NoDiva

...Vaikkei rutiineissa tosin mitään huonoakaan ole.
Tänään on jännä päivä, kulttuurihistorian tentti tiedossa ja luvut on jääneet todella vähälle, kun kaikki aika on mennyt nenän niistämiseen ja yleiseen pahoinvointiin. Pöh. No, onneksi on sellainen kultainen tapahtuma, kuin uusintatentti :D
Pää on ihan tyhjä, vaikka tuntuu että täynnä räkää se on. Harmi ettei siihen jää oikein kiinni mitään muistamisen arvoista.
Huomenna sitä taas saa lähteä maalle rentoutumaan, ja moikkaamaan rakkaita ystäviä siellä etelässä! Oman pupun kanssa leikitään kotia :D Mitähän siitäkin tulee. (luulen että armotonta köyrimistä) Hyvää tietysti, ei myö huonoja olla!
Mutta nyt, on aika heittää jakku niskaan ja vilkasta vielä peiliin että voi lähteä koululle. (Harjaakin varmaan täytyis tukalle näyttää)
Halintäyteistä päivää kaikille! :]

Huomenta vaan kaikki kaunokaiset. Terveiset täältä kuumehourailujen luvatusta maasta, sitkeää kurkkukipua liikkeellä. Olinpa sitten viikon pois koulusta, ja nyt on taas olo sen mukanen että pitää soittaa lääkärille taas, että pääsee näyttämään kitusiaan ja valittamaan kun niin koskee. Ja oi miten koskeekaan. Inhottavaa.
Elämä lienee noin muuten ihan mallillaan, mitä nyt satunnaisia heikkoja hetkiä on henkisestikin, ja lumet on melkein kaikki sulaneet pois :[
Innolla odottelen taas melkein koko viikon "talonmieslomaa" joulukuun alussa, kun pääsee maalle!
No mutta, sitä odotellessa, mahdollisimman monta halausta!

Ihanaa teini-corolla-poppia kaiuttimista, matkajuomaa kassissa ja kauhee kuume päällä! Matkakuume meinaan.
Tänään pääsee halaamaan rakasta ystävää, taidanpa rutistaa useamman kerran, kun se on niin kivaa!
Muistakaahan tekin tehdä niin, tulee hyvä mieli joka kestää pitkään!
Nyt, pitää tanssia.

Perjantai! Tuo arkipäivistä odotetuin.
Nyt on niin kovat täpinät päällä, ettei meinaa housuissa pysyä. Nään tänään rakkaan ystävän jota en oo nähny moneen kuukauteen.. Ainakaan ihan näppituntumalla. (Ah, ihana internet ja webcamit)
Huh, ihan kuumottaa, saas nähdä miten sitä junassa malttaa pysyä paikoillaan, saati että pideltyä itsensä pois ravintolavaunusta :D
No mutta, tää täti lähtee tästä taas tallustelemaan kohti kaupunkia..
Muistakaahan olla kiltisti, ja hymyillä toisillenne!

Yksinään taas täällä pöllöilemässä, kukaan ei oo hereillä ja ulkonakin on niin kovin pimeää..
Kouluun pitää taas hetken päästä lähteä matkaamaan, kunhan tuo jalka nyt vaan kestäis kävelemistä kunnolla, onnistuin sen venäyttämään tiistaina.. Ei kiva.
Huh, tästä päivästä ko vielä selviää, ja huomenna ihan pari hassua tuntia velvollisuuksia, niin sit pääsee hyppäämää junaa kohti etelän seikkailuja! Beware pääkaupunkiseutu, täältä Diva taas tulee, monen viikon tauon jälkeen!
Hirveetä tärinää pistää päälle, näkee taas kaikki ystävät pitkästä aikaa, jännittää melkein.. Tai no, jännittää! Hihii.. :P
Jaahas, mutta nyt tää lähtee koulutuslaitokselle tärisemään, oikein mukavaa pikkupakkaspäivää ihan jokaiselle! Muistakaa halata!

