toistamme.

Kraah, pitäs varmaan painua nukkumaan ku en ehtiny tänää edes suihkuun joten se ois hoidettava huomenna kanssamyös. Mut tänään kaivan vielä vaatteet valmiiks esille ja siivoon vähän huonetta.


Nananananaa

Weehee, en edes käynyt baarissa eilen! (?! :O)
Sen sijaan käytiin Maija Vilkkumaan keikalla, kiitos vanhempien lahjoittamien lippujen, ♥

Oltiin ensin vähän tuskissamme, kun sali näytti olevan täynnä keski-ikäisiä... Kelattiin jopa, että nyt ollaan menty väärään saliin :D Mut ei, kyllä se ihan oikee paikka oli ja keikka aivan loistava. Mitä ny alkuun ihmiset vähän jäykisteli, loppua kohden lähti kyllä ääntä aika tavalla yleisöstäkin. Ei olis malttanu ollenkaa lähteä, saman tien ois voinu toisen keikan kattoo siihen putkeen. :) On se Maija vaan nii-in ihana! Varsinkin kun soittivat nii paljon vanhoja kappaleita.

Niin siis keikka meni sen verran myöhään, että kaikkiin baareihin oli tullu jo väh. 20 vee ikäraja eikä me mihkää pubiin jaksettu mennä. Tulin sit vaan kotiin nukkumaan (ja lukemaan TPR:n päivityksen...), ja nukuinki aika hyvin.

Nyt pitäs pestä naama ja tukka ja muutenki pistää ittensä ihmiseks, Karo on tulos tännepäin ja jotai kivaa vois tehrä. :>


Noni

Kello on yli kakstoista ja tässä ollaan edelleen. Ohhoh.
Virallisesti täysi-ikäinen. WAU.

Faija lähti hakemaan kakkua toimiston jääkaapista... :D Hyvä aika juhlimiseen jne. !


Viime hetken paniikki

Niin munhan siis alunperin piti mennä juuri tästä syystä nukkumaan ajoissa, siis että nukkuisin puolenyön yli. Koska nyt siihen on vaan kymmenisen minuuttia enkä TASAN pysty nukkumaan sit enää ku oon virallisesti 18! :D
Ai että ku voi tehä asioista vaikeita...
Hirveä paniikki täällä. Voi minnuu voi minnuu.


Alle tunti täysi-ikäisyyteen

No, virallisesti ainakin. Oikeasti tässä on vielä melko tarkasti 12 tuntia siihen hetkeen, kun ihan todella oon elellyt 18 vuotta. Mutta anyway, huomenna se Suuri Päivä sitten vihdoin on.

Mielentila koostuu kolmesta pääpiirteestä: innokkaasta odotuksesta, hirveästä stressistä ("entä jos en pääsekää sinne baarii sisälle, onks nää vaatteet ny hyvät, pitäiskö mennä kouluun vai ei, entä jos jokin menee pieleen...!") ja ihmeellisestä tyyneydestä.

Koitan keskittyä tuohon jälkimmäiseen tässä, ei siihen oo kukaan kuollu jos yhet synttärit menee vähän vinksinvonksin... :D


Tyylipuhdasta avautumista

Piinaan uutta tuttavuuttani messengerissä avautumalla kaikesta mitä mulle on ikinä tapahtunu. Ihan luvan kanssa, tosin. Hyvä sinänsä, koska kuulin juuri kaikenlaista sellaista, mikä nosti tunteet ikävästi pintaan ja sai aikaan vastustamattoman avautumisenhalun.


Sinistä valoa

Ei auringonvalon pitäs olla sinistä mut toi on.

Nojoo siis. En oo taaskaan tehny mitään jännää! Mut pakotan itteni kirjottamaan, koska muuten unohdan koko blogin. Ja sit mua kemuttaa ku ei oo blogia mihin kirjottaa. Vanhan blogin henkiinherättäminen taas on noloa. Tai jostain oon tällaisen idean saanut.

Luin muuten sitä ruotsia eilen, enkä oppinu mitään. Mut jostain syystä ope kuitenkin kehui kovasti. Mitähän ihmettä.

Kaverit koitti itse asiassa houkutella lintsaamaan mut olin vahva ja menin kouluun. HAHAA.

Ei ny oikeesti voisin hankkia elämän niin ois mistä kirjottaa tänne.


Damdam

Hämmentävä päivitys TPR:ssä.
Nojoo, hyvä vaan, saatan jopa pystyä lukemaan vähän ruotsia vielä ennen nukkumaanmenoa. Jos jaksan. On kai se pakko jaksaa.
(Seuraavan TPR-päivityksen pääsenkin lukemaan vasta torstaiaamuna, koska lienen keskiviikko-torstai-yönä baarissa...)

Vatsaanki sattuu. Yhyy.


Vieläkin jumii

En oo tänäänkään tehnyt yhtään mitään. Tanjaa kävin morjenstamassa jossain välissä, muuten oon vaan istunu himassa. Voisi jopa vilkaista koulujuttuja, koeviikkoon ei oo enää pitkä aika.

Väsyttääkin vähän, vaikka nukuin hyvin viime yön. Ja tänään on taas vaihteeksi pakko valvoa sinne kahteen kun se TPR päivittyy.

Jos heittäis jotain kuvaa tähän taas.


Väsy-jumi-tööt-tööt

Koko päivän oon ollu ihan koomassa. Kolmen tunnin yöunilla voi olla osansa asiassa.
Nojaa, mikäs siinä. Kotipäivä vaihteeksi. Jos saunassa virkistyn niin kattelen varmaan jotain leffaa vielä. Tai sitten painun vaan suoraan tutimaan.

Edellinen