menneisyyttä tonkimassa.

Revitään auki kaikki arvet tuoreet kuin vanhat kaikki auki silmien eteen katsotaan likaista menneisyyttä silmästä silmään kunnes se ei kuvota ei tunnu syyllisyys ei rauhaa tarjoa ei nyt ei koskaan

"arvet yksin täytyy kantaa
liinoihin kääriä, parantaa"

stella-korkokengät

Huh. En koskaan kuvitellut tekeväni tätä, kertovani näitä tunteita niiden aiheuttajalle. Ja tuntevani niitä uudestaan, osaavani nyt selittää. Nyt vasta tiedän sanat. Olen niitä sanonut niin monta kertaa että pahin terä on kulunut. Nyt vasta ne sanat ovat niin tuttuja että ne voi sanoa. Onneksi olen saanut niitä sanoa ihmisille jotka ovat jaksaneet kuunnella ja pystyneet ottamaan vastaan. Huh.

Pitäisköhän ottaa yhteys kaikkiin ihmisiin jotka on mulle jotain paskaa (tällä saralla) joskus saaneet aikaan, ja vaan kertoa mitä sillon ei jostain syystä voinut sanoa... Olisiko keveämpi olo, korvaisko se mitään, yhtään mitään? Voiko kukaan näistä ihmisistä koskaan ymmärtää, ja sitä kautta oikeasti katua tekojaan?

ja loppujen lopuksi, ketä se hyödyttäisi.