04.10.2006

Kenties mä vuodatan ensin. Heti, kun oon sen mussukan kanssa, mä tunnen oloni ihan sika epävarmaksi (niin kuin nytkin). Se vaan iskee ajatus, et ehkä se ei enää tänään haluaiskaan nähdä mua.

Tuntuu vaan, et sanon ja teen aina vaan niin tyhmiä ja älyttömiä juttuja - varsinkin Jeren seurassa. Toivon toki, et oon vaan neuroottinen. Luulenkin, et tää vois nyt olla rangaistus. Aivan! Wiccan käytöstä omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Eli kolmesti kolme - kostoisku!

Kaikki tuntuisi olevan periaatteessa hyvin, mut koska tein taian itseni hyväksi, joudun aina ajattelemaan, josko se on ainoa syy, miksi häntä näen. Jere on fiksu ja ihana. Ja mikä parasta, ihan sairaan mukava ja hellä.

(NÄIN TÄNÄÄN SUVI-ANNE SIIMEKSEN)

Jere kävi tänään ulkona yhden Tepon kanssa. Ja kun mä oon kerran sairaslomalla töistä, tuli tehtyä hieman ostoksia. Ostin tän kirjan ja Alkosta minttulikööriä. Pataa vaan en vieläkään löytänyt! Höh! Ja sit kun tää mun sosiaalinen piiri on näin suppea, en edes oikein tapaa muita.

Tein muuten jotain aika uskomatonta. Kävin Kallion kirkossa rukoilemassa! Sovin osaltani asiat jumalan kanssa. toivotaan, että hän kuuli uskoni tunnustuksen.

Sen verran vielä palaan tohon sosiaalisuuteen, et juttelin tänään jopa pari sanaa Timon kanssa. Vaikuttaa mukavalta tyypiltä. Kenties saan hänestä tulevaisuudessa uuden ystävän(?)

Huomenna on edessä ensimmäinen vuorokauden mittainen tauko rakkaaseeni. Odotan innolla, mitä tällainen tauko saa aikaan! Totta kai kaipaan Jerkkua kovasti, mutta ehkä näin lyhyt tilannetarkastus on paikallaan. Ainakin, että ymmärtäisin, kuinka suuresti häntä rakastankaan!

Näissä arvoissa,
Janne