joopasen joo. Taas yksi ilimanaikunen päivä takanapäin kohta ja maanantai lähestyy uhkaavasti. Oisin tänään lähtenyt baarittelemaan, jos ei pitäis sitä seetanan autonrotiskoo korjata, pitää nääse elellä vielä loppukuukausikin.
Tunteen on jotenkin lukittuneessa olotilassa. Hyvin sekava fiilis. Kun ei tiedä mitä pitäis tuntea tai ajatella. Suurin propleemi lienee siinä, että mulle tulevaisuuden suunnittelu on lähes mahdoton asia. Mä kai olen niitä ihmisiä, jotka vain valuvat päivästä toiseen ja joille tapahtuu erinäisiä asioita, ihan silleen lähes huomaamatta. No mä oon päättänyt kuitenkin sen verran, että joskus nää rahahuolet yms. ovat taakse jäänyttä elämää ja jotenkin tuo rakkauselämäkin joskus tasoittuu. On nää viimeiset vuodet olleet sellaista vuoristorataa, että heikompia pyörryttäis.
Nyt käyn kahvinkeittoon ma
