Optimistinen iltapäivä huonojen uutisten äärellä Half Pridessa

  • Artikkeli
  • Tapahtumaraportit
  • jnsto
  • 1

Syrjinnästä työelämässä puhuttiin Jyväskylän Half-Priden keskustelussa torstaina. Tilaisuuden vire pysyi optimistisena, vaikka viimeaikainen kehitys niin Euroopassa kuin Suomessakin lupaa enemmänkin ongelmia.

Kuvan tilanteessa ammattiliitto Pron tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta kuvaa ongelmallista kehitystä Euroopassa. Haasteista tilannetta miettivät hänestä vasemmalla keskustelun puheenjohtaja Eila Tiainen, ja oikealla väitöskirjaa valmisteleva Helena Hirvonen ja järjestöihmiseksi itsensä määritellyt Johanna Kurki, siviilissä it-ammattilainen.

Suomessa on vallalla sukupuolineutraali tasa-arvoasenne. Miehet ja naiset ovat periaatteessa tasa-arvoisia. Poikkeamiin puututaan, jos ongelmia joku ottaa esille. – Mutta tuo tasa-arvoasenteemme on valtaosin heteronormatiivinen, totesi Helena Hirvonen. - Syrjintä jää piiloon. – Vaatii uskallusta ja resursseja, sosiaalisia ja kultturellisia, jos kokemiaan ongelmia vie käsiteltäväksi. Kaikille se ei ole lainkaan mahdollista. Tässäkään keskustelussa ei voitu olla mainitsematta työpaikkahaastattelusta alkaneen tilanteen voittoisasti selvittäneen Johanna Korhosen kyvykkyyttä. Mutta kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia.

Hirvonen kertoi, että tutkimustarkoituksissa tehdyissä haastatteluissa suomalaiset usein kiistävät syrjinnän olemassaolon, mutta asenteet tulevat sitten keskustelun edetessä ilmi.

Suuressa ammattiliitto Prossa tasa-arvoasioita edistävä Tanja Lehtoranta totesi Suomessa lainsäädännön kieltävän syrjinnän. Asia kuuluu työsuojelun alaan. Yrityksissä ja laitoksissa tehdään tasa-arvosuunnitelmia, mutta aina niitä ei sen enempää seurata. – Systemaattista tietoa on vaikea saada. Aika harvoin kuitenkin käännytään viranomaisten puoleen. – Tehokkainta olisi ennalta varautuminen. – Suomen tasa-arvolaissa ei ole erityistä mainintaa sukupuolisesta suuntautumisesta syrjinnän syynä. Muutos lakiin olisi saatava, sanoi Lehtoranta.

Johanna Kurki kertoi, ettei esimerkiksi trans-ihmisten kokemasta syrjinnästä ole helppo saada tietoja. – Moni on tehnyt mm sen henkilökohtaisen ratkaisun, että muutoksen jälkeen ovat aloittaneet elämän ”täysin alusta”, uusine ystävineen. – Ei siinä tilanteessa mennä aiemmista kokemuksista enää puhumaan. - Kurjella oli tiedossaan myös ”menestystarinoita”, uran jatkumisesta ja etenemisestä myös yritysmaailmassa.
Kurki kertoi olevansa paikalla aiemman järjestötoimintansa antaman kokemuksen perusteella. Hän oli toiminut mm Setan ryhmänohjaajana Jyväskylässä.

KONSERVATISMIN JA LIBERALISMIN HAASTEET

Pron Tanja Lehtorannalla on taustaa toiminnasta naisliikkeessä ja myös mm Setan pääsihteerinä. Siinä ominaisuudessa hänellä on ollut myös kansainvälistä kokemusta yhteistyöstä sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa ajavan ILGA:n puitteissa. – Meillä on Brysselissä kolmentoista hengen toimisto, joka lobbaa EU:n päätöksentekoa. Lehtoranta kuvaili kehityksen Unionissa olleen ”oikeansuuntaista”. Suomi ei ole ollut mitenkään pioneeri. – Uuskonservatismi on noussut haasteeksi, kysymys on ollut myös naisten oikeuksista. Tilanne eri maissa vaihtelee. – Eteenpäin mennään kuitenkin, luonnehti Lehtoranta.

