Tasa-arvon kasvot juristikunnassa

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • jnsto
  • 3

Helsingin Sanomat esitteli sunnuntain 22.1.12 numerossaan asianajaja Juha-Pekka Hipin. Hän on tullut tunnetuksi mm maahanmuuttajien puolustusasianajajana sekä asianomistajien edustajana vuoden 2010 Helsingin Priden hyökkäysjutussa. Anna-Sofia Bernin juttu HS:ssa kertaa pakolaiskäsittelyn periaatteita, joita Suomen tulisi noudattaa. Jutun kuvan oli ottanut Teemu Kuusimurto. Otsikkona oli "Kaappiin ei saa sulkea".

Hippi pitää tärkeänä korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä palauttaa Maahanmuuttovirastoon iranilaisen miehen asia. Hippi ei ollut tämän edustajana. - Vielä ei tiedetä, miten miehen käy, mutta silti ratkaisu on jo tärkeä.- Tämä selkeyttää Suomen linjaa. - Tärkeintä ratkaisussa on se, että Suomi ei voi pakottaa ihmisiä elämään kaapissa.

Viranomaisten on tunnistettava, että hakija kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin. Tämä ei aina ole ihan yksinkertaista. Hippi toivoo lisää koulutusta viranomaisille. - Heidän tulee ymmärtää, että stereotypiat ovat vain osa totuutta. Edes se, että ihminen on naimisissa, ei tee hänestä heteroa, Hippi selvensi. - Suomessakin homot vielä viime vuosikymmeninä ovat menneet naimisiin ja tehneet lapsia, Hippi huomauttaa.

Kun vähemmistöön kuuluminen on selvinnyt, on vielä todistettava, että hakijaa vainotaan.

Vainoa voi maassa olla,vaikka homoseksuaalisuus ei olisi rikos. Vainota voivat niin omat sukulaiset kuin naapuritkin. Venäjällä poliisi pahoinpitelee homoja ja jättää tutkimatta homojen rikosilmoituksia.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Monen suomalaisen homon ja lesbon tapaan Hipilläkin on kokemusta väistämisestä. 18-vuotiaana hän lähti vuodeksi Lontooseen, missä saattoi oman käsityksensä mukaan elää vapaammin. 1990-luvulla nuori homopoika sai Kuopiossa pelätä väkivaltaa - ja eli siksi mieluummin kaapissa, kunnes muutti pois.

- Vaikkei se enää rikos ollut, niin oli se synti ja suur häppee, sanoo Hippi jutussa savon parrella.

Tätä HS:n jutussa ei todeta, mutta hakeutuminen Lontooseen on tietenkin hieman paradoksaalista. 90-luvulla juuri Britanniassa olivat vielä voimassa (vuoteen 2003) käytännön poliisivainot mahdollistaneet homolait, vaikka sinällään homoseksuaalisuus oli laillista. Suomessa poliisivaino oli silloin jo aikaa päättynyt, mutta kulmilla siviiliväkivalta toisaalta oli hyvin mahdollista.

Sivulla D5 22.1.12 julkaistun jutun kuvassa ilmeisesti säleverhojen varjot leikkaavat asianajaja Hipin kasvoja, ilmeisen tarkoituksellisesti. Jutussa kuvataan, kuinka Hippi kulkee toimistossaan aamutossuissa, hiukset on sävytetty harmaaseen taittavalla sävyllä, jalassa on mustat farkut ja takin alla violetti liivi. Toimittaja noteraa myös kulman lävistyksen.

3 kommenttia

Jostain syystä jutussa ei mainittu, että J.-P. Hippi on ollut Setan hallituksessa vuodesta 2010. Haluttiinko korostaa vaikutelmaa 'riippumattomasta' asiantuntijasta.
Kuvatekstissä kylläkin sanotaan (näkyy hämärästi myös yllä):
Asianajaja Juha-Pekka Hippi on Setan hallituksen jäsen.