"eihän meillä ole töissä 'niitä' !!"

Törmäsin tässä töissä hullunkuriseen tilanteeseen. Aivan tavallisen, jokapäiväisen ja lopulta hyvin jonninjoutavan ruokapöytäkeskustelun lomassa satuin sanomaan siinä soosia äyskäröidessäni että "ei me taas saatu kyllä yhtään nukuttua tässä helteessä ja sitten aamulla molemmat ollaan ihan äksyinä kun töihin pitää nousta".

Pöydän toisella puolella istui työkaveri, joka ei kuulunut 'lähipiiriin', eli heihin jotka nyt sattuvat tietämään missä minun kotona mennään ja millaisessa suhteessa asun.

Noh, tämä untuvikko sitten - hieman leikilläänkin alkaa tenttaamaan että: "kuinka niin me?? siis häh, onko sulla joku kissa josta et oo kertonut, kukas se on, me ei pystytty nukkumaan, jujuu kyllä sen tietää mitä siellä on tehty - on taidettu lakanoita pöllyyttää vaan heh heh (tässä kohtaa kuului sitten nauraa)".

Samaan aikaan asioista perillä olevat tahot valuivat joko pöydän alle, tai löysivät katosta jotain todella mielenkiintoista katsottavaa jota sitten yhdessä pälyiltiin sieltä. Minä kun nyt nykyisin sitten en jaksa asioita enää suuremmin hyssytellä päätin antaa täyslaidallisen takaisin ja kommentoin;

"Ei, kun me ollaan mun kundikaverin kanssa päästy jo yli tosta jatkuvasta hässimisestä, että ihan siinä kuule nukuttiin yhteisessä kodissa ihan vaan silleen tavallisesti, niinkuin nyt kaksi kundia omassa kodissaan vaan nukkuu, silleen krooh ja puuh ja kuorsauksen ääntäkin pääsee välillä"

Maailma pysähty ympärillä, pari muuta pöydässä istuvaa puhalsi sapuskat suustaan ja alkoi nauramaan ihan hysteerisesti, pari muuta päätti tukehtua maitoon tai leipään, mitä nyt sattui olemaan nielaisemassa juuri silloin. Tämä koko tapahtumaketjun aloittanut unohti sillä sekunnilla, miten syödään - tuijotti minua, otti tarjottimensa ja lähti pois.

Sitten repesi koko pöytä nauramaan ja sitä riitti - onneksi istuttiin ulkona terassilla, koska sitä ruokaa oli oikeasti pärskitty siinä kohdin runsaat määrät maahan.

Noh, tilanne laukesi - jälkeenpäin kuulin että oli ollut vähän tiukka pala kuulla asiat noin suoraan - "eihän meillä ole töissä 'niitä' !!"

Pisti kuitenkin miettimään, enhän itse syyllistynyt kuin käyttämään monikkomuotoa kertoessani helteen haittavaikutuksista.

---

Tämä on varmaan sitten sitä "miksi teidän homojen pitää aina mainostaa itseänne". Tämä on sitä ikuista vääntöä siitä, että kun mitään et voi jutustella ilman, että se tulkitaan sitten siksi homo-propagandaksi. Millähän hemmetillä tuostakin olisi pitänyt luikerrella ja luovia, vai olisiko taas vain pitänyt unohtaa monikkomuoto ja käyttää verbaaliakrobatiaa joka ei paljasta laisinkaan sitä, kuinka monta henkeä asunnossani minun lisäksi asuu?

Ei, ei olisi pitänyt. Olen lopen kyllästynyt siihen, että joudun valikoimaan sanojani siltä varalta, että keskustelukumppani ei pysty käsittelemään esille tulevia asioita.

---

Tämä arkinen esimerkki varsin harmittomasta tilanteesta osoittaa kuitenkin sen, että meillä on todella iso työ vakiinnuttaa asemamme tässä yhteiskunnassa niin, että Me voimme käyttää monikkomuotoa puhuessamme Meidän elämästä ja osallistua työyhteisössämme sosiaalisiin hetkiin tasavertaisina yksilöinä.

Itse olen jo siinä kyllästymispisteessä, että kun kysytään "oletko jo lomat pitänyt" vastaan "emme ole".

Erityisesti näin loma-aikaan kaikenlaiset lomiin liittyvät asiat nostavat inhottavalla tavalla esiin sen, kuinka aina oletetaan kaikkien ympärillä olevan heteroita. Olen myös törmännyt sellaisiin hetkiin, että kun lomista aletaan sopimaan työryhmän kesken saan kuulla kommentteja, että "Minä olen sitten lomalla hiihtolomaviikon, Marcolla ei voi olla lapsia niin mitä se hiihtolomallakaan tekee".

---

Kahvihetken tultua ei työkaveria näkynyt. Liekö nuolemassa haavojaan jossain, tai sitten se rukkaparka säikähti perusteellisesti - voi voi :)

Viva Monikko!