Guten Morgen! Heute müssen Ich viel Machen. Suorastaan sairaasti!
Nyt koululle, jossa terveydenhoitajan tarkastus. Sen jälkeen rupeama ikääntyvien hoitotyöstä. Sitten mummollaan, josta illalla teatteriin. Tai sitten Jerelle - teatteri ei vois vähempää innostaa. Ja pitäs kuitenkin hoitaa tuo työpaikanvaihtokin.
Oon saanu jonkun kirjeen entisen kotikaupungin kaupunginvirastosta! APUA! En osaa yhtään edes kuvitella, mistä aiheesta se vois olla, mutta jotain kamalaa varmasti. Menneisyyttä ei kai todellakaan voi paeta. En kyllä tiedä, mikä siellä kolkuttaisi (vaihtoehtoja on monia). Herra auttakoot, ettei se ole mitään, mistä en selviä! No sehän selviää, kun pääsen mummolaan.
Hirveä tämä maailmantilanne. Tunnustan, että vaikka en usko varsinaisen maailmansodan koittavankaan, kyllä minua pelottaa! Kaikki on jotenkin niin sekaisin. VOI PYHÄ JUMALA, SEN KIRJEEN ON OLTAVA JOTAIN KAMALAA!!!
Nyt en tiedä, mitä tehdä. En haluais sinne teatteriin, mutten tiedä muutakaan vaihtoehtoa. Siis mikäli en saa lippua myytyä. Tai siis joo, tiedän. Jään pois ja 10 euroa menee helt hukkaan. On Jertsu nyt sen verran tärkeä! Voisin muutenkin skipata noi ikääntyvän hoitotunnit. En vaan jaksais tunteilla. Olishan se työjuttukin hoidettava - JOTEN LINTSAAN!
Voi että, nyt kun tulin tänne ja olisin ollut valmis - tai siis kuvitella, että joku on etsinyt mua ja halunnut ostaa mun lipun, mut tulin vain minuutteja myöhässä. Eli hyyppä on hävinnyt. JA MENETIN SEN 10 EUROA! SCHEISE! No se siitä! Turha itkeä menetettyä toimeentuloa - vaikka harmittaakin! VITTU, VITTU, VITTU! Onneksi Sabriina-rakas on sitten lohduttamassa minua.
Suhteeni Jeren kanssa alkaa olla sen verran vakava, että ollee aika kirjoittaa sille avoin kannanotto.