Helena Hirvonen toi kielteisten ideologioiden listalle uuskonservatismin rinnalle myös uusliberalismin. – Sen mukaan kukin olemme yksilöitä ja oman onnemme luojia, kuvasi Hirvonen ja viittasi mm nykyisiin rekrytointi-ilmoituksiin, joissa etsitään ”hyviä tyyppejä” ja ”persoonallisia osaajia”. – Tämä on kuitenkin hyvin eriarvoistavaa kehitystä, latasi Hirvonen.


KASVATUSTIETEEN KEHDOSSA MENNEISYYDEN ASENTEET?

Keskustelua seuramaan tulleen yleisön piirissä oli ilmeisen paljon akateemista väkeä. Yleinen käsitys on, että yliopistot eivät ole ainakaan syrjivimmästä päästä. – Mutta tämä ei välttämättä koske kaikkia laitoksia, totesi Eila Tiainen.
Yleisön piiristä tiedettiin kertoa, että kasvatustieteen piirissä ollaan vanhoillisimpia. On muistettava, että keskustelupaikkana oli Jyväskylä, jonka yliopistolla on pitkä kasvatustieteellinen historia. Kasvatustieteen, ja etenkin siis ilmeisesti Jyväskylän yliopistollisten laitosten asenneilmasto ei välttämättä ole yleisessä tietoisuudessa, ehkä ei viestintenkään tuntemaa. Keskustelussa ilmeni myös, että Jyväskylässä opettajia kouluttavien tahojen välillä on kuitenkin suuria asete-eroja näkemyksissä.

Sekä keskustelijoille että monille yleisöstä oli tuttu opetusalalla jokin vuosi sitten tehty selvitys, joka kuvasti tiukkoja asenteita. Siinä muuan rehtori oli mm korostanut, että opettajan ei missään tapauksessa tule ilmaista oppilailleen mahdollista heteronormista poikkeavaa sukupuolista suuntautumistaan.
Hirvosen mainitsema uusliberalismi sai yleisöpuheenvuoroissa toisaalta kannatustakin. – On hyvä, että ihmiset omatoimisesti esimerkiksi kouluttautuvat. Kun on tämä koulutuksen ja työnantajien tarpeiden vastaamattomuus, huomautettiin.

Akateemisen maailman huonoihin uutisiin kuului myös Hirvosen mainitsema sukupuolen tutkimuksen alasajo. Vaara ei koske vain Jyväskylää, vaan muitakin alan opetus- ja tutkimuspaikkoja.

Ahdasmielisempään suuntaan menosta kertoi myös Eila Tiainen. Vaalikampanjan aikana hän oli jossain tilaisuudessa tavannut lääkärin, joka oli illan edetessä väittänyt homouden tarttuvan . – Että siis lääkäri puhuu tuollaista, ihmetteli Tiainen.

TYÖPAIKAN ILMAPIIRIN MERKITYS

Työpaikan olosuhteet ovat viihtyvyyden ja tasa-arvon kokemisen kannalta oleellisia. Omaa ulostuloa tärkeämpää voi olla ympäristön ymmärtäväisyys. Helena Hirvonen viittasi äskeiseen nuorisoon ja urheiluun liittyneeseen Uskalla –kampanjaan. Joku sen nuorista oli todennut olevan aika paljon vaatia ulostuloa, mutta muiden kanta eri yhteisöissä on keskeistä. –Ettei esimerkiksi mennä kertomaan ajattelemattomasti tyhmiä homovitsejä, opasti Helena Hirvonen. Keskustelijat toivoivat myös työnantajien ymmärtävän hyvän tasa-arvotilanteen vaikutuksen työtehoon.

Eila Tiainen kertoi kuvaavasti ensimmäisestä aamustaan Sveriges Radion suomenkielisessä toimituksessa. Hän oli aamulla mennyt paikalle ja toimituksessa oli ollut paikalla vain muuan miestoimittaja. – Mikä on ongelmasi, oli mies kysynyt. Kun Tiainen oli halunnut tarkennusta, mies oli selittänyt, että siellä useimmilla on ongelmana joko että on lesbo tai alkoholisti.
- Mutta sitten pian ilmeni, että toimitus olikin hyvin tasa-arvohenkinen, Tiainen taustoitti.

Jyväskylän Setan puheenjohtaja Petri Janhunen kiitti keskustelusta ja runsaasta osanotosta. Kirjaston Minnasalissa oli useita kymmeniä kuuntelijoita ja osallistujia. Koko kaksituntinen käytettiin ja yleisökysymyksiä olisi ollut ilmeisesti enemmänkin.

1 kommenttia