On ihmisen elo.
Hihii, näin aamusta on aina hassuja ajatuksia.
Viikonloppu meni paremmin ko uskalsin toivoa villeimmissä unelmissanikaan, ja nyt on asiat niin, ettei tää täti sitten kauaa sinkkumarkkinoilla viipynyt, vaan palattiin yhteen tämän, jo täällä blogissakin esille tuodun ihmisen kanssa.
Keskustelut ovat tuottaneet niin suurta hedelmää, ettei enää pitäisi ongelmia ilmetä, ainakaan sellaisessa mittakaavaassa mitä aikaisemmin. Viitaten nyt niihin mielen järkkymisiin.
Toinen nukkuu ja näyttää niin uskomattoman suloiselle että melkein tekis mieli suihin pistellä moinen pupu. :D
Taidanpa tosin säästellä nekin pureskelut illemmalle ja lähteä valumaan tästä ajoissa koululle..

Sais tulla vähän lisää lunta. Tai oikeestaan kunnolla lisää lunta, ja suojakelit, niin pääsis rakentamaan kaikkea kivaa! Ukkoja ja akkoja ja heppoja ja lyhtyjä ja muuta mukavaa..
Mutta, sitä odotellessa, nyt on taas jätettävä internetin ihmeellinen maailma ja vedettävä pipo korville!

Mukavaa pakkaspäivää kaikille!

Nam.
Tänään on taas ollu hyvä päivä. Mitä nyt vähän morkkistaa ko rahaa on palanu älyttömissä määrin, mut eipähän kuitenka tullu ostettua mitän turhaa.(?! Niinpä! :D)
Olutta on kaapissa, sitä pitää vähän maistella tänään ja katsella maailmaa uusien linssien läpi..
Lunta on pihalla, ja paljon muuallakin, aivan ihanaa! Talvi tulee, kunhan noi nyt sulaa ensin pois, sitten sataa uutta, pysyvää lunta.. Talvi on ihmisen parasta aikaa, olen ehdottomasti sitä mieltä. :]
Jaahas, joku meinaa häiritä min rauhaa, pitää viihdyttää siis satunnaista kulkijaa.

Jo se nyt on kumma ko melkein alkaa humppajalka vatkaamaa näin aamusta. Tai no, alkokin jo, ja vielä olis kouluun meno, vaikka kotona olis niiiiiin paljon tehtävää. Mukamas parempaa tekemistä.
No mutta, emme tee siitä ongelmaa.
Maalla oli mukavaa, oli pitkästä aikaa ihanaa vaan olla ja löhöillä, ei verkkarit ei päältä tippunu ko yöks.. Ja mitä nyt piti kaupassa edustaa hetken hameessa.
Tilanteet edistyy, päässä ei enää suhise eikä humise, vaan innolla odotetaan uutta tilaisuutta, viikonlopusta tulee kutkuttava suorastaan. Mitään uutta ei ole tiedossa, vaan vanhan selvittelyä ja kehityskeskusteluja pitkälle yöhön. Katsellaan josko olisi parempi pyyhkiä pöytää kaikista muruista ja sotkuista ja olla taas, niinkuin ihmisen tulee olla. Kauniisti, hellästi ja lämpimästi. (lämpöä täällä tosiaan tarvitaankin, ##%¤&%¤#!! taloyhtiö)
Luovuuskin on huipussaan, tekis mieli maalata ja ommella ja piirtää ja laulaa ja tehdä sitä kaikkea mitä osaan ja mitä mielellään teen :]
No mutta, ei muuta kuin lumisia päiviä kaikille, nauttikaa ja olkaa nätisti!

Elämä. Tuo kummallinen sivutuote olemassaolosta. Meinaapa mennä syvälliseksi, mut ei päästetä.
Olo on taas parempi kuin monena muuna päivänä tätä ennen, ja tiettyjen tapahtumien jälkeen, on ihanaa kun voi taas hengittää kunnolla, ilman outoja ja ehkä hieman ristiriitaisiakin tunteita...
Viikonlopuksi maalle! Jesh! Siellä sitä ihminen parantuu henkisesti hetkessä.
Että ei muuta kuin loistavaa viikonloppua kaikille!

Nyt se on sitten kaikki ohi. Meillä ei ole enää mitään yhteistä, paitsi muistot, ja niitäkin saamme vaalia yksin.
Epätoivo. Tuska. Ahdistus. Kieltäminen. Itku. Epätoivo taas. Inho. Viha. Helpotus. Vapautuminen. Heikkous. Huoli. Tunteiden suuri myllerrys päässäni ja ympäri kehoa. Tuntuu kuin tuhannet sormet tökkisivät vartaloa.
Mutta miksi minun on silti hyvä olla?